Hei,
Kyllä tällaisia ilmestyi. 1970-luvulla ilmestyi ainakin kolme Wolfgang Ecken Salapoliisitehtäviä -sarjan kirjaa (Mustapukuinen mies, Punaisten apinoiden linna ja Kasvot ikkunassa).
Näissä on jokaisessa parikymmentä tarinaa, joista voit päätellä ratkaisun ja lopussa on kuhunkin tapaukseen ratkaisu.
1990-luvun alkupuolella ilmestyi myös ainakin:
Miller Marvin: Hoksaatko? Syyllinen vai syytön? - Ratkaise kymmenen rikosjuttua
Näitä voit etsiä itse kirjastojen tietokannoista hakemalla vaikkapa "ratkaisukirjat" tai "interaktiiviset teokset". Nämä toki antavat myös valitse itse miten tarina etenee -tyyppisiä kirjoja.
Charles Plogman on tehnyt suomenkieliset sanat Vikingarna -yhtyeelle heidän ruotsiksi laulamaansa kappaleeseen "Leende guldbruna ögon". Suomenkielisen version nimi on "Ruskeat silmät". Laulu on alkujaan kansansävelmä.
Vikingarna on esittänyt laulun TV-ohjelmassa "Laulava sydän" (1999/04/17), luultavasti molemmilla kielillä.
"Ruskeat silmät" kappaleeseen on nuotinnos (sanat, melodia, kosketinsoitin) Charlies-yhtyeen "Vain vähän aikaa" nuottijulkaisussa (ISMN: M-55008-006-5). Keski-kirjastoista nuotti löytyy Saarijärveltä. Siihen voi tehdä seutuvarauksen.
Hei,
Vastaavia on usein mm. Hesarin ristikossa. Vihje tarkoittaa, että "vi"-kirjaimet, kun lisää sanaan "ivat" muodostuu viivat, joita tavallisesti vedetään vaikkapa tukkimieheh kirjanpidossa. Hämää tuo villa (vi:lla/"vi":lla), joka harhauttaa ajattelemaan villaa.
Valo ikkunassa, alkukieliseltä nimeltään The light behind the window, ilmestyi alun perin vuonna 2012. Sen myötä näyttää siltä, että kaikki kirjailijan Luncinda Riley -nimellä kirjoittamat kirjat on nyt suomennettu. Aiemmalla Lucinda Edmonds -nimellä julkaistuista kahdeksasta romaanista on suomennettu neljä (Tähti ja enkeli 1996, Näyttämöiden lemmikki 1997, Sydämen aaria 1998 ja Ilman sinua 1999). Suomentamattomista neljästä Edmonds-teoksesta Riley kirjoitti uudelleen Seeing double -romaanin, joka julkaistiin nimellä The love letter ja suomeksi Vaarallinen kirje.
Ainakin toistaiseksi kokonaan kääntämättä ovat romaanit Lovers and players (1992), Hidden beauty (1993) ja Playing with fire (1998). Niiden julkaisemisesta ei ainakaan...
Uudesta Helmet-verkkokirjastosta löytyy Taskukirjaston tapaan myös sähköinen kirjastokortti, joka löytyy Oma tili -valikosta kirjautumisen jälkeen. Uuteen verkkokirjastoon pääset menemällä osoitteeseen helmet.finna.fi.
Lisää tietoa ja ohjeita: Taskukirjaston tilalle Helmet-mobiilisivusto vuoden 2024 alussa
Helmet-verkkosivujen uudistamisesta johtuen Taskukirjasto-sovelluksen ylläpito on lopetettu, sillä se ei ole yhteensopiva uuden verkkokirjaston kanssa. Uusi verkkokirjasto käyttää Kansalliskirjaston ylläpitämää Finna-palvelua, jolle Kansalliskirjasto ei ole kehittänyt omaa mobiilisovellusta.
Uusi Helmet-verkkokirjasto on jo avattu koekäyttöön, ja sen mobiilisivusto on korvannut Taskukirjasto-sovelluksen.
