| Löytyisikö vinkkejä tarinoista, joissa tehdään jotain käsitöitä? |
127 |
|
|
|
Tässä kirjavinkkejä:
Amirrezvani, Anita: Kukkien verellä kirjottu
Chevalier, Tracy: Neito ja yksisarvinen
Crawford, Matthew B.: Elämän korjaajat : kädentaitojen ja käytännöllisen ammattityön ylistys
Ei menny niinku Strömsössä; Ei menny niinku Strömsössä 2
Honkasalo, Laura: Kotikutoista
Johnson, Jane: Neidonryöstö
Pättikangas, Eira: Talvella päivät ovat pitkiä
Shields, Carol: Sattumankauppaa |
| Sain vanhan toimintakuntoisen SUOMI - merkkisen ompelukoneen. Valmistusnumero: 625135 Biesolt & Locke Meisner, etc. - Vanhako masina on? |
385 |
|
|
|
Ompelukoneiden Suomi-merkki on ollut jälleenmyyjien käyttämä myyntinimi, joka on liitetty ulkomailla valmistettuihin koneisiin. Tässä tapauksessa valmistaja on siis saksalainen Biesolt & Locke, joka oli toiminnassa vuosina 1869-1914. Yhtiön Meissenissä sijainnut tehdas tuhoutui tulipalossa vuonna 1914.
Biesolt & Locke -koneiden sarjanumeroista en löytänyt listausta. Kuvahaulla "Biesolt & Locke sewing machine" saa näkyviin kuvia yhtiön eri konemalleista.
Lähteet:
Triumph Bicycles -blogin artikkeli: https://triumphbicycles.wordpress.com/1888-biesolt-locke-sewing-machine/
Kansallismuseon sivut: https://www.kansallismuseo.fi/fi/kuukauden-esineet/2008/suomi-ompelukone
|
| Haen romaania (suomennettu) jonka juoni seuraava: miespilotti joutuu tekemään naismatkustan kanssa pakkolaskun viidakkoon. |
149 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Elizabeth Walkerin Afrikkalainen unelma (Gummerus, 1986)? Miespäähenkilö ei tosin ole koneen lentäjä vaan toinen matkustaja, mutta muuten juonikuvaus osuu melko hyvin.
Lisätietoja ja kansikuva Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_372 |
| Japanilainen kansanlaulu sakura, sakura sanat suomeksi |
982 |
|
|
|
Sauvo Puhtilan suomenkielinen sanoitus japanilaiseen kansanlauluun "Sakura" sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 14. Sanoitus alkaa: "Sakura, sakura, kaikkialla kirsikkaa". |
| Yhdysvaltain entinen presidentti Ulysses S. Grant vieraili Suomessa. Miten se noteerattiin lehdistössä? |
437 |
|
|
|
Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä voi tehdä hakuja osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER. Laittamalla hakusanoiksi "Ulysses Grant" ja rajaamalla aika vuoteen 1878 löytyy eri lehtien uutisointia aiheesta.
Artikkelit näyttävät keskittyvän Grantin matkareitin ja vierailuohjelman selostamiseen ja hänen aiempien vaiheidensa kertaamiseen. Esimerkiksi Sanomia Turusta -lehdessä 31.7.1878 julkaistussa jutussa kerrotaan laajasti "tuon mainion henkilön" roolista Yhdysvaltain sisällissodassa ja politiikassa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/495906?term=Ulyss….
|
| Onko Carina Bergfeldtin vuonna 2013 Aftonbladetissa julkaistu artikkelisarja "En vecka med döden" julkaistu suomeksi ja jos on, millä nimellä? |
198 |
|
|
|
Juttusarjan pohjalta tehty kirja Sju dagar kvar att leva : en berättelse om brott och dödsstraff (2015) on suomennettu nimellä Seitsemän päivää jäljellä : kertomus rikoksesta ja kuolemanrangaistuksesta (2016). Lehtikirjoituksista en suomenkielistä käännöstä löytänyt. |
| Mikä on Disneyn Hiidenpata-elokuvassa esiintyvän Rääppä-hahmon merkitys ja miksi sille on annettu sellainen nimi? |
184 |
|
|
|
Rääppä on elokuvan "pahiksen" eli vastustajan Hornansarven apulainen. Monissa Disney-elokuvissa pahiksella on apuri, jolla on kerronnassa monta tehtävää. Apuri voi paitsi suorittaa konkreettisia tehtäviä, myös korostaa isäntänsä tai emäntänsä pahuutta tai vaarallisuutta. Apurille puhuessaan pahis avaa samalla ajatuksiaan ja suunnitelmiaan myös katsojalle. Vastaavia hahmoja ovat esimerkiksi Aladdin-elokuvan Jago tai Leijonakuninkaan hyeenakolmikko Shenzi, Banzai ja Ed.
