Ennen 2021 julkaistua värikuvitettua laitosta ilmestyneissä Peppi Pitkätossun tarinoissa sivut 7–106 sisältävät Peppi Pitkätossu -kirjan 11 lukua (Peppi muuttaa huvikumpuun – Peppi viettää syntymäpäivää). Sivuilla 107–201 on luvut 2–9 kirjasta Peppi aikoo merille (Peppi käy kaupoissa – Peppi nousee laivaan). Avausluku Peppi asuu yhä Huvikummussa puuttuu yhteislaitoksesta. Sivujen 202–[292] 12 lukua sisältävät Peppi Pitkätossu Etelämerellä -kirjan kokonaisuudessaan (Peppi ja talon ostaja – Peppi Pitkätossu ei tahdo tulla isoksi).
Tietojemme mukaan eduskunnan istuntosalissa ei koskaan ole saanut tupakoida. Istuntosalin oven takana on niin sanottu valtiosali, jossa tupakointi kuitenkin on ollut mahdollista. Historian eri vaiheissa tupakoitsijat ovat siirtyneet valtiosaliin tai ravintolan tupakkahuoneeseen tupakoimaan. Tupakointi eduskunnassa on jo pitkään ollut kiellettyä koko kiinteistön alueella. Nykyisen ohjeistuksen mukaan tupakointi tapahtuu eduskunnan tontin ulkopuolella esimerkiksi läheisessä puistossa tai kadulla.
Kysymykseen on vaikea vastata tyhjentävästi, sillä televisiosovituksista ei löydy kattavaa luetteloa. Jos puhutaan valkokangassovituksista, vastaus on Mika Waltari. Waltarin tuotantoon perustuu 36 pitkää elokuvaa. Waltarin proosatuotannosta on sovitettu esimerkiksi kaksi ensimmäistä Komisario Palmu -elokuvaa, Vieras mies tuli taloon (kaksi sovitusta 1938 ja 1957) ja Sinuhen Hollywood-filmatisointi The Egyptian (1954). Waltarin näytelmiin perustuvat esimerkiksi Kuriton sukupolvi (kaksi sovitusta 1937 ja 1957), Gabriel, tule takaisin (1951) ja Noita palaa elämään (1952). Waltari kirjoitti myös alkuperäiskäsikirjoituksia, mm. elokuviin Kulkurin valssi (1941) ja myöhäisempiin Palmu-elokuviin.Waltari-filmatisoinneista tietoa löytyy Kari...
Etsin Pinterestistä tällaista jouluboleroa, mutta en löytänyt. Sen sijaan löysin kyllä lasten jouluneuleita, joissa on erityylisiä pukkifiguureja friisimallisena kaarrokkeena. Tässä muutamia esimerkkejä niistä sekä kirjoneulekaavioita:Merry Santas / DROPS Children 41-1 - Modelli di maglia gratuiti di DROPS Design (pinterest.com)Baby & Toddler Sweaters & Cardigans (pinterest.com)MODELLI CON FERRI CIRCOLARI – La Maglia di Marica (pinterest.com)Merry Santas / DROPS Children 41-1 - Ilmaiset neuleohje DROPS Designilta (garnstudio.com)Узор "Дед Мороз" (pinterest.com)Pin page (pinterest.com)
Havainto oman pihapiirin varislintujen renkaattomuudesta ei tarkoita sitä, ettei esimerkiksi variksia, harakoita ja naakkoja rengastettaisi lainkaan – ne eivät vain kuulu niihin lajeihin, joita innokkaimmin rengastetaan. Ne ovat kuitenkin heimonsa kolme rengastetuinta lajia – järjestyksessä naakka, harakka, varis.Esimerkiksi vuonna 2023 Suomessa rengastettiin 261 651 lintua. Niistä variksia oli vain 120, harakoita 145 ja naakkoja 698. Rengastetuimpia lajeja olivat talitiainen (27 228), sinitiainen (21 865) ja kuusitiainen (18 610). Kaikkiaan vuosina 1913–2023 on tilastoitu 13 498 504 rengastusta, joista variksia 25 728, harakoita 26 420 ja naakkoja 64 394. Eniten variksia on rengastettu 1960-luvun alussa, 1980-luvun alussa ja 1990-luvulla...
