Esimerkiksi Paliskuntien sivuilta löytyy tuo sinunkin kysymyksessäsi kirjoitattama tieto, että hirvaat pudottavat sarvensa syksyllä kiima-ajan eli rykimän päätyttyä ja vaatimet keväällä vasottuaan. Siellä on myös tietoa porokilpailuista.
Tarkemmin porokilpailuista voi lukea Suomen Porokilpailijat ry:n sivustosta, jossa on mm. porokilpailujen säännöt. Yhdistyksestä voisi kysyä lisätietoa sarvista ja siitä, millaisilla hirvailla kisataan, koska niistä ei tuolta säännöistä näyttäisi löytyvän tekstiä. Sivustossa on mm. virallisten valvojien yhteystietoja.
Porokilpailuista löytyy melko laaja artikkeli Yleltä, Kilpailukiima huumaa niin porot kuin kuskitkin.
Kebabilla tarkoitetaan pystysuorassa vartaassa kypsennettävää lihatuotetta. Kebabin alkuperänä tai kehittäjänä pidetään Turkin Bursassa 1800 -luvulla elänyttä Iskender Efendiä.
Suomessa suurin osa ravintoloista käyttää naudan jauhelihasta valmistettuja vartaita. Turkissa ja Saksassa on yleisempää tehdä vartaat lampaanlihasta. Vartaisiin voi käyttää myös broilerinlihaa. Suomessa on myös ravintoloita, joiden lihavartaissa on naudanlihan lisäksi esimerkiksi lampaanjauhelihaa, vasikanlihaa ja kanan luuttomia nahallisia koipireisiä. Vegaaniset kebabit tehdään usein seitanista.
Kebabliha lämpiää ja pyörii varrasgrillissä (döner), jotka toimivat kaasulla tai sähköllä. Lämpötilaa säädellään sulkemalla ja avaamalla luukkuja sekä siirtämällä...
Kattavaa vastausta on vaikea antaa, mutta alla muutama esimerkki mieleeni tulleista punatukkaisista tyttö- tai naishahmoista kirjallisuudessa:
J.K. Rowlingin Harry Potter - kirjojen hahmo Ginny Weasley
Astrid Lindgrenin luoma hahmo Peppi Pitkätossu
L. M. Montgomeryn Anna-kirjojen hahmo Anna Shirley
Tove Janssonin Muumien hahmo Pikku Myy
Maria Turtschaninoffin Punaisen luostarin kronikoita - kirjasarjan hahmo Maresi
DC Comicsin sarjakuvien Myrkkymuratti (Poison Ivy)
Punatukkaisia naisia löytyy myös monista kirjojen kansista, joita voi hakea Kirjasampo-kirjallisuuspalvelun kansikuvahausta hakusanoilla punainen hiukset tai punatukkainen
Martin Sorrell on kääntänyt Baudelairen Le Spleen de Paris -kokoelman englanniksi nimellä Paris Spleen. Tässä kokoelmassa on mukana myös englanninnos Un hémisphère dans une chevelure -runosta.
Paris Spleen löytyy Helmet-kirjastojen kokoelmista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2060583
Osoitteessa Helsinginkatu 1 (Vaasanhallin yläkerta) toimi Kappahalli-niminen tehtaanmyymälä ainakin 1970-luvulla. Yritys mainosti turkkeja Helsingin Sanomissa useasti ilmoituksillaan. Myös nahkatakkeja ja turkislakkeja oli kaupan. Ilmeisesti valikoimaan kuului kyllä muutakin vaatetavaraa.
Olisiko tämä sitten ollut muistelemasi yritys? Ilmoitusten perusteella ei selviä valmistettiinko turkikset paikan päällä vai oliko varsinainen tuotantotoiminta jossakin muualla.
Lähde: Helsingin Sanomat aikakoneen haku.