Lisää tietoa aiheesta ja ohjeita uuden Helmet-mobiilisivuston käyttöön löytyy täältä: Taskukirjaston tilalle Helmet-mobiilisivusto vuoden 2024 alussa
Tilastokeskus julkaisee vuositilastoja kuolleista. Tuoreimman tilaston mukaan vuonna 2022 kuoli hiukan yli 63 000 ihmistä. Kuolemat eivät toki jakaudu vuorokausille aivan tasaisesti, mutta suuntaa antaa jos kuolleiden määrän jakaa vuoden vuorokausilla. Tällöin keskimääräisenä päivänä kuolee vajaa parisataa ihmistä.
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Romaaneja:
Brallier, Max: Maailman viimeiset tyypit -sarja
- vauhdikasta ja humoristista seikkailua hirviökatastrofin jälkeisessä maailmassa
Holopainen, Anu: Iik! -sarja
- alakouluikäisille suunnattu kauhusarja versioi elokuvista ja kirjallisuudesta tuttuja aihelmia vampyyreista räyhähenkiin
Lipasti, Roope: Palavan kaupungin lapset
- historiallinen seikkailukirja Turun palosta
Meggitt-Phillips, Jack: Hirviö-sarja
- karmivan hauska tarina ullakolla asuvasta hirviöstä ja pippurisesta Helmikki-tytöstä
Våhlund, Elias: Käsikirja supersankareille -sarja
- koulukiusattu Aliisa löytää käsikirjan, joka lupaa muuttaa hänen koko elämänsä
Sarjakuvaa:
Falch, Malin: Pohjantuli -sarja
-...
Suomen lajitietokeskuksen sivuilta löytyy havaintopohjaista tietoa tervalepän esiintymisestä Suomessa ja Euroopassa: https://laji.fi/taxon/MX.38008/occurrence.
Lajitietokeskuksen ylläpidosta vastaa Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Tarkemman tiedon osalta kannattaa kääntyä suoraan sen puoleen: https://luomus.fi/fi/info.
Näyttää museokuoriaisen toukalta. Yleensä toukkia on sisätiloissa vain muutamia. Niitä saattaa tulla sisälle talvehtimaan, jos esim. linnunpesiä on lähellä hormia tai muita vastaavia kulkuväyliä. Jos kuoriaisia löytyy niin kannattaa pakastaa / puhdistaa kaikki mahdolliset hyönteis- tai eläinkokoelmat.
Lähteet:
Museokuoriainen - Hyönteismaailma (hyonteismaailma.fi)
Kodin tuholaiset | Helsingin kaupunki
Suomen Lajitietokeskus
Saamelaisuuteen liittyvää kirjallisuutta on julkaistu runsaasti. Tietokirjallisuudesta löytyy sekä yleisesityksiä saamelaisten kulttuurista että teoksia tarkemmin rajatuista teemoista. Saamelaisuuteen liittyvää aineistoa voi selata esimerkiksi Vaskin verkkokirjastossa hakusanalla "saamelaiset". Myös kirjastot.fi:n Makupalat-palvelusta löytyy paljon vinkkejä saamelaisiin ja saamelaisuuteen liittyvistä aineistosta.
Valitsin oheiseen listaan muutamia viime vuosina ilmestyneitä tietokirjoja, jotka voisivat sisältönsä puolesta toimia johdatuksena aiheeseen.
Kirjallisuutta
Elin Anna Labba: Herrarna satte oss hit: Om tvångsförflyttningarna i Sverige (Norstedts, 2020)
Juha Pentikäinen & Risto Pulkkinen: Saamelaisten mytologia (SKS...
Kysymyksessä siteeratut säkeet kuuluvat Arja Tiaisen runoon Naisen alemyynti, joka ilmestyi alun perin vuonna 1977 julkaistussa kokoelmassa Saatanan tytär.
Kyseessä saattaisi olla Lasse Raustelan kuusiosainen Taivaansavut-sarja, jossa seurataan turkulaisia Talvelan veljeksiä talvi- ja jatkosodan vuosina – olkoonkin, että kirjailija on tunnettu nimenomaan nuorille suunnatuista teoksistaan eikä hän ole kirjoittanut aikuisten sotakirjoja.