Suomeen tuli ensimmäinen sukunimilaki vuonna 1921, tätä ennen sukunimien antaminen oli melko villiä. Sukunimi tuli pakolliseksi samassa yhteydessä vuonna 1921. Snellmanin 100-vuotisjuhlaan liitettiin nimien suomalaistamiskamppanja ja vuonna 1906 Snellmanin päivänä nimensä vaihtoi 25 000 henkilöä. Huomattavasti suurempiakin lukuja on esitetty. Tämä johtuu siitä, että nimenmuutokset hoidettiin vielä tuolloin lehti-ilmoituksella, joissa usein ilmenee ainoastaan perheen pää "perheineen".Lähteet:Paikkala, Sirkka: Se tavallinen Virtanen: https://keski.finna.fi/Record/keski.276664?sid=4818540080https://375humanistia.helsinki.fi/johan-vilhelm-snellman/suurnimenmuutto-snellmanin-paivana-1906https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kulttuuri/...
Kaupunginosa on saanut nimensä Berghällin viljelyalueesta, jonka paikalle kaupunginosa on rakennettu. 1800-luvun alkupuolella nykyisen Kallion alue oli lähes asumatonta. Vuonna 1840 alue päätettiin jakaa huvila- ja maanviljelyspalstoiksi. Nykyisten linjojen aluee Hämeentien edeltäjän Itäisen viertotien vieressä oli vielä 1880-luvun alussa maanviljelyskäytössä. Alue oli kaupungin omistama ja kaupunki vuokrasi tätä Berghällin tilusaluetta maanviljelystarkoituksiin vuoteen 1887 asti. Tuolloin alueen vuokrasopimukset päättyivät ja alueelle laadittiin jaotuskaava, johon merkittiin kadut ja viemärit ja alue vuokrattiin asumiskäyttöön. Siihen, miksi tilan nimi oli Berghäll, en löytänyt vastausta.Lähteitä:Kertomus...
Hei ja kiitos kysymyksestä!Pääasiassa kirjastovirkailijan työhön kuuluu asiakaspalvelua kirjaston aukioloaikoina ja voittopuolisesti se sisältää vuoroja myös viikonloppuisin ja iltaisin. Ilta- ja viikonloppuvuorot sisältävät kirjaston sulkemisen, joten ilta- ja viikonloppuvuorot kestävät hiukan pidempään kuin mitä kirjasto on auki.Kaikki kirjastot eivät kuitenkaan ole auki viikonloppuisin tai viikonloppuisin kirjastossa ei ole palvelua, aukiolo voidaan hoitaa omatoimikäytöllä. Näin työvuoroja ei ole, ellei niitä tehdä jossain toisessa saman kunnan yksikössä.Kirjastovirkailijalla voi olla myös erityistehtäviä, joita ei hoideta iltavuoroissa tai viikonlopuissa. Nämä ovat hyvin kirjastokohtaisia ja riippuvat paljon kirjastosta, yleinen vai...
Hei ja kiitos kysymyksestä!Keski-kirjastojen kokoelmassa olevat kirjat kissaroduista löytyy tästä linkistä: (Kaikki osumat:kissa AND Kaikki osumat:rodut AND Kaikki osumat:kissat AND Kaikki osumat:kissarodut) | Hakutulokset | Keski-Finna .Kissarotujen ensyklopedia ja Gummeruksen suuri kissakirja ovat esimerkiksi kattavia tietokirjoja mutta parasta kirjaa on vaikea nimetä. Suomen kissaliiton sivuilla on myös listaus ja kuvaus kaikista Suomessa hyväksytyistä kissaroduista: Suomen Kissaliitto | Suomen Kissaliitto ry:n Kotisivut
Fernando Pessoan lammaspaimen Alberto Caeiron runojen viidennessä runossa on kohta, joka näyttäisi olevan etsimäsi teksti. Tosin katkelma ei ole runon lopusta vaan keskeltä. Sikermä on siis suomenkieliseltä nimeltään Lammaspaimen ja Pentti Saaritsan suomennos sisältyy Pessoan runojen kokoelmaan En minä aina ole sama : runoutta (valikoinut ja suomentanut Pentti Saaritsa, 2001).https://www.scaruffi.com/writers/pessoa1.html
Kyseessä voisi hyvinkin olla Kaarina Helakisan toimittama ja Leena Lumpeen kuvittama Suomen lasten runotar. Kirja sisältää 550 suomalaista tai suomennettua lasten runoa eri aikakausilta. Liitteessä on kuva kirjan kannesta.
