| Vanha suomalainen tapa oli merkitä romaanien ja muiden kirjojen luvut kuten Toinen kolmatta luku eli kahdeskymmenes toinen luku. Entä luvut 11-19? |
1317 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen Suomen lukusanasysteemin historiaa -artikkelissa kerrotaan suomen kielen lukusanojen taustasta. Yhdistettyjen lukusanojen (kymmenestä eteenpäin) kohdalla on käytetty ilmaisuja yksi toista kymmentä (11), yksi kolmatta kymmentä (21). Näistä loppuosa "kymmentä" on sittemmin jätetty pois: yksi toista, yksi kolmatta, neljä viidettä jne. Myöhemmin kahdenkymmenen ylittävät lukusanat alettiin mahdollisesti muiden kielten vaikutuksesta ilmaista muodossa kaksikymmentäyksi, neljäkymmentäneljä jne. Toisaalta tätä muotoa on esiintynyt rinnakkaisena jo Agricolan teksteissä, joskin silloin kymmenten ja ykkösten väliin laitettiin yleensä ja-sana ("neljäkymmentä ja neljä").Nykykielessä käytetään siis lukusanoista 11-19 nimenomaan... |
| Onko suomen kielessä pyältämisen lisäksi muita sanoja, joissa on ensimmäisellä tavulla diftongi -yä-? |
493 |
|
|
|
En onnistunut löytämään muita tällaisia sanoja. Asiaa voisi vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksen neuvonnasta: https://www.kotus.fi/palvelut.Täsmällisesti ottaen pyältää-verbissä kyseessä ei ole diftongi, vaan vokaaliyhtymä. Se on nimitys sellaiselle kahden vierekkäisen eri vokaalin jonolle, jossa vokaalit kuuluvat eri tavuihin. Diftongissa vokaalit kuuluvat samaan tavuun. Ks. esim. Tieteen termipankki: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:diftongi. |
| Löytyykö laulun romanssi ruotsalainen teksti |
201 |
|
|
|
Kysymyksestä ei selviä, mistä tietystä laulusta on kysymys, mutta jos tarkoitat Nils-Eric Fougstedtin säveltämää ja Reino Hirvisepän sanoittamaa "Romanssia" elokuvasta "Katariina ja Munkkiniemen kreivi", sen ruotsinkielinen sanoitus sisältyy nuottiin "Kanske en visa" ([Schildt], 1989). Nuotissa laulu on nimellä "Romans". Se alkaa: "Jag älskar dig mer än du någonsin förstår". Ruotsinkielisen tekstin on tehnyt Barbara Helsingius. Sen on levyttänyt Helena Salo, jonka lp-levylle "Dagdrömmar" kappale sisältyy (Taste of Music TOM01, 1987). |
| Miksi laulun sanoituksissa tai lyriikassa käytetään usein muotoa "sun" tai "mun", kun pitäisi käyttää akkusatiivimuotoja "sut" ja "mut"? Esim. Päivänsäde ja… |
358 |
|
|
|
Laululyriikka on oma kirjoittamisen lajinsa, jolla on omat vapautensa. Heikki Salo käsittelee sen ominaisuuksia kirjassaan ”Kahlekuningaslaji : laululyriikan käsikirja” (Like, useita painoksia, esim. 6. täydennetty painos 2014).Laululyriikka yksinään on puolivalmis tuote ilman musiikkia. Laululyriikka kirjoitetaan ensisijaisesti kuultavaksi. Salo tarkastelee musiikin ja tekstin yhteyksiä, esimerkiksi vokaalien ja konsonanttien soivuutta. On tärkeää, millaiseen konsonanttiin tavut päättyvät. Konsonantit d, k, p ja t ovat huonosti soivia. Tämä voi olla yksi selitys sanoittajien valinnoille. |
| Radiosta tuli juuri Muistojen Bulevardi -ohjelmassa kappale Kengänkiillottajapoika, jonka esitti Lasse Liemola. Laulussa oli kohta, missä laulettiin "...kas… |
