Et kertonut tarvitsetko piirustuskirjaa aikuiselle vaiko lapselle.Alla olevissa linkeistä löytyy piirustusoppaita aikuisille, sekä lapsille ja nuorille, suomen- ja englanninkielisinä.https://tinyurl.com/aikuisillehttps://tinyurl.com/lapsille-ja-nuorilleNäistä kirjoista kannattaa tutustua Piirustustekniikan opas-sarjaan, johon kuuluu mm. Näin opit piirtämään-kirja.https://tinyurl.com/piirustustekniikan-opasPiirtäjän suuri käsikirja on myös hyvä aloittajalle.https://tinyurl.com/Piirtajan-suuri-kasikirja
Suosittelen esimerkiksi seuraavia sarjoja:Catherine Doyle & Katherine Webber: Kruunun tyttäretSally Green: SavuvarkaatLeigh Bardugo: Grishaversumi (ensimmäinen kirja Varjo ja Riipus)Ursula K. Le Guin: Maameren tarinatElina Pitkäkangas: Sang ja NarakaConn Iggulden: Suolan valtakunta (ensimmäinen kirja Darien)N.K. Jemisin: Murtunut maailma (ensimmäinen kirja Viides vuodenaika)Joe Abercrombie: Särkynyt meri (ensimmäinen kirja Vain puoliksi kuningas)J.S. Meresmaa: Mifonki (ensimmäinen kirja Mifongin perintö)Suomeksi on juuri ilmestynyt myös ensimmäinen osa Jennifer L. Armentroutin Veri ja tuhka -sarjaa, nimeltään Verestä ja tuhkasta. Toinen osa on tulossa näillä näkymin huhtikuussa 2025.
Tietoa tästä kilpailusta ja sen tuloksista löytää Pasilan kirjaston mikrofilmeiltä. Hs julkaisi kilpailun uusille kirjoittajille (Lehtijutut tai julkaisu jossain antologiassa eivät estäneet osallistumista) 28.12.1986 . Palkinnot olivat muhkeat, 100 000mk 1. palkinto, 75, 000mk 2. palkinto ja 3. palkinto 75 000.Kilpailun järjestivät Wsoy ja Uudet kirjat kirjakerho.Kilpailun lopputuloksesta HS uutisoi 19.9.1987 eli Waltarin syntymäpäivänä. Voittajia olivat Jyrki Tuularin "Musta", Klaus Oeschin "Fenix" ja Jarmo Ojasen "Sulanutta lunta". Pekka Tarkka arvosteli voittaneet teokset Helsingin Sanomissa 25.11.1987. Wsoy ja Uudet kirjat ilmoittivat julistavansa uudet MW-kilpailut parin vuoden välein. Toisen kilpailun käsikirjoitusten...
Jos pelkät sanoitukset riittävät, ne löytyvät lyrics.fi:stä: lyrics.fi/eino-gron/aareton-aava-ymparillainKappaleen nuotit sanoineen löytyvät esimerkiksi Suuri toivelaulukirja 13:sta: lastu.finna.fi/Record/lastu.83838Kappaleen Ääretön aava ympärilläin on säveltänyt ja sanoittanut Juha "Junnu" Vainio ja tehnyt tunnetuksi Eino Grön.
Kirkonkirjat näyttävät olevan ruotsinkielisiä. Löysin ne linkin kautta Kansallisarkiston kokoelmista astiassa. Linkki Astiaan.Hakusanoina siis Nykarleby församlings arkiv ja Konfirmationslängder
Valtionrautateiden eläkejärjestelmä tuli voimaan 1880-luvulla. Sitä ennen rautateiden henkilökunta oli jaettu kahteen osaan: ”vakinaista” ja ”väliaikaista” vuosipalkkaa nauttiviin. Vakinaisille suotiin virkamiehistön yleiset eläkeoikeudet, muut saattoivat saada ”eläkerahan muotoista avustusta”. Henkilöstöstä erityisasemassa olivat konduktöörit, ratamestarit, varikonesimiehet ja veturinkuljettajat, jotka pääsivät osallisiksi valtioneläkkeestä. VR:n oman eläkekassan jäsenyys tuli pakolliseksi koko palkkiohenkilökunnalle. Normaalisti eläkkeeseen oikeutti 55 vuoden ikä ja kolmenkymmenen vuoden osakkuus. Eläkkeen suuruus määräytyi palkan suuruuden nojalla siten, että osakkaat jaettiin vuosipalkkansa perusteella kymmeneen ”pensioniluokkaan...
