Urheilutoimittajat ja -selostajat tosiaan käyttävät välillä hyvinkin värikästä kieltä. Tässä vastauksia kysymiisi termeihin:"Helmarit" (eli "Helmipöllöt") on lempinimi Suomen naisten jalkapallojoukkueelle. Sen merkityksestä ja alkuperästä löytyy aiempi vastaus palstaltamme täältä."Himmailla" puolestaan tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan tässä yhteydessä hidastelua, hidastamista tai pidättelyä. "Mennä vihkoon" tarkoittaa suunnilleen samaa kuin mennä pieleen, mönkään tai metsään - jokin ei siis onnistu. Ilmauksen alkuperä ei sen sijaan ole yksiselitteinen. Sitä on pohdittu tässä Kotimaisten kielten keskuksen blogikirjoituksessa.
Kotuksen ruotsinkielinen nimineuvonta ei löytänyt tietoa. He olisivat tarvinneet lisää tietoa, joten ehdotan, että kysyt asiasta osoitteesta namn@sprakinstitutet.fi.Tässä heidän vastauksensa: Jag kan gärna försöka hjälpa, men behöver i så fall få mer kontext. Jag hittar nämligen inte namnet Surkkubacken i några av våra källor och skulle behöva närmare information om var backen finns och så vidare. Om du inte har sådan information föreslår jag att du svarar till frågeställaren att vi tyvärr inte lyckats hitta någon information om namnets bakgrund. Med tanke på att det handlar om en (liten?) backe är det allra mest rimligt att tänka sig att hitta information om bakgrunden i just Namnlexikonet, där du redan sökt. Med så här lite...
Tutankhamonia ympäröi löydettäessä kolme muumionmuotoista arkkua, joista sisin oli puhdasta kultaa. Sisin ja keskimmäinen arkku sekä kuolinnaamio vietiin pian löytämisen jälkeen Kairon egyptiläiseen museoon, jossa ne ovat olleet näytteillä siitä asti. Uloin arkku jätettiin faaraon ruumiin kanssa hautaan. https://egypt-museum.com/innermost-coffin-of-tutankhamun/Gizaan (suurten pyramidien lähelle) on kuitenkin rakennettu uusi museo, The Grand Egyptian Museum, jonne Tutankhamonin aarteet tullaan siirtämään. Museo tullaan avaamaan vuoden 2024 aikana.https://grandegyptianmuseum.org/opening/Siihen, miksi kuolinnaamiosta on tullut kuuluisampi kuin sisimmästä arkusta, on vaikeampi vastata. Ehkä naamion selkeät värit, sininen ja...
En valitettavasti löytänyt tarkkaa ajankohtaa katsomon purkutöille selailtuani muutamia Munkkiniemen historiikkeja ja lehtiä. Asiasta voisi kysyä Rakennusvalvonnan arkistosta, https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/tontit-ja-rakentami…. Munkkiniemestä on kuitenkin julkaistu runsaasti teoksia, joita voit itse tutkia. Esimerkiksi tästä linkistä pääset käsiksi Munkkiniemeä tavalla tai toisella käsitteleviin helmet-kirjastojen Helsinki-kokoelman ja Munkkiniemi-kokoelman teoksiin. Voit myös yrittää tutkia 1960-luvun lehtiä, kuten Helsingin sanomia tai Munkkiniemeä käsitteleviä paikallislehtiä kuten Lännen sanomat. Myös näitä löytyy helmet-kirjastoista.Kolmanneksi voit yrittää tiedustella asiasta Munkkiniemeä käsittelevistä...