Suomenkielisen nimen taustasta en onnistunut löytämään tietoa. Animaation suomennoksen on tehnyt Pekka Lehtosaari. Yleisesti ottaen animaatioiden käännökset on tehtävä niin, että puhutut sanat näyttävät edelleen sopivilta hahmojen suunliikkeisiin. Rääpän alkuperäinen nimi on... |
| Missä kirjoissa esiintyy rottia positiivisessa valossa? |
164 |
|
|
|
Positiivisessa roolissa esiintyviä rottia löytyy enemmän lastenkirjallisuudesta. Tässä vinkkejä:
Laurell, Seppo: Paikatun kevätesikon tarina
Nicolaysen, Marit: Väinö ja rotta -sarja
Pullman, Philip: Olin rotta! eli punaiset kengät
Stenberg, Birgitta: Perttu ja mummi
Talvio, Pirkko: Rotta joka ei ollut totta
Lisäksi Disneyn Rottatouille-elokuvasta on julkaistu myös kirjaversio.
Aikuisten kirjoissa Inger Frimanssonin Rotanpyytäjässä erakoituneella henkilöhahmolla on seuranaan puolikesyjä rottia. Andrzej Zaniewskin allegorisen Rottaodysseia-romaanin päähenkilö on rotta. |
| Löytyykö mistään nuottia Saija Varjuksen esittämälle kappaleelle Jos vielä kerran saan |
136 |
|
|
|
Seppo Nissilän säveltämään ja Seppo Tammilehdon sanoittamaan kappaleeseen "Jos vielä kerran" ei ole tähän mennessä julkaistu painettua nuottia.
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi
|
| Mistä löytäisin erään hengellisen laulun sanat ja esittäjät? Laulu oli aikanaan v. 1973 rippileirillä kuunnelluimpia musiikkikappaleita. Kuuntelimme sitä… |
400 |
|
|
|
Laulu on nimeltään ”Katson sinun taivastasi”. Se alkaa: ”Katson sinun taivastasi, Luojani, Herrani”. Toinen säkeistö alkaa: ”Aina en mä osaa ymmärtää elämää, ihmistä”. Laulun on säveltänyt Jouko Piitulainen ja sanoittanut Katri Kosonen.
Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”Nuoren seurakunnan veisukirja” (4. laitos; Nuorten keskus, Lasten keskus, 1985) ja nuottiin ”Nuoren seurakunnan veisuja. 3” (4. painos; Nuorten keskus, 1976). Nuoteissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Laulun ovat levyttäneet Hermarit, Sana-Siskot ja Tuula Hakkarainen.
Voit tarkistaa aineiston saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta.
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
|
| Mistä löydän nuotit: Emil Waldteufel Luistelijat valssi täysimittaisena? |
451 |
|
|
|
Kysymyksestä ei selviä, millaista nuottia tai mille soittimelle etsit. "Les patineurs" -valssi on sävelletty orkesterille, mutta siitä on olemassa erilaisia ja vaikeustasoltaan vaihtelevia sovituksia eri soittimille ja kokoonpanoille. IMSLP Petrucci Music Library -palvelusta löytyy valssin partituuri ja myös esimerkiksi sovitus pianolle. Finna-hakupalvelun avulla löydät lisää nuotteja, joissa kaikissa ei kuitenkaan ehkä ole koko valssia kaikkine osineen.
IMSLP Petrucci Music Library:
https://imslp.org
Waldteufel, Émile: Les patineurs, op183 (partituuri):
https://s9.imslp.org/files/imglnks/usimg/1/17/IMSLP172450-PMLP21292-Wal…
Waldteufel, Émile: Les patineurs, op183 (pianosovitus):
https://... |
| Mitä nämä hyönteiset ovat? |
1533 |
|
|
|
Esimerkiksi seuraavilta sivustoilta löytyy kuvia ja kuvauksia sisätiloista löytyvistä hyönteisistä:
Hyönteismaailma: https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/
Martat: https://www.martat.fi/kodinhoito/kodin-kutsumattomat-vieraat/
Helsingin kaupunki: https://www.hel.fi/fi/asuminen/asuminen-ja-terveys/kodin-tuholaiset
|
| Mitä tarkoittaa selväsanaisesti "bakteeri VAIKUTTI sitraattiin ja tauniiniin" eli mitä bakteeri silloin teki tai tekee? |
214 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan vaikuttaa-verbin yksi merkitys on "jonkin voiman, toiminnan tms. kohdistumisesta johonkin tavallisesti niin, että kohteessa tapahtuu tai pyrkii tapahtumaan jokin muutos; olla osallisena johonkin; tehota, tepsiä". (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/vaikuttaa?searchMode=all)
Vaikuttaa-sana ei pelkästään siis kerro, minkälainen muutos on kyseessä. |
| Minkä ikäinen Jules Vernen kirjan "Matka maailman ympäri" päähenkilö Phileas Fogg on? |
431 |
|
|
|
Jules Verne viittaa Foggin ikään sanoin "C'était un homme qui pouvait avoir quarante ans". "Phileas Fogg oli neljänkymmenen korvilla", kuuluu tekstikohta Kyllikki Hämäläisen suomentamana. |
| Missä Syke sarjaa kuvataan ? |
3259 |
|
|
|
Syke-draamasarjaa kuvataan Helsingin Roihupellossa sijaitsevalla studiolla, joka on lavastettu pieneksi sairaalaosastoksi. Studiosta löytyy jopa leikkaussali.
