Tämä on peräisin VR:n junien vessojen kylteistä, joissa lukee "Käymälää saa käyttää vain junan kulkiessa." Esimerkin tällaisesta kyltistä voi nähdä vaikkapa tästä Suomen Rautatiemuseon Facebook-julkaisusta. Ilmeisesti ainakin joissain näistä kylteistä oli kirjaimia raaputettu tai sotkettu niin, että jäljelle jäävässä tekstissä luki "Käymälää kyttää ain junan kissa." Näin muistelee esimerkiksi Mike Pohjola tässä kolumnissaan Turun Sanomissa. Nähtävästi lausahdus on jäänyt elämään monessa eri muodossa, kuten "Junan vessaa saa käyttää vain junan kissa" tai mainitsemasi "Junan vessaa kyttää ain junan kissa".
Voit lukea vanhoja Tekniikan maailma -lehtiä Pasilan kirjastossa, jossa on säilytetty esimerkiksi tämän lehden vuosikerrat vuodesta 1953. Numeroita ei lainata, mutta voit lukea niitä paikan päällä.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Valitettavasti emme onnistuneet selvittämään, mistä kertomuksesta voisi olla kyse.Tunnistaisikohan joku verkkotietopalvelun lukijoista kyseisen kertomuksen.
Voisikohan kyseessä olla Anneli Ilosen väitöskirja Rajan lapset : identiteettityö Kannaksen evakkojen sukupolvissa (Lapin yliopistokustannus, 2013)?Se on luettavissa myös verkossa: https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/61677.
Minulle jäi epäselväksi, onko etsinnässä kyseinen kirja kirjastosta lainattavaksi, vai omaksi ostettavaksi. Vastaan molempiin.Pehmeäkantisena kirjaa löytyy Helmet kirjastosta yksi kappale. Tämän voi laittaa varaukseen Helmet.finna nettisivuilta.Possujuhla | Helmet-kirjastot | helmet.fiJos tarkoituksena on ostaa tämä kirja, erilaiset verkkoantikvaarit ovat ystäviäsi. Linkkaan alle muutamia löytämiäni tuloksia.Possujuhla - Leif G. W. Persson - Kunto: Erinomainen - Antikvariaatti.netPossujuhla - Leif G. W. Persson | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossaPossujuhla - Persson Leif G. W. | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossa
Peräkamarin pojalla viitataan kotitilalleen elätettäväksi jääneeseen naimattomaan mieheen (Kielitoimiston sanakirja 2012). Lapsuudenkodissaan asuvalle aikuiselle naiselle ei ole vastaavaa ilmaisua suomen kielessä. Ilmaisua ei ehkä ole tarvittu, koska ennen vanhaan naiset muuttivat pois kodeistaan joka tapauksessa, joko palvelukseen tai emännäksi toiseen taloon. Poikamiehet taas helpommin jäivät kotitilalleen. Joskus puhutaan vanhastapiiasta (vrt. vanhapoika) ja ikäneidosta, mutta ne eivät määritä sitä, asuuko henkilö omassa kodissa, vaan kyse on pelkästään naimattoman statuksesta.Em. ilmaisut ovat muuttuneet vanhahtaviksi avioliittoinstituution merkityksen muuttumisen myötä.
Sanaa ilva ei löydy Nykysuomen sanakirjasta (eri painoksia). Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjasta (1992) ei löydy sukunimeä Ilva, mutta sukunimi Ilvonen on esiintynyt Pohjois-Karjalassa jo 1600-luvulta ja myöhemmin myös Savossa. Alpo Räisäsen kirjassa Nimet mieltä kiehtovat (2003) sivulla 32 kirjoitetaan: ”… suomen murteiden sanapesye ilvata ’ivata, irviä’ (tietoja Satakunnan länsiosista), ilvakoida ’irvailla’ (Etelä-Pohjanmaa) …”Tuomas Salsteen ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta (https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/) löytyy tietoa sukunimestä Ilva: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/ilva.html .
Hei,Joensuussa ei säilytetä Kainuun sanomia, eikä meillä ole pääsyä vanhempiin digitoituihin lehtiin lukuunottamatta Kansalliskirjaston vapaasti luettavia digitointeja jotka loppuvat vuoteen 1939.Mikrofilmejä kyseiseltä ajalta on mahdollista saada kaukolainaksi. Joensuun pääkirjastolla on mikrofilmin lukija, jossa näitä voi selailla. Ole yhteydessä kaukopalveluun, jos haluat näitä tutkittavaksi, niin siellä selvitetään mistä niitä saa tilattua ja minkä on hinta. Tässä linkki Joensuun kaukopalveluun: https://vaara.finna.fi/Content/kaukopalvelu. (https://vaara.finna.fi>Info>Kaukopalvelu)
Lasse Pöysti näytteli pääroolin televisioteatterin vuonna 1965 tuottamassa näytelmässä Erik XIV. Näytelmän on kirjoittanut August Strindberg. Sen sovitti televisioteatterille Wilho Ilmari ja ohjasi Mirjam Himberg.https://www.imdb.com/title/tt1280658/https://www.rtva.kavi.fi/program/details/program/22698732Näytelmä on katsottavissa Radio- ja televisioarkiston katselupisteissä. https://www.rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Hei,Jos ilmestyminen on tällä viikolla, tulee se kirjastoihin varmaan ensi viikon lähetyksessä. Kuvailutiedot tulevat varmaankin nopeasti, joten eiköhän ensi viikolla saada kirja lainauskuntoon ja ensimmäisille varaajille.