Kirjastolla ei valitettavasti ole mahdollisuutta sellaiseen palveluun, että ilmoittaisimme asiakkaille, kun jokin lainassa oleva esine palautuu lainattavaksi. Asian voi itse tarkistaa helmet-tietokannasta tai soittaa kirjastoon, kirjaston sähköpostia kirjasto.tapiola@espoo.fi pyrimme myös lukemaan päivittäin. Juuri tällä hetkellä pistosaha on lainattavissa Tapiolan kirjastosta.
Kauppojen ja kirjastojen kuitit ovat lämpöpaperia. Sen pinnassa on kemikaaleja, joiden ansiosta teksti tulee näkyviin lämmöllä. Todennäköisesti kemikaalit ovat syynä siihen, ettei lämpöpaperia voi kierrättää paperinkeräykseen. Asiasta voi kysyä tarkemmin lähimmältä jätteenkäsittelylaitokselta.
Löysin maininnan vuodelta 2006, että se olisi jääkiekkoselostajan lausahdus. Myöhemmin sitä on käytetty kappaleessa, joka on ladattu kuunneltavaksi Mikseri-sivustolle. Tämä lentävä lausahdus pyörinyt siis muusikkopiireissäkin.
Kuvaus muistuttaa kovasti Fjodor Dostojevskin romaania Rikos ja rangaistus.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Rikos_ja_rangaistushttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9570
Nykyisen Venäjän alueella eläviä on kutsuttu isovenäläisiksi ja esimerkiksi ukrainalaisia ja valkovenäläisiä vähävenäläisiksi. Nimityksilllä on pyritty korostamaan eroa slaavilaisten kansojen välillä.Lähteet ja lisätietoaYle: Venäjän ja Ukrainan kansat, kuin veljet keskenään? Tutkijan mukaan Ukraina on historiansa kautta lähempänä Keski-Eurooppaa kuin Venäjää: https://yle.fi/a/3-12343975Savonmaa: Isovenäläiset ja vähävenäläiset https://savonmaa.fi/articles/article/isovenalaiset-ja-vahavenalaiset
Tässä tapauksessa haussa olisi varmaankin joukkoyksikön sotapäiväkirja, olettaen että se on selvinnyt sodan melskeistä jälkipolville. Kannattaa silmäistä ensi alkuun Kansallisarkiston Puolustushallinnon mikrofilmi- ja jäljennekokoelman arkisto. Pienellä onnella etsityn saksalaisen joukon sotapäiväkirjojen kopiot saattavat löytyä Kansallisarkistosta mikrofilmillä. Aineistoja saattaa olla säilynyt myös Saksassa Bundesarchivin kokoelmissa. Vaikka pienemmän joukkoyksikön sotapäiväkirja ei olisi säilynyt, sen liikkeitä on saatettu kuvata ylemmän organisaation asiakirjoissa.Jos divisioona on tiedossa, kannattaa tarkistaa olisi siitä laadittu joukko-osastohistoriikkia. Näissä on usein mukana arkistoviitteet. Pääosa Suomen sotiin liittyvistä...
Hei!Löysin muutamalta sivulta maininnan, että Harjus on parvikala.https://www.perhokalastajat.net/keskustelu/viewtopic.php?t=115180https://www.jarviwiki.fi/wiki/Harjus kertoo, että Harjus elää parven tapaisina ryhmittyminä.
Hei!Löysin tällaisen vastauksen samantyyppiseen kysymykseen netistä. Elokuvien esittäminen oppilaitoksessa on julkista esittämistä, ja julkiseen esittämiseen tarvitaan tekijän lupa. Lupa tarvitaan, vaikka esittäisit elokuvasta vain lyhyitä, muutaman minuutin näytteitä, ellei käyttö ole tekijänoikeuden rajoituksen piirissä. Tällaisia ovat mm. opetuksen havainnollistaminen ja sitaattioikeus. Lupia elokuvien julkiseen esittämiseen voi tiedustella M&M Viihdepalvelusta (Elokuvalisenssi.fi)Tässä linkki tuolle sivustolle, josta löytänee parhaiten tiedot. https://tekijanoikeus.fi/