Karhapää kuten monet muutkin pää-loppuiset nimet ovat alun perin olleet ulkonäköön liittyviä lisänimi. Karhapää on ilmeisesti tarkoittanut 'pörrötukkaista ihmistä'. Nimi on sittemmin vakiintunut sukunimeksi Ilomantsin seudulla. Maakirjoista nimi löytyy sukunimenä ensimmäisen kerran vuodelta 1638. On mahdollista, että samasta alkumuodosta on kehittynyt myös sukunimi Karhinen.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka : Sukunimet. Helsinki, 2000
Mahlalla tarkoitetaan lähinnä lehtipuiden maitiasnestettä eli kasvien solukoissa esiintyvää ravintoliuosta. Kaikkien puiden solukoissa esiintyy maitiaisnestettä. Esimerkiksi havupuiden maitiasnestettä kutsutaan pihkaksi ja parakautsipuun maitiaisnestettä lateksiksi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/maitiaisneste?searchMode=all
https://www.arktisetaromit.fi/fi/erikoisluonnontuotteet/mahla/
Ensimmäisen kerran vuonna 1969 ilmestyneessä Panu Pekkasen Eläinten vallankumous -suomennoksessa lause kuuluu seuraavasti: "[Etkö sinä pysty ymmärtämään, että] vapaus on enemmän kuin rusettien arvoinen?" Sitaatti on kirjan toisesta luvusta, Lumipallon vastauksesta valkoisen Mollie-tamman kysymykseen.
Jussi Tuomas Kiven uutta suomennosta (2021) en valitettavasti saanut käsiini.
Orwellin klassikkoromaani on suomennettu kahteen kertaan: Oiva Talvitien suomennos 1984 ilmestyi vuonna 1950 ja Raija Mattilan käännös Vuonna 1984 vuonna 1999.
Vuonna 1999 Helsingin sanomissa julkaistun jutun mukaan Talvitien käännöksestä jätettiin pois "ulkopoliittisesti delikaatti" kohta. Mattilan käännöstä ei ole sensuroitu.
Ritarikuntien kunniamerkkien ja mitalien lisäksi tasavallan presidentti myöntää erilaisia arvonimiä. Hän päättää arvonimen myöntämisestä valtioneuvoston kansliassa toimivan arvonimilautakunnan ehdotuksesta. Arvonimiä on käytössä yli 100. Lista löytyy Finlexistä: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381 .
Muita tasavallan presidentin myöntämiä tunnustuksia ovat tieteen ja taiteen akateemikon arvonimet, virka-ansiomerkki, hengenpelastusmitali ja äitienpäiväkunniamerkki. Näiden lisäksi tasavallan presidentti voi antaa muita ministeriöiden asetuksissa säädettyjä ansiomerkkejä, kuten esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin ansiomerkkejä.
Tarkemmin tasavallan presidentin myöntämistä kunniamerkeistä ja arvonimistä voit lukea sivulta...
Sähköisesti saatavilla olevaa aineistoa voisivat olla lähinnä Valtiorikosoikeuden ja valtiorikosylioikeuden aktit, jotka on digitoitu ja jotka ovat luettavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Valtiorikosoikeudet_ja_valtiorikosylioikeus
Aineisto alkaa vasta toukokuun lopusta 1918, joten varsinaisissa sotatapahtumissa menehtyneistä näistä ei löydy tietoa. Varhemmin keväällä punaisella puolella menehtyneistä on todennäköisesti vähemmän tietoa.
Lisätietoja sisällissodan aineistoista Kansallisarkiston Arkistojen portti -palvelussa:
Teema: Sisällissota 1918
Laajemmin erilaisten kenttä- ja pikatuomioistuinten toimintaa kuvataan Marko Tikan väitöskirjassa:
Tikka, M. (2018). Kenttäoikeudet: välittömät...
Kyseistä jaksoa ei valitettavasti löytynyt. Voisiko kyseessä olla Midsomerin murhien kauden 5 jakso 4, jossa jakson esittelytekstin mukaan poika murhataan koulussa? Jakso on julkaistu vuonna 2002.
https://www.imdb.com/title/tt0647496/?ref_=ttep_ep4
Valkeavuoren koulun 7E-luokalle voisi ehkä tarjota luettavaksi William Ayersin ja Ryan Alexander-Tannerin mainion kirjan Oppimisen ihanuudesta : sarjakuva pulpetin molemmille puolille (Like, 2012). Tästä voisi löytyä eväitä oppimisen hyödyllisyyden oivaltamiseen.