Sarjan nimi on Hydronautit. Hydronautteja on suomeksi olemassa ilmeisesti 4 dvd:tä: Meren maku, Tehtävä Etelänavalla, Jääretki ja Merihevoset.Hydronauteista on ilmestynyt myös yksi kuvakirja, Hydronautit : meren äänet. Kovin paljon näitä kirjoja tai dvd-levyjä ei enää ole kirjastoissa jäljellä, mutta kaikkia löytyy sentään edes yksi jostain päin Suomea!https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=hydronautit&type=AllFieldsKavin ikärajahaun kautta löytyy myös lista kaikista televisiossa esitetyistä jaksoista lyhyine kuvauksineen:https://luokittelu.kavi.fi/public.html#haku/18508//542bb4f525b88ee7ebb624a8
Kappale on sisältyy LP-levyyn Rakkaudella, Rondo ROLP 22, raita A6. Levyllä soittaa Veikko Samulin johtama orkesteri. Aineistotietokannoista ei käy ilmi levyllä soittaneiden muusikoiden nimiä, tietoa ei ilmeisesti ole myöskään alkuperäisessä LP-julkaisussa. Gramex kerää tiedot levytysten soitto- ja lauluosuuksista äänitetuottajilta. Tiedustelin asiaa Gramexista, mutta nämä tiedot eivät ole julkisia, koska kaikki laulajat ja muusikot eivät halua osuuksiaan julki.LP-levyn tiedot tietokannoissaDiscogs https://www.discogs.com/release/7190922-Juhani-Markola-RakkaudellaFinna https://finna.fi/Record/fikka.4619017?sid=4739620252
Kirja tunnistettiin Cynthia Voigtin romaaniksi Matkalla kotiin, 1984. Se on ensimmäinen osa Tillermanin sisaruksista kertovaa kirjasarjaa. Seitsemänosaisesta englanninkielisestä sarjasta on suomeksi ilmestynyt kuusi.Matkalla kotiin Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au2ace945a-79c5-4b43-8fc0-d5f22905dc4a
Siivet on romaani, ja sen päähenkilöt ovat kuvitteellisia. Steel kuitenkin on varmasti lainannut osia oikeiden naislentäjien elämäntarinoista kuvitteellisen Cassie O'Malleyn tarinaan. Tarinassakin päähenkilön sanotaan jäljittelevän aikansa kuuluisimman naislentäjän Amelia Earhartin saavutuksia, mukaan lukien tämän yritystä lentää maailman ympäri. Toinen kirjassa mainittu lentäjä, Nancy Harkness Lowe, oli O'Malleyn tapaan innostunut lentämisestä pienestä pitäen ja suoritti lentolupakirjansa nopeasti vain 16-vuotiaana.O'Malley sai julkisuutta koelentäjänä, kuten sai myös ensimmäinen naiskoelentäjä Blanche Stuart Scott sekä joukko muita toisen maailmansodan aikana.Mallina on voinut olla myös Cornelia Fort, joka oli ilmassa Pearl Harborin...
Tässä taitaa olla kysymys väärin kuulluista laulun sanoista: "Gimme dat ding".Finlanders: Gimme dat ding YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=DHNWMc5_I1kKappaleen tekijät ovat Albert Hammond ja Mike Hazlewood, suomenkieliset sanat on tehnyt Raul Reiman. Kappale oli The Pipkins -duon hitti vuonna 1970:https://www.discogs.com/artist/468931-The-Pipkins
Pikku Traktori -sarjan ensimmäinen osa Iso pamaus (engl. The Big Bang) lähetettiin Pikku kakkosessa ensimmäistä kertaa 26.8.2004.Sarjan jaksoja on viimeksi uusintalähetetty Pikku kakkosessa vuonna 2014. Sarjasta tuotettiin Pikku kakkosta varten suomeksi vain sen ensimmäinen tuotantokausi (26 jaksoa), mutta jälkimmäisten tuotantokausien jaksoja on saatavilla suomeksi dubattuna erikseen julkaistuilla DVD-kokoelmalevyillä.
Hei!Digging/Kaivamassa-runo sisältyy Jyrki Vainosen kääntämään kokoelmaan. Käännös kuuluu:Etusormen ja peukalon välissälepää kynänpätkä.Minä kaivan sillä.
valitettavasti tähän ei löydy nyt vastausta. Kysyin myös koko Suomen kattavalla kirjastonhoitajien sähköpostilistalla tätä asiaa, mutta valitettavasti tietoa ei löytynyt sieltäkään.