Vänerissä on vettä 153 km3. Linkki Fakta om VänerVesi.fi sivustolla kerrotaan Suomen järvistä:"Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on noin 235 kuutiokilometriä. Vettä on toisin sanoen noin 235 miljardia tonnia. Vesimäärä kuitenkin vaihtelee vuodenajan mukaan ja myös vuosien välillä. Kuivina kausina vettä voi olla 20 miljardia tonnia vähemmän, märkinä aikoina taas saman verran enemmän." Linkki vesi.fiSuomen järvissä on siis enemmän vettä kuin Ruotsin Vänerissä. Väite voi olla alkujaan yritys kuvailla Vänerin suurta kokoa ja syvyyttä. Suomen suuretkin järvet ovat matalampia kuin Väner Esim. Päijänne 15,39311967 km³ ja Kallavesi 4,6125 km³.
90-luvulla ja 2000-luvun alussa suosittuja olivat ainakin Pirkko-Liisa Perttulan kokoamat kauhujuttukokoelmat, joissa oli lyhyitä, karmivia ja hauskojakin tarinoita sekä urbaanilegendoja. Olisivatkohan etsimäsi kirjat jotain näistä?Kuolleet eivät kurkistele ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 1995Kehtolaulu luurangolle ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 1996Puhelias pääkallo ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 1997Hirveä halloween ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 1999Vampyyrin vapaailta ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 2002Musta käsi ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 2005Älä lue pimeässä: 210 karmivaa tarinaa, Otava 2010
Nimen Mietti alkuperästä ja merkityksestä on monenlaisia tulkintoja, joten yhtä varmaa vastausta ei voi antaa.Kustaa Vilkuna olettaa kirjassaan Etunimet (1976) nimen olevan Klemetti-nimen muunnos. Klemetti puolestaan on ruotsalais-suomalainen muoto latinan nimestä Clemens, joka tarkoittaa lempeää. Klemetti on todennäköisesti vanhin kristillisperäinen nimi Pohjoismaissa. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet (2000) esitetään myös muita teorioita Mietti-nimen merkityksestä. Se on voinut saada alkunsa miettiä-verbistä, ja se olisi annettu lapselle "mieleen johdattamaan miehuutta, miehen avuja ja miehen toimia". Näin on todennut A. V. Forsman jo vuonna 1891 väitöskirjassaan Tutkimuksia Suomenkansan persoonallisen nimistön...
Kyseinen novelli löytyy Aldissin englanninkielisestä novellikokoelmasta: "Supertoys last all summer long and other stories of future time". Kirja löytyy esim. Lahden ja Joensuun kaupunginkirjastoista ja on kaukolainattavissa niistä.
Gluteeni on proteiini eli valkuaisaine, jota esiintyy venhä-, ohra- ja ruistuotteissa. Nämä viljat sisältävät gliadiini- ja gluteniini-nimisiä proteiineja, joista jauhoja yhdessä nesteen kanssa vaivattaessa muodostuu gluteenia. Leivonnassa sitä kutsutaan sitkoksi.Gluteeni valmistetaan tekemällä vehnäjauhoista taikina ja pesemällä siitä pois tärkkelys. Jäljelle jää gluteeni, joka kuivataan ja jauhetaan, jolloin lopputuloksena on noin 80% proteiinia sisältävä jauho. Gluteenijauhoa myydään elintarvikekaupoissa esim. seitanin valmistusta varten.Lähteet:Pitkälä, Eeva: "Gluteenilla on kahdet kasvot". Kemia-lehti 2/2017. Luettavissa verkossa: https://www.kemiamedia.fi/wp-content/uploads/2017/03/Gluteenilla_on_kahdet_kasvot_Kemia-lehti_15_2_2017....
Hei,Törmäsin tietoon, että tämä voisi olla Tuck Everlasting (1981). Tästä on myös 2002 versio, mutta muistelemasi mukaan paremmin sopinee tuo aiempi. Ainakin tuossa vanhemmassa on tuo kilpikonnaloppu.
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan useimmat tutkijat arvelevat Drumsön nimen olevan peräisin liikanimestä Drumber, joka merkitsee kömpelö, paksu. On siis esitetty, että saaren nimi merkitsisi Drummenin omistama tai asuma saari. Lisää lisänimestä kerrotaan kohdassa Drombom: Drumber esiintyy 1400-luvulla Ahvenanmaalla ja muodossa Drom 1500-luvulla Uudellamaalla. Vastaava muinaisruotsin sana drumber on merkinnyt ’pätkää, kokkaretta, möykkyä’. https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
Gramofonilevyjen (sellakkalevy, savikiekko) soittamisesta vinyylisoittimella käydään keskustelua muun muassa Hifiharrastajat ry:n foorumilla https://foorumi.hifiharrastajat.org/index.php?threads/savikiekot.50914/ ja https://foorumi.hifiharrastajat.org/index.php?threads/savikiekkojen-toisto-riaa-korjaus.119591/ Yksiselitteistä vastausta näiden levyjen soittamisesta eri soittimilla ei vaikuta olevan. Erityyppiset levyt edellyttävät erilaisia soittimia ja tarvikkeita. Gramofonilevyn tyypillisin pyörintänopeus on 78 kierrosta minuutissa ja koska siinä on LP-levyyn verrattuna leveämpi ura, se vaatii omanlaisensa neulan ja äänirasian NOSTALGISIA SULOSOINTUJA | Antiikkiliike Wanha Elias Antiikkiliike Wanhan Eliaksen sivuilla...
