Neuvostoliitosta ja Neuvostoliitossa kirjoitettua kirjallisuutta on tarjolla valtavasti. Alla listattuna joitakin vinkkejä, jotka ovat saatavilla Helmet-kirjastoissa. Voit hakea aineistoa myös itse hakusanalla neuvostoliitto ja rajaamalla vaikkapa ainoastaan kaunokirjallisuuteen. Myös Kirjasampoa kannattaa hyödyntää.
Kaunokirjallisuus, klassikot (kirjoitettu Neuvostoliitossa tai Neuvostoliiton aikana)
Boris Pasternak: Tohtori Živago
Maksim Gorki: Nuoruuteni yliopistot
Mihail Bulgagov: Saatana saapuu Moskovaan
Vladimir Dudintsev: Valkeat vaatteet
Andrei Bitov: Puskinin talo
Vasili Grossman: Elämä ja kohtalo
Aleksandr Solzenitsyn: Ivan Denisovitšin päivä
Anna...
Praha-nimen historiasta on parikin eri teoriaa, ja molemmat liittyvät luontoon ja kaupungin maantieteelliseen sijaintiin. Pragan etymologia on hieman toinen, vaikka paikannimien kirjoitusasut ovatkin hyvin lähellä toisiaan useilla eri kielillä.
Yleisin käsitys lienee, että Praha juontuu vanhasta slaavilaisesta sanasta práh (porgъ), joka tarkoittaa matalaa kohtaa, kahluupaikkaa, kynnystä tai askelmaa, mutta myös koskea. Tällä oletettavasti viitataan sihen Vltava-joen kohtaan, johon Praha on perustettu. Sama varhaisslaavilainen sana (práh) on periytynyt myös vanhaan tšekin kieleen, jossa sen merkitys on verkkosanakirjojen mukaan jotakuinkin sama kuin alkuperäinen.
Toisen teorian mukaan Praha-nimi tulee ...
Tietyn yksittäisen lähetin tehtävistä saattaa joskus löytyä mainintoja digitoiduista sotapäiväkirjoista. Esimerkiksi talvisodan 7. divisioonan ja sen useiden alaosastojen sotapäiväkirjat ovat säilyneet ja vapaasti verkossa luettavissa:
Sotasampo | 7. divisioona (Talvisota)
Yleisellä tasolla taistelulähettien tehtävistä kirjoitettiin 1930-luvun sotilas- ja suojeluskuntalehdissä. Lehdet ovat vuoden 1939 loppuun asti käytettävissä Kansalliskirjaston digitaaliarkistossa. Alla muutama esimerkki. Erityisesti Leo Wikmanin artikkeli siteeraa talvisodan aikanakin käytössä olleessa Jalkaväen ohjesäännössä annettuja ohjeita taistelulähettien koulutuksesta. Palvelusta löytyy taistelulähetti- tai upseerilähetti -haulla monenlaista...
Suomen elintarvikelaki asettaa tarkat ehdot etenkin eläinperäisten elintarvikkeiden valvonnalle ja hankinnalle. Elintarvikelaki sekä laki majoitus- ja ravitsemustoiminnasta määrittelevät ravintoloiden toimintaa ja vaikuttavat siihen, mitä kautta ja millaisista raaka-aineista ravintolassa saa valmistaa ruokaa asiakkaille.
Välitin kysymyksesi Helsingin kaupungin elintarviketurvallisuusviranomaiselle, ja sieltä vastattiin:
"Periaatteessa tämä on mahdollista, mutta käytännön kannalta asiakkaan tuoma raaka-aine voi olla ongelmallinen raaka-aineen laadun ja hygienian kannalta. Ravintola vastaa aina tarjoilemansa ruuan turvallisuudesta. Ravintola voi aina valita käyttämänsä raaka-aineet ja myös kieltäytyä käyttämästä...
Tässä vinkkejä kollegoilta:
Märta Tikkanen: Miestä ei voi raiskata
Anja Snellmanin/Kaurasen tuotanto
Laura Gustafsson: Huorasatu
Pirkko Arstila: Susinainen
Lotta Dufva: Limbodusa
Emilia Kukkala: Kaiken jälkeen
Kanerva Tuominen: Naiset jotka vihaavat naisia
Minna Rytisalo: Jenny Hill
Minna Lindgren: Vihainen leski
Martta Kaukonen: Sinun varjossasi
Riikka Pulkkinen: Lumo
Monika Fagerholm: Amerikkalainen tyttö, Säihkenäyttämö
Mukaan lipsahti muitakin kuin suomalaisia:
Ja pakko ehdottaa yhtä ruotsalaistakin, koska sopii aiheeseen niin mehukkaasti, nimittäin Aase Berg: Akka.