Jorvaksentie kulki alun perin Lauttasaaresta Jorvakseen. Myöhemmin Jorvaksentietä ryhdyttiin kuitenkin korvaamaan uudemmalla moottoritiellä, ja nykyään virallisesti Jorvaksentieksi kutsutaan enää kantatien 51 Kirkkonummen puoleista osuutta.Tiiviin kuvauksen Jorvaksentien historiasta voi lukea muun muassa Matti Grönroosin Suomen tiehistoriaa käsittelevältä verkkosivulta: https://www.mattigronroos.fi/w/index.php/Kantatie_51Painetuista lähteistä Jorvaksentien vaiheista voi lukea esimerkiksi Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin vuonna 1987 julkaisemasta "Tienpitoa Uudellamaalla : tienpitoa vuoteen 1920 : Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiiri 1920-1985".
Internet Movie Database -elokuvatietokannasta ei löytynyt elokuvaa nimellä Rakas lapsemme. Tein hakuja myös ranskaksi ja tietokannasta löytyi mm. ranskalainen elokuva Nos enfants chéris vuodelta 2003 (vapaasti suomennettuna Rakkaat lapsemme): Nos enfants chéris (2003) - IMDb. Voisiko kyse olla tästä elokuvasta? Lisää samantyylisiä hakuja voi tehdä IMDb:n etusivulla kirjoittamalla hakukenttään sanan enfant.
Verkosta löytyy Kotimaisten kielten keskuksen Kielikorva-podcast, jonka yhdessä jaksossa on käsitelty paikannimiä - myös Luhangan nimeä. Podcastista kertovassa jutusssa Nimiarkiston erityisasiantuntija Helinä Uusitalo kertoo, että Luhangan nimi tulee sanasta "luhta" ja päätteestä "-nka" (ei sanoista "luu" ja "hanka", kuten joskus on ilmeisesti virheellisesti päätelty). Juttu löytyy täältä: https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/kielikorva/luuhankainen_luhangan_vene.28764.blogTuo aiempi, todennäköisesti siis virheellinen, olettamus nimen alkuperästä löytyy Torsten Boismanin Muinaista Päijänteen tienoilta -artikkelista (Suomen museo 2, 1895, s .7-9. Alkuperäisjulkaisu Helsingissä, Suomen Muinaismuisto-Yhdistys):"Luhangon nimen kerrotaan...
Erkki Salmenhaara kertoo kirjassaan ”Säveltäjänä Suomessa : Suomen säveltäjät 50 vuotta” (Otava, 1995, s. 100-119) Fennica-levysarjan vaiheet ja luettelee myös sarjassa julkaistut äänitteet: 1. sarja (1953-1959) LP-levyt SS1-SS6, 2. sarja (1959-1967) LP-levyt SS7-SS13 ja 78 kierroksen levyt (1956) ST1-ST23. Tämän mukaan sarjassa ilmestyi yhteensä 36 äänitettä vuosina 1953-1967.
Lahden pääkirjaston lehtisalissa on luettavissa Tekniikka & talous -lehti. Uusinta numeroa lukuun ottamatta vanhempia numeroita voi myös lainata (laina-aika 2 viikkoa).Tekniikka & talous | Lastu-kirjastot | Lastu-kirjastot (finna.fi)
Ante Pante ja Sunte Punte ovat Anni Swanin satuhahmoja. Heistä kertovia satuja löytyy ainakin kirjoista Swan: Kaksi pikku miestä (1938) ja Rudolf Koivun joulukirja (1990, satu Ante Pante ja Sunte punte Tonttulassa) sekä Somerkivi-Tynell-Airola, Lasten oma aapinen (1963), ss. 142-145.LinkitKaksi pikku miestä: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_kr10257578Ante Pante ja Sunte Punte Tonttulassa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