485 |
|
|
|
Laulu on Kas-kas kenkävoiteen mainosiskelmä. Sen on säveltänyt Erik Lindström ja sanoittanut Saukki eli Sauvo Puhtila. Se on julkaistu esimerkiksi cd-levyllä "Rahojen rytmiä ja 55 muuta mainosiskelmää" (Artie Music, 2015).Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi |
| Mistä tulee murreilmaisu "he" merkityksessä "ole hyvä"? |
1211 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaan "he" tai "heh" on interjektio tai interjektion tapaan käytettävä ilmaus, jonka merkitys on jotakin ojennettaessa tai tarjottaessa: siinä on, ota, ole hyvä. Ilmaisua käytetään melko laajasti eri murteissa, sillä se esiintyy Pohjanmaalla, Karjalassa, Savossa, pohjoisessa ja läntisessä Keski-Suomessa ja Kainuussa, ja siitä on joitakin tietoja myös Pohjois-Satakunnasta, Pohjois- ja Kaakkois-Hämeessä, Kymenlaaksossa, eteläisessä Keski-Suomessa, Peräpohjolassa ja Karungissa.Interjektio on määritelmän mukaan "vakiintunut kielellinen äännähdys, joka osoittaa puhujan affektista reaktiota tapahtuneeseen tai sanottuun". Interjektioita ovat esimerkiksi sellaiset ilmaisut kuin ai, auts,... |
| Mitä muita samantapaisia kulttuurihistorian kirjoja löytyisi kuin Jaana Skytän Martta Saxin murha? |
146 |
|
|
|
Tässä joitakin lukuvinkkejä.Annola, Johanna: Säädyttömät : perheet ja murros pitkällä 1800-luvulla Heikkinen, Susan: Pullopostia Seilin saarelta : potilas numero 43 Immonen, Perttu: Suomen rahvaan historia : kolmen suvun elämää keskiajalta 1800-luvulle; Suomalainen historia : kolmen suvun elämää keisariajalta 2000-luvulle Koivisto, Silja: Sataman kapakan Hilda Lappalainen, Mirkka: Smittenin murha : katoamistapaus 1600-luvulta Skyttä, Jaana: Huvituksen kartanon tytöt Stammeier, Jenni: Tyttö maissipellossa : Anna Jokisen mysteerikuolema Vainio-Korhonen, Kirsi: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa : seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa |
| Armas Nymanin säveltämää Kangasniemen marssia (Kangasniemen jouhikvintetin marssi) esitettiin radiossa 1920-1930-luvulla useita kertoja. Onko tuo marssi… |
164 |
|
|
|
Tästä sävellyksestä en löytänyt levytystä.Lähteitä:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fiFenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fi |
| Lukion äidinkielen tunnilla 90-luvun alussa luettiin novelli miehestä, jonka pakkomielteenä oli jäihin tippuminen. |
198 |
|
|
|
Kyseessä lienee Pentti Haanpään novelli Päntän äijän vajoaminen. Se on julkaistu useissa eri kokoelmissa, joista tuorein on Pentti Haanpään parhaat (Into, 2018). |
| Kuuluisiko nimeä lyhennettäessä olla piste kirjaimen perässä (J.P.)? |
1206 |
|
|
|