Lisa Taddeo: Eläin
Sara Al Husaini: Huono tyttö
Pip Williams: Kadonneiden sanojen kirja
Euforia: Romaani Sylvia Plathista
Merete Pryds Helle: Nora
Stieg...
Makupalat.fi-kokoelmassa on useita arkistoja, josta voisi löytyä sopivia kuvia. Tekijänoikeudet on syytä tarkistaa, vaikka näistä useimmissa mainitaan, että joukossa on tekijänoikeusvapaata materiaalia.
Eurooppa:
Europeana, vastaava eurooppalainen kulttuuriperintöä ja muistiorganisaatioiden materiaaleja tallentava sisältö kuin Suomen Finna.fi, https://www.europeana.eu/fi
Saksa:
Deutsche Digitale Bibliothek, https://www.deutsche-digitale-bibliothek.de/
Ranska:
Gallica, https://gallica.bnf.fr
L'histoire par l'image, https://histoire-image.org/
Yhdysvallat:
Library of Congress, Digital Collections, https://www.loc.gov/collections/
New Your Public Library, Digital Collections, https://digitalcollections.nypl.org/...
Löysimme viitteitä ainoastaan kirjailijasta nimeltä Ibrahim Amin Baldar. Tarkoitatkohan ehkä häntä? Hänen teoksiaan ei näytä Tampereen seudun kirjastoissa olevan, mutta pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta löytyisi ainakin: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sbaldar%20ibrahim__Orightre…
Kannattaa kysyä kaukolainamahdollisuutta omasta lähikirjastostasi!
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Ibrahim_Amin_Baldar
https://kurdishacademy.org/?page_id=722
Kurt Weillin kappaleeseen Youkali löytyy nuotti mm. seuraavista nuoteista, jotka löytyvät useammasta kirjastostosta Suomessa:
- Kurt Weill songs. volume 2: a centennial anthology (Löytyy mm. Helmet-kirjastojen kokoelmista)
- The unknown Kurt Weill : A collection of 14 songs : (1900-1950) (Löytyy useammasta Suomen kirjastosta)
Meemi on termi, jolla viitataan kulttuurisesti leviävään ilmiöön, ideaan, käsitteeseen… Meemit ovat useimmiten kuvia tai videoita mutta myös vaikkapa lauseita. Meemit leviävät kulttuurissa henkilöltä toiselle, termillä ”meemi” tarkoitetaan tätä kulttuurista leviämistä.
Etukäteen on mahdotonta tietää mistä kuvasta, videosta tai lauseesta tulee meemi. Meemit ovat monesti lyhytikäisiä ja saattavat muuttua nopeasti. Usein ne perustuvat ajankohtaisiin tapahtumiin tai trendeihin, ja niiden suosio voi hiipua yhtä nopeasti kuin se alkoi.
Yhteenvetona meemi on tapa kuvailla kulttuuristen ideoiden ja ilmiöiden nopeaa leviämistä ja muokkaantumista, erityisesti internetin aikakaudella.
Esimerkkinä yksi kuuluisa kuvameemi: "Distracted Boyfriend" (...
Liputusohjeen mukaan suruliputuksella osoitetaan yleensä yksityistä surua. Kansallisen merkkihenkilön tai jonkin suuronnettomuuden yhteydessä sisäministeriö voi kuitenkin suosittaa yleistä suruliputusta.
Suomen laissa on luoteltu päivät, jolloin valtion virastossa ja laitoksissa liputetaan. Lisäksi laissa todetaan, että "Asianomainen ministeriö saa erityistapauksissa määrätä valtion virastojen ja laitosten liputuksesta koko maassa tai yksittäisillä paikkakunnilla muulloin kuin virallisina liputuspäivinä".
Vuonna 2017 sisäministeriö julkaisi tiedotteen, jokä määräsi valtion virastot ja laitokset liputtamaan presidentti Koiviston kuolemaa seuraavana päivänä 13.5.2017. Samassa tiedotteessa toivottiin koko maan yhtyvän...
Naruskan koulun opetussuunnitelman vuositarkastuksen mukaan vuosina 1955–56 aapinen on ollut Aukusti Salon Uusi aapinen ja 1956–57 aapinen on ollut Kultainen aapinen.