Kielitoimiston sanakirjasta ei saa tuloksia hakusanoilla "parroittaja", "parrottaja" tai "parroittaa". Sen sijaan "parroittua" on verbi, jolla tarkoitetaan partaiseksi tulemista. Myös Vanhan kirjasuomen sanakirjasta löytyy sama tulos samalla hakusanalla. Parroittaja-ammattinimikkeestä en löytänyt mitään tietoa. Ehkä Kotimaisten kielten keskuksessa osattaisiin kaivaa lisää tietoa aiheesta, he kun ovat suomen kielen ammattilaisia: Kieli- ja nimineuvonta - Kotus Lähteet:parroittua - Kielitoimiston sanakirjaparroittua - Vanhan kirjasuomen sanakirja
Yrjö Jylhä on suomentanut Henry Wadsworth Longfellown runon The Wreck of Hesperus eli Hesperuksen haaksirikko.Runo sisältyy Eino Railon toimittamaan teokseen Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933). Teos on digitoitu Projekti Lönnrotiin ja on siis luettavissa netissä. Teos löytyy joko Eino Railon nimellä tai numerolla 2060.http://www.lonnrot.net/http://www.lonnrot.net/valmiit.html
Lauri Pohjanpään runo Harakanpesä sisältyy esimerkiksi Lauri Pohjanpään runokokoelmaan Kiurun tupa (1946). Voit lukea runon myös Pohjanpään Valituista runoista (1979 tai Helena Anhavan toimittamasta Laurin Pohjanpään runojen kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (1989).Runo on luettavissa myös esimerkiksi Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren toimittamasta ala-kansakoulun lukukirjasta Neljäs lukukirjani (1954) ja Kaarina Helakisan toimittamasta teoksesta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (1987).
Kyseinen sitaatti on Jorge Luis Borgesin novellista Baabelin kirjasto (La biblioteca de Babel), jonka on suomentanut Matti Rossi toimittamaansa teokseen Kolmas maailma : uutta proosaa espanjankielisestä Amerikasta (Tammi, 1966).Rossin suomennoksessa sitaatti kuuluu näin: "Varma tietoisuus siitä että kaikki on jo kirjoitettu tuhoaa meidät, tekee meistä pelkkiä olettamuksia. (s. 110).
Finnan hakupalvelusta, jossa on aineistoja arkistoilta, kirjastoilta ja museoilta, löytyy Aino Kajavan nimellä lehtiartikkeleja muun muassa Tulenkantajat-lehdestä, sekä sanoituksia ja käsikirjoituksia. Onni Koiviston nimellä löytyy myös kirjallisuutta, muistelmateoksia ja sotilasopas. Sulo Tammisesta löysin Finnasta ainoastaan valokuvan. Toki nämä tulokset saattavat olla samannimisistä mutta eri henkilöistä, mutta ainakin ajankohdat sopivat lukemasi runoantologian ajankohtaan.Kannattaa tutustua Finnan kiehtovaan maailmaan.https://www.finna.fi/kajava, aino | Hakutulokset | Finna.fikoivisto, onni | Hakutulokset | Finna.fitamminen, sulo | Hakutulokset | Finna.fi
Suomen monikkoperheet ry:n sivulta löysin tiedon, että vuonna 1977 Suomessa syntyi 14 kolmoset.Syntyneiden kolmosten alueellinen erittely on haastavaa. Suosittelen tutustumaan Tilastokeskuksen väestötilastoihin syntyneistä. Hakua pystyy rajaamaan eri tavoin. Lähteet:Tilastot - Suomen Monikkoperheet ryTilastokeskus : StatFin - syntyneet
Päätalo kirjoittaa tästä Iijoki-sarjan 13. osassa Pohjalta ponnistaen (Gummerus 1983). Kirjasampo: Pohjalta ponnistaenSaatavuus eri kirjastoissa: Pohjalta ponnistaen
Katkelma on runosta Aviolitto-elegiat 1-7, ja se on kokoelmasta Under (1984). Runon suomentaja on Pentti Saaritsa. Ensimmäinen säe on: "Me lojumme alasti vierekkäin selällään".
Kynsi sanasta on suomen murteissa moneksi. Monesti se on käsitetty sormiennäppäryyden tai taidon synonyymiksi. Suomen murteiden sanakirjassa on esimerkkejä Kynnelle kykenemisestä:"jhk kykeneväksi tullut ”kykenee (pääsee tms.) kynnelle (t. kynsilleen)”.Esimerkitnim piàn kun nek (pojat) kynnel kykèntysivɛ nin talòm pellol työhön. Sauvoeikö siältä nyr rupijat tulohon siältä Amerikasta pois kaikki jokka kynsillensäk kykenöö. NurmoAina vietiin niityllek kesällä syvämmaallekki yökuntiin semmosia (lapsia) jokka kynnellek kykeni. Saloinense aina tuntu vaiḭ että ku minä pääsen kynnellet tuosta niin kyllä minä sitte taas pärijää˷. KuivaniemiLapsi on jo melkein työhön kykenevä: On ihan kynnelle käymässä. KuhmoSillon kun kynnellek kyhäösi ni,...
Hieman epäselvä kuva, mutta näyttää kovasti punkilta eli puutiaiselta.Niitä on tänä vuonna tavallistakin enemmän. Linkki YLE uutinen 16.7.2025THL kehottaa hankkimaan puutiaisaivotulehdusrokotteen. Rokotetta tarjotaan suuren riskin alueilla ilmaiseksi. Linkki Rokotustieto sivustolle.