Syke-sarjan kulisseissa | Tehy-lehti (tehylehti.fi) |
| Löytyykö jostain video tms josta voisi kuulla ruotsalaisen sävelmän Kvart över elva, halv tolv. Googlesta ei löydy. |
193 |
|
|
|
Tarkoitat ilmeisesti tuttua 7-sävelistä melodiaa, joka tunnetaan nimellä ”Shave and a haircut, two bits”. Se kuullaan usein jonkin toisen kappaleen lopussa. Se voi esiintyä myös pelkästään rytminä, esimerkiksi koputuksena. Charles Hale käytti tätä melodiaa kappaleessaan ”At a Darktown Cakewalk” vuonna 1899. Sitä on käytetty muissakin tuon ajan kappaleissa. Ruotsissa melodia tunnetaan nimellä ”Kvart över elva, halv tolv” ja sitä on käytetty esimerkiksi Bronzol-makeismainoksessa (”Hälsan för halsen – Bronzol”). Shave and a haircut, two bits nuotinnettuna ja äänitteenä:https://en.wikipedia.org/wiki/Shave_and_a_HaircutSuomenkielinen Wikipedia-artikkeli:https://fi.wikipedia.org/wiki/Shave_and_a_HaircutWhy does everyone knock the same way?:... |
| Miä nimi oli matkalipulla silloin kun 1800 luvulla suomalaisia lähti Amerikkaan siirtolaisiksi? No2: Koska nimi kinkerit on otettu yleiseen käyttöön? |
474 |
|
|
|
Matkalipun ostaminen valtamerentakaisiin maihin ei ollut Suomessa mahdollista vielä 1870-luvulla eikä 1880-luvun alussakaan, vaan siirtolaiseksi lähtevän oli hankittava matkalippunsa joko Ruotsista tai Norjasta. Tämän lisäksi suomalaiset siirtolaisiksi aikovat saivat kuitenkin jo hyvin varhain matkalippuja myös Yhdysvalloista, jossa laivayhtiöillä oli asiamiehiä. Näiltä siirtolaiset saattoivat osaa niin sanottuja prepaid-lippuja, joita voitiin lähettää Eurooppaan. Suomalaisten lähtö siirtolaiseksi helpottui huomattavasti vuonna 1886: tästä alkaen siirtolaiseksi haluava saattoi nimittäin ostaa matkalippunsa jo kotimaasta. Ensimmäisen "tikettikonttorin" avasi kauppias K. J. Wahlstein Vaasassa.
Amerikan Suomalaisessa Lehdessä yleensä... |
| Onkohan Charles Bukowskin runoa Dinosauria, We (joka alkaa "Born like this into this...") suomennettu, ja jos on, missä teoksessa? |
259 |
|
|
|
Seppo Lahtisen käännös Dinosauria, me sisältyy vuonna 2007 julkaistuun Bukowski-valikoimaan 234 runoa : valitut runot 1946–1994. |
| Isoisäni (s. 1914) lausui aikanaan runoa/lorua huonokäytöksisestä pojasta. Osa runosta kuului ”toisten taskut tahroin täyttää, pilkkaa, pitkää nenää näyttää,… |
133 |
|
|
|
Näiden säkeiden alkuperä ei valitettavasti selvinnyt.
Toivotaan, että lukijoidemme joukosta löytyisi joku, joka tunnistaa runon. |
| Etsin lastenkirjaa, jonka luin vuosia sitten. Kuvakirja, jonka tarinassa perheen vanhemmat muuttuivat lapsiksi ja lasten tuli huolehtia heidän… |
200 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä Siv Widerbergin ja Eva Lindströmin Olipa kerran isä ja äiti? Siinä lapset Lilli ja Lalli joutuvat vanhempien rooliin, kun heidän isänsä ja äitinsä käyttäytyvät kuin pikkulapset. |
Kysy kirjastonhoitajalta