| Minua kiinnostaa onko näissä mitään myyntiarvoa? |
95 |
|
|
|
Monet taidehuutokaupat antavat arvioita maalausten arvosta, usein myös maksutta. Tässä linkkejä muutamiin:
Hagelstam: https://www.hagelstam.fi/
Bukowski: https://www.bukowskis.com/fi
Helander: https://www.helander.com/fi |
| Hauen metsästys |
96 |
|
|
|
Juhani Karilan teos Pienen hauen pyydystys löytyy useasta Vaski-kirjastosta: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=pienen+hauen+pyydystys&type=AllFields |
| Kuka voisi olla see graafikko? |
71 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Ritva Salmi: https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/ritva-salmi |
| Saako kirjastoista ostaa vanhoja kirjoja ja lehtiä? |
115 |
|
|
|
Kirjastosta voi ostaa kokoelmasta poistettuja kirjoja ja lehtiä. Turun pääkirjastossa myytävät poistokirjat löytyvät kärryistä eri osastoilta, lisäksi vanhan kirjastotalon sisäänkäynnin lähellä on asiakkaiden tuomien ilmaisten kirjojen kierrätyskärry. Kannattaa myös panna mieleen poistokirjamarkkinat 17.8., silloin tarjolla on erityisen paljon hyväkuntoisia poistokirjoja. |
| Luin "joskus jostain" jutun kirjasta, jossa selitettiin ruoanlaiton kemiaa ja fysiikkaa. Siis esimerkiksi sitä, *miksi* lihan rakenne muuttuu kypsentäessä,… |
97 |
|
|
|
Tällaisesta aiheesta kertovia kirjoja on yllättävän paljon, joten valitettavasti kuvauksesi ei riitä rajaamaan hakua yhteen ja tiettyyn kirjaan. Kannattaa tutkia finna-tietokannasta osoitteessa finna.fi, tai sitten paikallisen kirjastosi finna-sivuilta, esimerkiksi hakusanalla elintarvikekemia, josko kyseinen kirja löytyisi kirjastosta. Itse löysin mm. tällaisia kirjoja: Kemiaa keittiössä, Kaksi kokkia ja kemisti, Hyppysellinen tiedettä : valuomenapiirakka ja muita kokeiluja keittiössä. |
| Paljonko Mikkelissä oli asukkaita kun siitä tuli Itä-Suomen läänin pääkaupunki? |
70 |
|
|
|
Vuonna 1997, jolloin Mikkelistä tuli Itä-Suomen läänin pääkaupunki, Mikkelissä oli 32 847 asukasta. Lisäksi Mikkelin maalaiskunnassa asukkaita oli 11 980 (Tilastokeskus).
|
| Etsin tietoa Urpo Pylvänäisestä. Tiedän, että hän oli etevä kanteletaiteilija, joka levytti suomalaisia kansansävelmiä. Mutta missä ja milloin hän syntyi ja… |
72 |
|
|
|
Löysin tietoa Urpo Pylvänäisestä harmillisen vähän.
Elinajaksi löysin tiedon 12.3.1931-8.4.1981. En kuitenkaan tietoa siitä, että missä hän on syntynyt ja kuollut. Löysin myös maininnan, että hän olisi toiminut Helsingin sivistysjärjestöjen Kansankonservatoriossa konserttikanteleen soiton opettajana. En kuitenkaan tähänkään löytänyt mitään vuosilukuja.
Kantele-lehden numerossa 23 (2001 vuoden numero 4), on useamman sivun artikkeli nimeltään "Kuten hän itse sanoi: Kantelemies Urpo Pylvänäinen". Tätä lehteä ei kuitenkaan löydy meidän kokoelmistamme eikä sitä ole luettavana verkossa, joten en päässyt sitä tutkimaan. Lehti näyttäisi kuitenkin löytyvän esimerkiksi Turun Yliopiston Feeniks-kirjastosta. Sitä ei saa lainaan kotiin, mutta sitä... |
| Olen yrittänyt etsiä tietoa 80-luvulla näytetystä nukkeanimaatiosta nimeltä Nokkavainen. Siinä oli isä Nestori (karhu) ja tytär Ninni (hiiri) jolla oli sininen… |
79 |
|
|
|
Juoni kuulostaa vahvasti kirjalta Ninni ja Nestori kadottavat Simeonin (Ernest et Célestine ont perdu Simeon, Gabrielle Vincent 1981). Ninni ja Nestori -animaatio on kuitenkin paljon uudempi, eikä Simeon on kadonnut! -jakso noudata kirjan juonta kuin päällisin puolin. Uusi Ninni ja Nestori -animaatio ei myöskään ole nukkeanimaatio.