Kylmyysnavalla tarkoitetaan paikkaa, jossa on mitattu alin ilman lämpötila. Maailman ilmatieteen järjestön mukaan alin lämpötila pohjoisella pallonpuoliskolla mitattiin luotettavasti Grönlannissa vuonna 1991. Se oli -69,6 astetta. Automaattisen sääaseman havainto varmistettiin vasta vuonna 2020. Pohjoinen kylmyysnapa sijaitsisi siis Grönlannin mannerjäätiköllä.Kylmyysnavan tittelistä ovat yleensä kiistelleet Venäjän paikkakunnat Verhojansk ja Oimjakon. Niissä on aikoinaan mitattu alimmat lämpötilat: Verhojanskissa -67,8 vuonna 1892 ja Oimjakonissa -67,7 vuonna 1933. Alempiakin lämpötiloja on mitattu, mutta mittaustuloksia ei ole vahvistettu virallisesti. Paikkakunnat ovat silti kylmimpiä pysyvästi asuttuja paikkoja pohjoisella...
Todennäköisesti se on kaliumhydroksidia, jota voi vuotaa etenkin vanhoista alkaliparistoista, jotka ovat sinkkipohjaisia. Kaliumhydroksidi on voimakkaasti emäksinen kemikaali, joka voi aiheuttaa hengitys-, iho- tai silmä-ärsytystä. Jos iho altistuu vuodolle, ihoa tulee huuhdella välittömästi runsaalla vedellä noin 15–30 minuutin ajan. Mikäli ärsytys ei lakkaa, on syytä olla yhteydessä lääkäriin. Tila, jossa vuotaneita paristoja on käsitelty, on hyvä tuulettaa huolellisesti.Laitteeseen tai muihin tavaroihin vuotanutta kaliumhydroksidia voi yrittää puhdistaa varovaisesti happamalla liuoksella, esimerkiksi sitruunamehulla tai etikalla. Puhdistusvaiheessa ja muutoinkin aina vuotaneita paristoja käsiteltäessä on syytä käyttää...
Digi.kansalliskirjasto.fi:n löytyy vanhoja kirjoja ja lehtiä. Sieltä löytyy esimerkiksi Koti-lehden satuleikkikuvaelma, jossa kerrotaan, kuinka lapset hyppäävät kittilää eli hyppäävät ruutua, https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/949853?term=kittil%C3%A4%C3%A4&term=hypp%C3%A4%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n&term=kittil%C3%A4n&term=leikkim%C3%A4%C3%A4n&page=39 Kuvaelmasta käy ilmi, että jalka ei saa osua viivalle, aivan kuin nykyisissäkin ruudunhyppäysleikeissä. Lisää tietoa leikistä voisi saada esimerkiksi Karjalaisesta nuorisoliitosta https://www.karjalainennuorisoliitto.fi/karjala/karjalaisten-tanssien-t…
Kyseessä on ilmeisesti teos Carol Dahlbacka & Taina Halonen: Kotiseutumme Kajaani-Paltamo-Ristijärvi-Vaala-Vuolijoki 2003-2004 (Botnia-Foto 2004). Sitä löytyy lainattavana Kajaanin kaupunginkirjastosta ja Paltamon kirjastosta. Kotiseutumme värikuvina -sarjassa löytyy vain Kajaania käsittelevä teos, jonka julkaisija on Aero-Kuva (2010). Sitä ei ole saatavilla lainaan.LinkitFinna.fi: Kotiseutumme Kajaani-Paltamo-Ristijärvi-Vaala-Vuolijoki https://finna.fi/Record/kainet.345660?sid=4860525727Finna.fi: Kotiseutumme värikuvina: Kajaani https://finna.fi/Record/kainet.345663?sid=4860530692
Voisikohan etsimäsi kirja olla Tiina Eskolan vuonna 1973 ilmestynyt teos Suikale? Päähenkilön nimi tässä on tosin Anu, mutta kirjan kuvaus voisi sopia muuten siihen, mitä kirjasta muistat.Kirjasammosta löytyy kirjan takakansiteksti sekä kansikuva: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_40843. Kirja on lainattavissa Piki-kirjastoissa: https://piki.finna.fi/Record/piki.220398?sid=4860441544Jos muille Kysy kirjastonhoitajalta -palvelua lukeville tulee mieleen jokin muu kirja, kommentoithan alle!
Olavi Paavolainen on sanoittanut yhden Taneli Kuusiston kappaleen, ei säveltänyt. Kappale on vuodelta 1935.Kappale on Kuusiston teoksen Kolme laulua op. 14:n laulu nro. 3, Sordiini. Se löytyy Taneli Kuusiston Yksinlauluja 1 nuottikirjasta: helmet.finna.fi/Record/helmet.1356006