Sarjan kirjat: Taivaansavut (1979), Isonkallion varjo (1982), Mikkolanmäki ampuu (1982), Myrskynsilmä (1983), Palavat yöt (1984), Vahdinvaihto (1989).
Tieteen termipankki määrittelee liettymisen seuraavasti: "pintavesimuodostuman pohjanläheisten osien täyttyminen sedimenteillä."
Meillä Suomessa vesistöjen, jokien ja järvien liettymistä aiheuttavat esimerkiksi metsätalous- tai turvesoiden ojitusten seurauksena ojista kulkeutuva erilainen orgaaninen aines ja kiintoaines. Tämä aines järveen päätyessään sedimentoituu pohjaan. Ojitusten lisäksi muita vesistöihin kulkeutuvan kiintoaineksen lähteitä ovat maatalouden pellot, kaupunkien ja taajaminen maankäyttö sekä kaivokset ja maanotto.
Kiintoaineen eroosio ja sedimentaatio virtavesissä - luonnollisesta prosessista virtavesien ongelmaksi: https://helda.helsinki.fi/items/ee5f20a9-e7c6-4df7-88dd-3debe329b574
Periaatteessa samat mekanismit...
Kirjallisista lähteistä aiheesta ei löytynyt juurikaan tietoa. Yleisellä tasolla Timo Sahl ja Ilkka Mäkitie kertovat matrikkeliteoksessaan Lääkäreitä puolustusvoimissa : korkeimmissa sotilasarvoissa palvelleet, 1918-2022 (Suomen Lääkintäupseeriliitto 2023) että sotilaslääkärin työnkuva on voinut olla hyvin moninainen. Erilaisisiksi rauhan aikaisiksi tehtäviksi teoksessa mainitaan toimiminen varuskunnassa, sotilassairaalassa, hallinnossa, toimialan tutkimusta ja kehittämistä suorittavassa laitoksessa tai kansainvälisessä tehtävässä. Varuskuntatasolla työskentely on vastannut lähinnä perusterveydenhuollon työskentelyä, hallinnon puolella tehtäviin on kuulunut terveydenhuollon johtamista, tarkastamista, resursseista huolehtimista ja alan...
Hei,
Ulkoministeriön sivuilla on tietoa Suomen ja Marokon välisistä suhteista:
Suomi ulkomailla - Marokko /Ulkoministeriö
https://finlandabroad.fi/web/mar/etusivu
Espoon kaupunginkirjaston kesätyöpaikkoihin on vaadittu 16 vuoden ikää. Paikat tulevat hakuun Kuntarekry-palveluun. Kuntarekryyn voi halutessaan tallentaa hakuvahdin ilmoittamaan haun alkamisesta.
Jane Austenin klassikkoa Pride and prejudice löytyy kyllä Helmet-kirjastosta useampanakin painoksena, mutta juuri tuota painosta ei löydy. Voit hakea kirjan eri painoksia verkkokirjastossa osoitteessa haku.helmet.fi.
Kirja ja äänikirja löytyvät myös Helmetin OverDrive-kokoelmasta.
Latinan pakolaisleiri sijaitsi Italiassa Lazion maakunnassa, ja se oli toiminnassa vuosina 1957-1991. Alkuvaiheessa leirin pakolaiset tulivat Itä-Euroopan maista yleensä Jugoslavian vastaisen rajan yli aluksi Triesten pakolaisleirille. Useimmat pakolaiset eivät jääneet Italiaan pysyvästi vaan jatkoivat matkaa muihin maihin. Tästä aiheesta en löytänyt suomenkielisiä painettuja tai verkkolähteitä, eikä tietoa näyttäisi olevan kovin paljon tarjolla englanniksikaan. Latinon pakolaisleiristä on italiankielisessä Wikipediassa artikkeli, jonka voi kääntää myös melko ymmärrettävälle suomen kielelle. Ks. https://it.wikipedia.org/wiki/Campo_profughi_di_Latina
Hakusanoilla Campo profughi di Latina tai Rossi Longhi refugee camp löytyy...
