| Missä ja kenen kirjoittamassa suomalaisessa kirjassa mainitaan "katajainen kansa"? |
1244 |
|
|
|
Sanonta "katajainen kansa" on saanut alkunsa Juhani Ahon vuonna 1900 julkaistun lastukokoelman Katajainen kansani nimestä. Panu Rajalan mukaan "Ahon kielikuvaa on siitä pitäen käytetty kansanluonteen tavaramerkkinä" (Panu Rajala, Naisten mies ja aatteiden : Juhani Ahon elämäntaide).
Eino Leino käytti ilmaisua romaanissaan Tuomas Vitikka (1906): " -- [Suomen] väestö oli tuo suorastaan jumalista polveutuva katajainen kansa, jota ei mikään ajan myrsky voinut kukistaa -- ". Jo fraasiksi muuntuneena sen tapaa Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiassa: "Toisinaan Elias urheilukentän juhlissa huuteli iskulauseita Rautajärven pitäessä puheitaan: – Katajainen kansa syö petäjäistä leipää." Kaiken kaikkiaan sanonnan voi tavata... |
| Miten jatkuu loru: Ken on juossut läpi kaupungin, viiden minuutin ja allekkin, arvaat kai ketä tarkoitan.... Tätä laulettiin samalla kun taputettiin käsiä… |
513 |
|
|
|
Tästä tulee mieleen tunnussävelmä televisioelokuvasta Koko kaupungin Vinski (1969). Musiikki on Kari Rydmanin ja sanat Pertti Reposen: "Ken voi juosta halki Hömpstadin / viiteen minuuttiin ja allekin / ken on hulivili kaupungin / ... Hei hei ihmisille Hömpstadin / hei hei hulivili kaupungin / hei hei tiedät ketä tarkoitin / ... " Laulun ensimmäiset säkeistöt kuullaan elokuvan alussa (0:00–0:45) ja viimeiset sen lopussa (38:10–38:55) ennen lopputekstejä.
Koko kaupungin Vinski | Yle Areena
Koko kaupungin Vinski | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi) |
| Isoäitini lauloi minulle 1950-luvulla virttä, josta muistan vain osan ensimmäsestä säkesitöstä: "Vieraalla maalla ma orpona kuljen, suru syömmessäin salamoi"… |
198 |
|
|
|
Tällaista laulua en onnistunut löytämään. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen? |
| "Esko Riihelän painajainen" on Anssi Kelan kappale, mutta miten Riihelä liittyy kappaleen sanoitukseen ja miksi se on painajainen? |
564 |
|
|
|
Yleisradion muistokirjoituksen sanoja hyödyntääkseni, Esko Riihelä puhui väsymättä turvallisuudesta: hän oli sujuvan ajamisen ja yhteispelin puolestapuhuja, ja painoi turvavöiden käytön tärkeyttä kansan tajuntaan. Nimeämällä kappaleensa Esko Riihelän painajaiseksi Kela on ehkä halunnut korostaa liekit kannoillaan pakoon autoilevan Villen ajotavan holtittomuutta ja liikenneturvallisuutta vaarantavaa käyttäytymistä – ja kenties jopa vihjata, ettei Ville ehkä käyttänyt turvavöitäkään. Kyllä tällainen Ville varmaan jonkinmoinen painajainen Riihelälle olisi ollut.
Esko Riihelä puhui väsymättä turvallisuudesta: "Hänestä tuli liikenteen ääni kansalaisille" | Yle |
| Miksi myöskin-sanan käyttöä toivotaan vältettävän sen takia, että se on kaksinkertainen ilmaus? Miksi sitten "myöskään" on hyväksyttävä kun eikös siinäkin ole… |
885 |
|
|
|
Myöskin sisältää sanan myös sekä liitteen -kin, jonka merkitys on ’myös’. Kokonaisuus on siis merkityksen kannalta toisteinen. Sama koskee myös-sanan ja -kin-liitteen yhdistelmää, jossa -kin on kiinnittynyt eri sanaan. Usein merkitystä ’myös’ ilmaisemaan riittää joko pelkkä myös tai pelkkä -kin.