|
| Mikä oli nuortenkirja sarja joka kertoi englantilaisessa sisäoppilaitoksessa olevasta pojasta. Luin sitä kovasti 70-luvun lopulla..Sarja oli viihdyttävä ei… |
106 |
|
|
|
Kyseessä lienee brittiläisen Anthony Buckeridgen Jennings-sarja. Buckeridge kirjoitti sarjaa 25 osaa vuosina 1952-1994, ja niistä suomennettiin 11 osaa vuosina 1965-1971. Sarja kertoo Jennings-nimisen pojan ja hänen ystävänsä Darbishiren toilailuista englantilaisessa siäoppilaitoksessa. |
| Oliko Salo sisämaakaupunki ennen vuoden 2009 kuntaliitosta? |
81 |
|
|
|
Ei ollut, sillä oli rantaviivaa. Sivustolla kartta.salo.fi pääsee näkemään Salon ja sen entisten naapurikuntien rajat menemällä valikkoon Valitse kartalla näkyvät tiedot ja valitsemalla Kuntarajat 2008. |
| Onko joku uudempi tutkija kiinnostunut Salon seudun nimistön historiasta ja ehkä julkaissutkin siitä jotakin tai halukas ottamaan vastaan vanhaa tietoa, kaskuja ja kertomuksia? |
80 |
|
|
|
Salon seudulta löytyy muutamia uudehkoja paikannimijulkaisuja, jotka ovat Reijo Salmisen kirjoittama Miten Finbystä tuli Särkisalo (Meripirtin kerho ry, 2022) ja Salo-Uskelan seuran julkaisu Hakastarolainen: Salon seudun kotiseutulehti: 49 (2021).
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4244905?sid=3009214508
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4187062?sid=3009214508
Ehkä esimerkiksi Salo-Uskelan seuraan voisit olla yhteydessä ja kysyä, onko siellä kiinnostusta ottaa vastaan tietoa, kaskuja ja kertomuksia.
Salo-Uskelan seura yhteystiedot https://salo-uskelanseura.fi/index.php/salo-uskelan-seuran-johtokunta/
Lisäksi Kotimaisten kielten keskuksella (Kotus) on paikannimiin erikoistuvia asiantuntijoita, joilta voisit mahdollisesti kysyä, onko... |
| Muistan jostain 80-luvulta kauniisti kuvitetun lastenkirjan, jossa poika kuolee muistaakseni veneestä pudotessaan. Kirja oli äärimmäisen surullinen tai… |
86 |
|
|
|
Kyseessä voisi antamiesi tietojen perusteella olla norjalaisen Marit Kaldholin kirjoittama ja Wenche Öyenin kuvittama kuvakirja Hyvästi Henrik vuodelta 1986.
Kirjan alussa kaksi lasta, Henrik ja Sara, leikkivät rannassa. Henrik on olevinaan isä, joka lähtee kalastamaan pienellä veneellään. Äiti eli Sara jää rannalle odottamaan. Hän kipaisee kuitenkin kotiin hakemaan kuivat lapaset kastuneiden tilalle, ja sillä aikaa Henrik hukkuu rantaveteen.
Kirjassa on kaunis, luultavasti vesiväreillä tehty kuvitus. Liitteessä on kuva kirjan kannesta. |
| Mistä alunperin tulee sanonta "valoa kansalle, joka pimeydessä vaeltaa" Löysin kyllä Raamatusta kohdan jossa puhuttiin pimeässä valtavasta kansasta, (Jesaja 9)… |
914 |
|
|
|
Sanonnan alkuperää ei löytynyt kirjoista tai verkosta. Vanhoja sanomalehtiä tutkimalla ilmeni, että "valoa kansalle" -ilmaisua on käytetty runsas satakunta vuotta sitten mm. kansansivistystyön ja lähetystyön yhteydessä, mutta jo 1900-luvun alussa myös humoristisesti viittaamaan konkreettiseen katu- tai muuhun valaistukseen. |
| Äidillä oli tapana komentaessa sanoa "nyt eikä viidestoista päivä" hoputtaessaan tekemään asioita. Mihin ilmaisu viittaa tai mistä se on peräisin? Miksi juuri… |
370 |
|
|
|
Kirjoista tai verkosta ei löytynyt suoraa vastausta kysymykseen. Vanhoja sanomalehtiä tutkimalla kuitenkin selvisi, että neljästoista päivä on ollut viimeinen mahdollisuus monien virallisten toimien suorittamiselle. Esimerkiksi päätöksistä on pitänyt valittaa kahden viikon kuluessa, toisin sanoen viidentenätoista päivänä olisi ollut liian myöhäistä. Tämän tulkinnan mukaan viidestoista päivä ei siis viittaisi minkään kuukauden 15. päivään, vaan viidenteentoista päivään siitä, kun jokin virallinen päätös on tehty tiettäväksi.
