Olit aivan oikeassa, sillä tämä sarjakuva on vuodelta 1993, ja vielä tarkemmin sunnuntailta 11.4.1993. Sama sarjakuva on varmasti muissakin albumeissa, mutta ensimmäisenä satuin löytämään sen Lassi ja Leevi : sunnuntaisivut 1985 - 1995 -albumista. Lassi ja Leevi : sunnuntaisivut 1985 - 1995 Ratamo-verkkokirjastossa
Helsinki yöaikaan on suosittu ympäristö erityisesti suomalaisessa noir-kirjallisuudessa, rikosromaaneissa ja urbaaneissa tarinoissa. Tässä on valikoima kirjoja, jotka sijoittuvat tavalla tai toisella öiseen Helsinkiin:Pirkko Saisio: BetoniyöAnja Kauranen: Pelon maantiedeSofi Oksanen: Baby JaneMatias Riikonen: Iltavahtimestarin kierroksetMika Waltari: Suuri illusioniLaura Andersson: Tähtipölyn bulevardiJames Thompson (toim.): Helsinki noirMatti Yrjänä Joensuu: Harjunpää ja rakkauden nälkäOuti Pakkanen: YöpuistoMuuta:Jarkko Sipilä – Helsingin pimeä puoli: Rikoskävelyllä Helsingin keskustassaStefan Bremer, Rosa Liksom, Kjell Westö – Helsinki by Night (valokuvateos)
En löytänyt tietoa kielojuhlaperinteestä Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta Finna.fi-palvelusta löytyy Turun tyttölyseon - Luostarivuoren senioreiden julkaisu Luostarivuori 125 (2007, toim. Timo Puska), johon sisältyy Kaarina Leinosen kirjoittama artikkeli "Herkistävä kielotraditio" (s. 34-35). Teos on varattavissa Turun yliopiston Feeniks-kirjaston varastokokoelmasta. Linkki Luostarivuori 125 -teoksen Finna.fi-tietueeseen: https://www.finna.fi/Record/utu.9913827055405971?sid=5277599731
Elokuva löytyy Finna.fi haulla kahdesta kirjastosta. Kavista eli kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista ja videokasettina Lahden pääkirjastosta. Linkki hakutulokseen. Vielä filmi ei ole nähtävissä kavin Elonet palvelussa.
Kysymäsi runo on ilmestynyt Paavo Haavikon runokokoelmassa Prosperon runot (Art House) vuonna 2001. Alkuperäinen runo on hieman toisessa asussa kuin mikä sisältyi kysymykseesi. Nyt se on muutettu sellaiseksi kuin kyseisessä kokoelmassa. Kirjaa on saatavana Vaski-kirjastoissa:Prosperon runot : 45 runoa | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot
Kysymys on melkoisen laaja. Suosittelisin alkamaan suomalaista muinaisuskoa kuvaavista kirjoista Esim.Haavio: Karjalan jumalat ja Harva:Suomalaisten muinaisusko.Salosen : Synti ja sovitus, rikos ja rangaistus antaa kuvan keskiajan oikeuskäytännöistä.Netistä löysin Jari J. Tuomiston blogin pakana ja kristitty - suomalainen vuonna 1323. Sen kirjallisuusviitteistä pääsee aiheessa eteenpäin.Lukemisen arvoinen voisi olla myös Tuomas Heikkilän Lalli, kansallismurhaajan muotokuva.Lisätietoa voisi etsiä Finna.fi hausta hakusanoina esim. suomalainen muinaisusko, kirkko-oikeus ja keskiaika.
"Voi, che sapete" on Cherubinon aaria Mozartin oopperasta "Figaron häät" (Le nozze di Figaro, KV492), sen toisesta näytöksestä. Nuotinnos lauluäänelle ja pianolle sisältyy koko oopperan pianopartituuriin ja myös lukuisiin laulu- ja aariakokoelmiin, esimerkiksi seuraaviin:Arien-Album : berühmte Arien : mit Klavierbegleitung. Für Sopran (Peters, [19-?])Audition songs for female singers. Classical greats : ten classical songs and arias ideal for auditions (Wise, 2006)Operatic anthology : celebrated arias from operas by old and modern composers : in five volumes. Vol. 2 : mezzo-soprano and alto (Schirmer, [19-?])Nuotteja löydät myös verkosta, esimerkiksi Petrucci Music Librarysta (https://imslp.org), esimerkiksi:https://ks15.imslp.org/files/...
Kyseessä voisi olla Guillermo del Toron fantasiaelokuva Pan's labyrinth (El Laberinto del fauno, 2006). Elokuvan juonessa on kaksi tasoa: sisällissodan jälkeinen väkivaltainen Espanja ja fantasiamaailma, jossa fauni antaa Ofelia-nimiselle tytölle tehtäviä. Lisää elokuvasta Pan’s Labyrinth – WikipediaElokuvan saatavuus Vaski-kirjastoissa https://vaski.finna.fi/Record/vaski.600220?sid=5276952916
Valitettavasti en löytänyt taiteilijaa, jonka nimi olisi kirjoitettu aivan tuossa muodossa. Useampi taiteilija kyllä löytyi, joiden nimi oli vähän tuohon suuntaan, kuten Lars Jonsson, Lise Johansson, Lester Johnson tai Lucas Johnson. Mahtaako tuo tarkoittamasi henkilö olla kuitenkin suomalainen tuon kaiverruksen perusteella. Nämä mainitut olivat ulkomaalaisia.