Ulkopoliittisen instituutin henkilökuntasivulta on nähtävissä, että tutkijoina instituutissa työskentelee vuoden 2023 lokakuussa kaikkiaan 56 henkilöä, mukaan lukien vierailevat tutkijat, virkavapaalla oleva johtaja Mika Aaltola sekä vt. johtaja Samu Paukkunen. Näiden lisäksi henkilökuntaa on hallinnossa ja Ulkopolitiikka-lehden toimituksessa.
Henkilöt | FIIA – Finnish Institute of International Affairs
En suoralta kädeltä löytänyt vastausta kysymykseesi, joten otin yhteyttä Kotimaisten kielten keskukseen Kotukseen. Sieltä sain asiantuntijalta seuraavanlaisen vastauksen:
Runo lienee tullut vastaan juhlapyhat.com -sivustolta, jolla on otsikon Aleksis Kiven runot alla seuraavat runot:
Suomen salossa:
Onnen maa on Suomenmaa, sen salot, saaret siimeksessä, mi rauhan, riemun armahin, suo kaikelle, mi liikkuu, piileksii. Nyt, veljet, nouskaamme, mi hiljaa vartoo mennyttä aikaa, mi poissa ompi pimeyden maassa, nyt nouskaamme ja katsoen kanssamme kulkekaamme.
2. Tuhannen tuoksun maa:
Minä laulan kuin kaski, tuhat tuoksua maan, minä kuiskuttelen kuin saski, tuhat sulosanaa, vaan.
Laula, sano, mitä huvittaa, liitto...
Onkohan kirja mahdollisesti Taimi Vanaseljan "Kun sydän pelkää, syöpälääkärin ajatuksia kärsimyksestä ja toivosta"?
Kirja on inkeriläisen kristityn lääkärin muistelmateos vuodelta 2000. Kustantaja: Päivä. Toimittanut Johanna Kulmala.
Teos Helmet-verkkokirjastossa: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1565532?lang=fin
Toistaiseksi kukaan kirjastokollega ei ole tunnistanut kyseistä runoa. Yritän vielä selvittää asiaa, joten palaan asiaan myöhemmin.
Helmet-kirjavarastosta löytyvät Maila Pylkkösen runokokoelmat ovat varattavissa verkkokirjastosta: helmet.fi
Maila Pylkkösen tuotanto: Klassilliset tunteet. 1957; Jeesuksen kylä. 1958; Arvo : vanhaäiti puhuu runonsa. 1959; Ilmaa - Kaikuu. 1960; Valta. 1962; Virheitä. 1965; Tarina tappelusta. 1970; Muistista. 1972; Marjamiesnaisen muistiinpanoja. 1975; Monologit. 1976; On kesä vain. 1977; Kootut : runot ja proosarunot 1957 - 1977. 1983; Varhaiset runot // Parnasso 2/2001. Lähde: Kansallisbiografia
Mikkonen Pirjo - Paikkala Sirkka, Sukunimikirja kertoo, että nimi on eteläkarjalainen, Suur-Jääsken alueelta. Sitä esiintyy nykyään eniten Imatran alueella. Mälkiä-alkuisia paikannimiä on Etelä-Hämeestä Etelä-Karjalaan. Kirjassa kerrotaan, että nimi on liitetty germaanisiin miehennimiin Melle, Melleko, Mello.
Kotimaisten kielten keskuksessa on nimineuvonta, jos lisätietoa tarvitaan, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/nimineuvonta
Kyse saattaa olla Hanna-Riikka Kuisman kirjasta Kerrostalo (Like, 2019).
Kirjan näkökulma on yhteisöllinen. Se kertoo kuvitteellisestä lähiöstä, joka Kekkosen aikana rakennettiin mallilähiöksi. 2000-luvun alkuun mennessä alue oli rapistunut slummimaiseksi alueeksi, jonka asukkaat ovat pääosin työttömiä tai eri-ikäisiä eläkeläisiä ja joiden elämän täyttävät alkoholi, huumeet ja erilainen rikollissävyinen toiminta sekä seksi. Kirja muodostuu lyhyistä kohtauksista, joiden tapahtumapaikkoina ovat lähiön ison kerrostalon asunnot ja rappukäytävät sekä lähiön kapakat, pihat ja pelottava parakkikylä.
Yksi talon alkuperäisistä asukkaista oli nainen, joka oli häädetty talosta ja joutunut asunnottomaksi. Hän liikuskeli...