Kielteinen (ei) myöskään eroaa myöskin-sanasta siinä, että siihen liite -kään kuuluu erottamattomasti: toisteinen "myös tänäänkin" voidaan korvata sanomalla kieliopillisesti korrektisti "myös tänään", mutta "ei myöskään tänään" ei vastaavalla tavalla ole korvattavissa ilmaisulla "ei myös tänään".
Kieltoa vahvistava myöskään on neutraali ja yleiskielen mukainen. Se... |
| Yritän etsiä runoa, jonka nimi on Aurinko ja pohjatuuli. Aiheesta on olemassa myös Aisopoksen satu, mutta nyt etsin La Fontainen (?) tekemää ja Yrjö Jylhän… |
179 |
|
|
|
Aurinko ja pohjatuuli sisältyy Yrjö Jylhän suomentamaan La Fontaine -valikoimaan Tarinoita (WSOY, 1935). |
| "Vakka kantensa valitsee" on mielestäni suomalainen sanonta alunperin. Lapsena opittua. Ikää minulla on 75 vuotta. Siksi tuo vakka kantensa löytää tuntuu ihan… |
799 |
|
|
|
Kirjallisuudestamme löytyy runsaasti esimerkkejä vakasta niin valitsemassa, löytämässä kuin hakemassa kanttaan. Näistä sanonnan eri varianteista näyttäisi "Vakka kantensa valitsee" olla kuitenkin verrattain selvästi kaikkein tavallisin. Esimerkiksi Kansanrunousarkiston aineistosta koottu laaja Sananlaskut-valikoima sisältää ainoastaan "valitsee"-variantin esiintymiä: "Vakka kantesa valittee." (Hailuoto) – "Kyllä vakka kantees valittee ja vakan kansi kantimees." (Alastaro) – "Vakka kantensa valittee, keripeski kumppaninsa." (Kolari) Aivan samoin tekee Mervi Kosken kokoama yhteiseloa koskevien sanontojen kokoelma Vakka kantensa valitsee: "Kyllä wacka candens walitze; wacan cansi candimens." (Elias Lönnrot)
Suoralta kädeltä on silti... |
| Olisiko mahdollista saada tietoa mikä on tuo mökin sisältä löytynyt ”kuoriainen”? |
992 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla karekuoriainen (Megatoma undata).
Karekuoriainen esiintyy luonnossa lahopuissa, joissa sen toukat elävät usein erilaisten pistiäisten ja lintujen pesissä. Laji voi esiintyä myös vanhoissa hirsirakennuksissa, mutta sen toukat aiheuttavat vain harvoin merkittäviä tuhoja luonnonkuituisille materiaaleille ja nahalle.
Karekuoriaisen tunnistaa värityksestä. Mustan kuoriaisen peitinsiivissä on kaksi aaltoilevaa epämääräistä valkoisten suomujen muodostamaa poikkivyötä ja etuselän takakulmissa on vaaleat laikut. Laji on kooltaan 3,5–5,9 mm ja muodoltaan pitkän soikea.
Aikuiset karekuoriaiset talvehtivat ja ne lähtevät liikkeelle alkukesällä etsimään ravintoa ja lisääntymiskumppaneita. Muninta tapahtuu lahopuissa oleviin... |
| Luin -70 luvulla ruotsalaisen nuortenkirjasarjan, jossa punatukkaiset kaksoisveljet ratkoivat rikoksia vähän vanhemman pojan kanssa, joka harrasti… |
144 |
|
|
|
Kyseessä lienee Sivar Ahlrudin Etsiväkaksoset-sarja.
Ahlrud Etsiväkaksoset | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Ahlrud Etsiväkaksoset | Hakutulokset | Finna.fi |
| Olen kuullut, että oopiumin keksijä kuoli 116-vuotiaana maanjäristyksessä? Kuka hän oli ja milloin hän kuoli? |
684 |
|
|
|
Kyseessä on väärä tieto, joka on perustellusti kumottu esimerkiksi Reuters Fact Check -sivustolla:
Post states wrong ages at which several inventors died | Reuters
Oopiumi on nautintoaine, joka on tunnettu jo usean tuhannen vuoden ajan eikä sille ole kyetty osoittamaan "keksijää" – saatikka, että tämä olisi kuollut 116-vuotiaana tai maanjäristyksessä.