Suomenkielistä yleishakuteosta, joka kattaisi kysymäsi aiheet ei ole valitettavasti ainakaan viime vuosikymmeninä julkaistu. Mutta ainakin seuraavista teoksista löydät perustietoa poliittisista ideologioista ja aatteista sekä historiallisesta että yleisemmästä näkökulmista: Kevin O’Donnell : Aatehistoria (2004) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.430592?sid=5276868580Koikkalainen & Korvela (toim.) : Klassiset poliittiset ajattelijat (2012) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.702987?sid=5276898241Paloheimo & Wiberg : Politiikan perusteet (1997) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.307186?sid=5276903044Mickelsson, R. : Suomen puolueet : vapauden ajasta maailmantuskaan (2021, 3. uud. laitos) https://vaski.finna.fi/Record/vaski....
Löysin kahdesta lähteestä viittauksen sanontaan "Maailma tämä on eikä mikään paratiisi". Ensimmäinen on Wikiaineistosta ja vuodelta 1860. Yrjö Koskisen kirjoitukseen sisältyy kohta "niin kauan kuin maailma ei ole mikään paratiisi eikä ihmiset enkeleitä" . Linkki koko tekstiin on seuraavassa:La'illisen Suojeluksen ja La'illisen Waiwaisholhon asiassa puolustusta (Yrjö Koskinen) – WikiaineistoLisäksi professori Matti Kuusi on koonnut suomalaista kansanhuumoria kirjaan KANSANHUUMORIN MITÄ MISSÄ MILLOINKIN | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotKirjaan sisältyy mm. lyhyt, humoristinen juttu, jolle on annettu otsikoksi "Maailma tämä on eikä mikään paratiisi" (sivut 171-172), ja teksti on ajoitettu vuoteen 1909. Kirjaan voit tehdä varauksen...
Maalaustaiteessa tunnetaan useampi Tre éta dell´uomo -nimisiä teoksia. Et maininnut kenen teoksesta on kyse.Teoksessa Maalaustaiteen mestareita Pinx (2003, suom. Eija Kämäräinen, s. 134) Tizianin maalauksen Tre éta dell´uomo nimi on suomennettu Ihmisen kolme ikäkautta. Tizianin Tre éta dell´uomo -teos kuuluu Edingburghissa sijaitsevan Skotlannin kansallistaidegallerian kokoelmiin.
Tikkurilan musiikkivarastossa näyttäisi olevan 885 nimekettä, joiden aineistotyyppinä on C-kasetti. C-kasetteja on jonkin verran myös muissa kirjastoissa. Tässä linkki Helmet-hakuun:Helmet C-kasetit
"Il mondo" -kappaleesta on tehty myös suomenkielinen versio "Ei koskaan rakastaa voi liikaa", joka sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 19. Nuotissa on myös kappaleen italiankieliset sanat. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt P. Puro (eli Pertti Lähteenmäki). Laulu alkaa: "Kun nään laukun eteisessä täyteen sullotun".Kappaleen tekijöistä on eri lähteissä erilaisia tietoja. Yleisradion Fono-tietokannassa kappaleen esittäjä Jimmy Fontana (eli Enrico Sbriccoli) on merkitty myös kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajiksi tai säveltäjiksi Gianni Meccia, I. Greco ja Carlo Pes. On siis epäselvää, kuka on tehnyt mitäkin. Eri lähteissä annetaan erilaisia tietoja, esim. Discogs-tietokannassa: "written-by - Fontana-Meccia-Pes"....
Hei! En pysty antamaan tuon kaltaiseen kysymykseen tarkkaa lainopillista vastausta varsinkin kun antamani tiedot voivat vaikuttaa teihin taloudellisesti, joten kääntyisin kyllä nyt pesukoneliikkeen, kuluttajaneuvonnan tai vakuutusyhtiön puoleen tässä asiassa!
Kyseessä voisi olla Diana Gabaldonin romaani Lordin yksityisasia, joka ilmestyi suomennoksena 2006 (alk. Lord John and the private matter, 2003). Sittemmin samasta päähenkilöstä kertovia romaaneja on suomennettu lisää: Lordi John ja veitsenterän veljeskunta (2008), Lordi John ja paholaisen korttipakka (2009) sekä Skottilainen vanki (2012). Kertomuskokoelma Tulivana (2013) sisältää lisäksi yhden Lordi John -aiheisen tarinan. Diana Gabaldon tunnetaan myös historiallista fantasiaa edustavasta Matkantekijä-sarjastaan.
Kirjastoseuran tietojen mukaan Ellen Namhilalle ei ole jaettu Kirjastoseuran henkilöpalkintoja, jotka olivat aiemmin nimeltään Mikko Mäkelä ja Hilkka M. Kauppi -palkinnot.Ehdotamme Namhilasta vuonna 2001 tehtyä elämäkertaa Vapauden hinta, joka on saatavilla mm. Keski-kirjastojen seutulainana. Tuossa teoksessa oletettavasti kerrotaan Namhilan saamat tunnustukset ennen vuotta 2001.
Laski tarkoittaa talousjätteistä syntyvää likavettä. Sana juontuu ruotsin likavettä tarkoittavasta slask-sanasta, joka taas liittyy ruotsin onomatopoeettiseen slaska-verbiin ("läiskyttää").https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_7e1a1a89ea32997ef54e1da9477ffabf&list_id=1&keyword=laski&word=laski