Kirjan tekstistä vastaavalle kasvatustieteen professori Ayersille oppiminen merkitsee jatkuvaa luomista ja uudelleen luomista. Jokainen meistä on jatkuvassa muutostilassa ja keskeneräinen. Emme tule koskaan olemaan valmiita. Parhaimmillaan koulutus nojaa valaistumiseen ja vapautumiseen. Olemme usein vapaampia kuin uskommekaan. Tieto siitä haastaa pohtimaan, mitä aiomme tehdä tällä vapaudella. Oppiminen on tie perustavanlaatuiseen oivallukseen: "Voit muuttaa elämäsi ja yhdessä...
En löytänyt lähdettä, jossa tulkittaisiin biisi-sanan syntyneen ruotsin kielen pjäs-sanasta englannin kielen piece-sanan sijaan. Itse pjäs on kehittynyt samasta ranskan sanasta pièce kuin englannin piece, Svenska.se SAOB (Svenska Akademiens ordbok) pjäs.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan sana on välittynyt englannin kielestä suomeen, Suomen kielen etymologinen sanakirja biisi.
Esimerkiksi Yleisradio luonnehtii kirjeenvaihtajiensa roolia some-kanavissaan näin: "Olemme livenä ja läsnä siellä missä tapahtuu toimien suomalaisten silminä ja korvina maailmalla. Välitämme uutisia, tapahtumia ja tunnelmia mahdollisimman aidosti suoraan paikan päältä aina Berliinistä Nairobiin."
Sofia Antonin ja Aino Tunkelon pro gradu -tutkielmassa "Vakituinen kirjeenvaihtaja – arvokas asiantuntija vai korvattavissa oleva kustannus?" todetaan, että vaikka nykyteknologia antaa sinänsä mahdollisuuksia tehdä juttuja jopa kokonaan kohteessa käymättäkin, toimittajan läsnäolo on olennaista tunteiden ja tunnelmien välittämisessä sekä myös uskottavuuden kannalta: "Kirjeenvaihtajat ovat joukkoviestimelle tärkeitä silminnäkijöitä, jotka tekevät...
Tarjolla on joitain lapsille suunnattuja autismia käsitteleviä kirjoja, jotka voisi ottaa autismikirjosta kertomisen avuksi. Tässä PIKI-kirjastojen valikoimista muutamia:
Michèle Larchez, Ystäväni Aapo, jolla on autismi [tarkoitettu 7–11-vuotiaille lapsille]
Suvi Piiparinen, Ilona ja Mysteeri-Masa [tuo tutuksi autismikirjon piirteitä ja ymmärtämystä erilaisuudesta]
Rose Robbins, Minä ja minun siskoni [kuvakirja elämästä autistisen siskon kanssa]
Rose Robbins, Puhuminen ei ole minun juttuni [jatkoa kirjalle Minä ja minun siskoni]
Anneli Yliherva, Tetti ja kaverit [soveltuu parhaiten 4–6-vuotiaille ja koulutulokkaille]
Kellon käyttäminen suunnan ilmoittamiseen perustuu kellotauluun. Kun jokin sijaitsee kello kymmenessä, se tarkoittaa, että se on esimerkiksi ajoneuvon kulkusuuntaan nähden viistosti etuvasemmalla. Tällöin suoraan kulkusuuntaan nähden olisi klo 12 ja klo 3 olisi suoraan oikealla. Sama juttu, vaikka seisoisit paikoillasi. jos puhujat seisovat kasvot eri suuntiin, asiasta tulee monitulkintaisempi.
En ole varma, mutta yhdistän suunnan ilmoittamisen kellonaikana armeijaan ja erityisesti lentämiseen.
Kanadan viralliset kielet ovat ranska ja englanti. Englanninkielisissä kouluissa ranskan kieli on pakollinen oppiaine luokka-asteilla 4-8. Laajempia opiskelukokonaisuuksia (esim. tiettyjen aineiden opetusta kokonaan ranskaksi) on tarjolla valinnaisina. Samaten kielen opiskelu ylemmillä tasoilla on vapaaehtoista.
Kanadalainen elementary school käsittää luokat 1-6, junior high school luokat 7-8 ja high school luokat 9-11 tai 9-12 provinssista riippuen.
Government of Ontario: https://www.ontario.ca/page/french-second-language-programs
EduCanada: https://www.educanada.ca/start-commencez/k-12-maternelles.aspx?lang=eng