Oopiumi todennäköisesti keksittiin keski-Euroopassa, mistä se kulkeutui Välimeren alueelle noin 1600 vuotta ennen ajanlaskua. Sieltä se jatkoi leviämistään arabimaihin ja 700-luvulla arabikauppiaiden mukana Iraniin, Intiaan ja Kiinaan, joista sittemmin tuli tärkeitä keskuksia sekä oopiumin tuotannossa että kulutuksessa. (Lähde: David T. Courtwright, Forces of habit : drugs and... |
| Helsingin tuomiokirkon esittelytekstissä sanotaan, että Lutherin, Agricolan ja Melanchthonin patsaat ovat pienempiä kuin niille varattu tila edellyttäisi,… |
235 |
|
|
|
Patsaista tuli tarkoitettua pienemmät enemmänkin lasku- kuin mittausvirheen vuoksi. Ne tehtiin Pariisissa mallina olleiden pienoisveistosten mukaan ja virhe syntyi muunnettaessa mittayksikkönä olleita jalkoja metreiksi.
Patsaiden ja niiden jalustojen tarinan kertoo ytimekkäästi kirja Helsingin helmi : Helsingin tuomiokirkko 1852–2002:
Vuonna 1883 Lutherin 400-vuotisjuhlaa varten Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan kirkkoneuvosto päätti hankkia kirkkosalin pilareiden tyhjiin veistoskomeroihin Lutheria, Melanchtonia ja Agricolaa esittävät suuret veistokset. Agricolan patsaasta päätettiin järjestää kilpailu, mutta kustannussyistä kaksi muuta toteutettaisiin tunnettujen veistosten kopioina.
Kirkkoneuvoston asiantuntijanaan... |
| Klaus Mann on kirjoittanut kirjan Mefisto kirjan sivulta 14 katkelma; "Pako pohjoiseen jossa hän nivoo vuonna 1932 tekemänsä Suomen matkan vaikutelmat yhteen… |
441 |
|
|
|
Ruoveteläisperhe, jonka kanssa Klaus Mann ystävystyi, oli Pekkalan kartanossa asunut Aminoffin perhe.
Pako pohjoiseen -kirjan Ragnarin esikuva on Hans Aminoff, hänen siskostaan Ingridistä on tullut romaanin Karin ja Gunnar-veljestään Jens.
Klaus Mann – Flucht in den Norden – Eine Spurensuche – alltomsverige (wordpress.com) |
| Suosituksia Håkan Nesserin lukijalle |
108 |
|
|
|
Dekkareista voisit kokeilla Katie Atkinsonin Jackson Brodie -sarjaa, Fred Vargasin Komisario Adamsberg -sarjaa tai Tana Frenchin Dublinin murhat -sarjaa. Kerstin Ekmanin Tapahtui veden äärellä rakentuu murhatutkinnan ympärille, mutta on ennen kaikkea psykologinen romaani.
Muuntyyppisestä kirjallisuudesta voisi suositella Rachel Cuskin, Jenny Offillin tai Annamari Marttisen teoksia. |
| Lasten kuvakirja, mikä kertoo yksisarvisesta. Muistaakseni jo 1990-luvulla luin lapsille päiväkodissa. En muista tekijöitä, tarina liikutti kovin kuulijoita ja… |
160 |
|
|
|
Varteenotettava vaihtoehto voisi olla Fiona Moodien Yksisarvinen ja meri, joka ilmestyi vuonna 1986. 90-luvun puolella julkaistuja tarjokkaita on esimerkiksi Geraldine McCaughreanin Yksisarviset, tulkaa! (1997), kertomus siitä, kuinka yksisarviset jäivät Nooan arkista. |
| Mistä Mannisen runosta: älä kysy filosofialta, vaan pinnalta ja pinnan alta |
234 |
|
|
|
Tässä tarkoitettaneen P. Mustapään runoa Selitys kokoelmasta Koiruoho, ruusunkukka. Siinä kehotetaan etsimään "ei pinnalta, vaan alta" ja anomaan filosofialta viisautta laulun säkeisiin. |
| Kuka on kirjoittanut runon: "Perhonen on kuollut, aamun koi, mielisairaalan ikkunalaudalle. Se ei tiennyt suljetun osaston tuuletusaikoja." ja mistä teoksesta… |
154 |
|
|
|
Säkeellä "Aamun koi oli kuollut" alkavan runon on kirjoittanut Terhi Isoaho.