Sanonta esiintyy ensimmäisen kerran aivan 1920-luvun lopussa ja 1930-luvulla esiintymisiä oli jo useita. |
| Mikä tämän Elsa Beskowin runon nimi on ruotsiksi ja/tai mistä sen voi löytää ruotsin kielellä? Suuren harmaan kiven luona keijut karkeloi/ pitkin kultasiltaa,… |
117 |
|
|
|
Runo on ilmestynyt kirjassa Tomtebobarnen (1910). Runo löytyy ruotsiksi verkosta tästä linkistä. |
| Mikä ötökkä mahtaa olla kyseessä: pensasaidan juureen hiekkaiseen multaan on ilmestynyt tässä alkukesästä ainakin kolme tulitikkurasian kokoista, muutaman… |
108 |
|
|
|
Kolo voi olla esimerkiksi hietapistiäisen pesä, tarkemmin ei ötökkää näkemättä pysty sanomaan. |
| Singer ompelukoneen valmistus maa sekä vuosi. EJ339673 |
146 |
|
|
|
Omepelukone on mallia 15K, ja se on valmistettu 15.12.1953. 15K-koneet tehtiin Skotlannissa.
Ks. https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-ej-series-serial-numbers.html
https://quiltingroomwithmel.com/singer-sewing-machine-models-by-year/ |
| Luin vuoden 1904 Päivälehteä sen digitaalisessa muodossa ja koko lehden fontti oli antiikvaa. Luin tämän jälkeen 1905 julkaistua Helsingin sanomaa, jossa… |
132 |
|
|
|
Pekka Mervola käsittelee sanomalehtien ulkoasua varsin laajasti väitöskirjassaan Kirja, kirjavampi, sanomalehti - Ulkoasukierre ja suomalaisten sanomalehtien ulkoasu 1771 - 1994. Mervolan mukaan Päivälehti tosiaan siirtyi antikvan käyttöön vuonna 1898, mutta lukijat vastustivat sitä, ja Päivälehden seuraaja Helsingin Sanomat palasi takaisin fraktuuraan vuonna 1904. (Ks. s. 154 - 155.)
Mervola mainitsee myös ilmoitusten antikvakirjaimet, mutta ei suoraan sano, miksi niitä käytettiin (s. 129). Luultavasti antikvan oli tarkoitus herättää huomiota, samaan lopputulokseenhan pyrittiin mm. ilmoitusten kirjainten pistekoon suurentamisella, kuvituksella ja mitä erilaisimmilla kirjasinlajeilla. |
| Onko suurimpien kaupunkien busseissa kameravalvontaa? Olen kyllä nähnyt katonrajassa jotain kameran näköisiä... Mutta kun busseissa tapahtuu väkivaltaa tai… |
171 |
|
|
|
Osassa busseista on kamerat, mutta ei kaikissa. Ks. esim. Nyssen sivut: https://www.nysse.fi/turvallisuus.html |
| Milloin korkeakoulutuksesta tuli Suomessa maksutonta? |
250 |
|
|
|
Täsmällistä tietoa kaikista yliopistoista ei löytynyt, mutta vain yksityiset yliopistot saivat periä maksuja. Lukukausimaksuista on käyty vuosikymmeniä vääntöä. Esimerkkinä lukukausimaksuista voidaan antaa Tampereen yliopisto, jota edeltänyt Yhteiskunnallinen korkeakoulu peri lukukausimaksuja vuosina 1930-1966. Maksujen perintä aiheutti eriarvoisuutta. Ylioppilaskunta julisti maksulakon vuonna 1968. Vuonna 1974 maksut poistettiin ja yliopisto muuttui valtion yliopistoksi.
Eräät yliopistot ja korkeakoulut olivat alun alkaen yksityisiä, eivät siis valtion ylläpitämiä. Turun yliopisto oli vuoteen 1974 saakka yksityinen yliopisto kuten Tampereen yliopistokin. Vuonna 1981 siirtyi viimeinen yliopisto, Åbo Akademi, valtion haltuun.
Lähde:... |
Kysy kirjastonhoitajalta