Gummerus järjesti vuonna 1992 120-vuotisjuhlansa kunniaksi avoimen runokilpailun, johon osallistuneista suomalaisten harrastajakirjoittajien 25 000 runosta tuhat kilpailurunoa julkaistiin viisiosaisessa Sydämeni laulu -runoantologiassa 1993. Kysymyksen runo on tämän kilpailun satoa. Sen löytää Sinikka Salokorven toimittaman antologian ensimmäisestä kirjasta. |
| Jossakin laulussa on säe: Silloin mä sulle, rakastetulle, lempeni tunnustaa saan. |
215 |
|
|
|
Saimme vinkin lukijaltamme. Laulu on Kotikylän laulu, se on Georg de Godzinskyn säveltämä ja Kaarlo Nuorvalan sanoittama balladi elokuvasta Saariston tyttö. Sen on esittänyt Leif Wager. |
| "Kevään ylioppilaskirjoitukset alkavat tiistaina äidinkielen ja kirjallisuuden lukutaidon kokeella" HS 12.3.2024 Minä vuonna äidinkielen yo-koe lakkasi… |
618 |
|
|
|
Ns. aineistokoe tuli ylioppilaskokeen äidinkielen kokeeseen vuonna 1992 toisen kirjoituskerran yhteyteen. Aineistokokeessa oppilas analysoi aineistona olevaa tekstiä. Nykyisen kaltaiseksi äidinkielen koe uudistui vuonna 2007. Kokeeseen tuli kaksi erilaista osaa, tekstitaidon koe ja esseekoe (syksystä 2018 alkaen lukutaidon koe ja kirjoitustaidon koe).
Lähteet:
Pirjo Hiidenmaa, Tietoa, kypsyyttä ja sanomisen taitoa? : äidinkielen ylioppilaskoe muinaisista roomalaisista nykypäivään. – Kielikello 3/2004
https://www.kielikello.fi/-/tietoa-kypsyytta-ja-sanomisen-taitoa-aidink…
Kaino Laaksonen, Äidinkielen ylioppilaskoe uudistunut. – Kielikello 2/2007
https://www.kielikello.fi/-/aidinkielen-ylioppilaskoe-uudistunut
Suomen kielen... |
| Tavaratalo Stockmannilla oli ennen hissityttöjä. Miksi? Oliko hissien käyttäminen niin monimutkaista? |
299 |
|
|
|
Hissien ohjausjärjestelmät olivat alkuun nykyistä monimutkaisempia, minkä vuoksi hissinkuljettajat olivat tarpeen. Vähitellen hissialalla tapahtunut huomattava tekninen kehitys muutti tilannetta, ja vuonna 1960 ilmestyneessä Kone-yhtiön historiikissa todetaankin: "Hissinkuljettajia käytetään nykyään tuskin muualla kuin tavarataloissa, joissa tarvitaan yleisön opastajia."
Lähde:
Kirsti Herlin, Kone Osakeyhtiö 1910–1960 |
| Onkohan sanalla "kourallinen" olemassa historiallista tulkintaa sille, että sillä tarkoitettaisiin viittä kappaletta, koska kädessä on viisi sormea? On sinänsä… |
237 |
|
|
|
En onnistunut löytämään tutkimistani kieliopillisista lähteistä yhteyttä käden viiden sormen ja kourallisen välille. Kourassa vaikuttaa merkityksellisesti keskeiseltä enemmänkin sen muoto ja tämän muodon astiamaisuus: "käsiterä siten taivutettuna, että sillä voi tarttua t. siinä voi pitää jtak" (Kielitoimiston sanakirja) [kursiivi lisätty] Suffiksin -llinen merkityksistä tässä yhteydessä relevantein on "(jonkin) täysi mitta". Kourallinen on siis täysi koura, niin paljon kuin (yhteen) käteen mahtuu.
Kouran rinnakkaistermi on kahmalo, "maljamaisesti vierekkäin asetetut kämmenet" (Kielitoimiston sanakirja). Kourallinen merkitsee kouran täyttä, kahmalollinen kahmalon täyttä. Kahmalollinen on niin paljon kuin rinnakkain asetettuihin... |
Kysy kirjastonhoitajalta