Kielitoimiston ohjepankin mukaan henkilönnimeä lyhennettäessä merkitään piste nimen alkukirjaimien jälkeen. Pisteen perään tulee välilyönti ennen seuraavaa sanaa tai kirjainta. Kun lyhennettyä nimeä taivutetaan, lisätään alkukirjaimen perään kaksoispiste ja taivutuspääte. Alkukirjaimen perässä olevaa pistettä ei tällöin merkitä. Kun lyhennetyn nimen perässä on esimerkiksi pilkku tai huutomerkki, myös lyhenteen piste merkitään näkyviin.Joskus henkilöstä saatetaan käyttää nimimerkin tai lempinimen kaltaisesti nimikirjaimia, ja tällöin kirjaimet kirjoitetaan useimmiten yhteen ilman pisteitä. Tunnetuin suomalainen esimerkki lienee prsidentti Urho Kaleva Kekkosesta käytetty lyhenne UKK.Lähde: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/... |
| Olen yrittänyt löytää erästä kirjaa jonka olen lukenut reilu kymmenen vuotta sitten. |
189 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Lotte Hammerin ja Søren Hammerin romaani Saastat (Bazar, 2011). Etsivä Konrad Simonsenista kertovasta dekkarisarjasta on suomennettu myös osat Kaikella on hintansa (Bazar, 2012) ja Yksinäisten sydänten kerho (Bazar, 2013). |
| Jossain sadussa lapset/ lelut menevät yöllä tavaratalon leluosastolle ja siellä on jonkinlaiset juhlat. |
169 |
|
|
|
Valitettavasti en löytänyt kysymykseen varmaa vastausta. Tässä kuitenkin joitakin mahdollisia ehdokkaita:Blyton, Enid: Yö, jona lelut heräsivät henkiin (Satukustannus, 1989)Grindley, Sally: Lelulaatikon tarinoita (WSOY, 1997)Laalo, Kirsti: Lelukaupan oudot vieraat (Kirjalito, 1997)Siniluoto, Aili: Lelukaupan nukkejuhlat (kokoelmassa Suomalaisten satujen helmiä 2) (Kirjapaja 2001) |
| Onko lasten laulusta Bää, bää karitsa erilaisia sanoituksia? |
706 |
|
|
|
Alice Tegnérin säveltämään ja sanoittamaan lastenlauluun ”Bä bä vita lamm” löysin kaksi suomenkielistä sanoitusta Saukin eli Sauvo Puhtilan ”Bää bää karitsa” -sanoituksen lisäksi. Saukin sanoitus alkaa: ”Bää bää karitsa tuotko villoja”. Säkeistöjä on neljä.”Mää mää lampaani” -sanoituksen tekijäksi on joissakin lähteissä merkitty Edit Polón, joissakin sanoittajaksi on merkitty trad. tai sanoittajaa ei mainita. Laulu alkaa: ”Mää mää lampaani anna villoja/villojas”. Edit Polón on merkitty sanoittajaksi myös Lapsikuoro Satulaulajien versiossa ”Mää mää lampaani”, joka alkaa: ”Mää mää lampaani onko villoja”. Jaakko Mäntyjärvi on käyttänyt tätä versiota sovituksessaan ”Kaksipa poikaa Kurikasta ja kaverit”. Näistä versioista löysin vain yhden... |
| Mille kielille V. Linnan Täällä Pohjantähden alla on käännetty? |
908 |
|
|
|
Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogia on käännetty seuraaville kielille: bulgaria, englanti, kiina, norja, puola, ranska, ruotsi, serbokroaatti, tanska, tšekki, turkki, turkki, unkari, venäjä ja viro. Seitsemästä veljeksestä on puolestaan tehty seuraavat käännökset: albania, arabia, bulgaria, englanti, espanja, esperanto, galego, heprea, hollanti, islanti, italia, japani, kiina, kroaatti, kurdi, latvia, liettua, mari, norja, persia, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, serbia, slovakki, sloveeni, sveitsinsaksa, tanska, tšekki, turkki, ukraina, unkari, venäjä, vietnam ja viro.Ainakin osa käännöksistä on saatavissa eri kirjastojen kautta. Saatavuutta voi tutkia kirjastojen yhteisessä Finna-verkkopalvelussa: https://www.finna.fi/.... |
| Minkä perhosen toukka? |
243 |
|
|
|
Kyseessä lienee isohangokkaan (Cerura vinula) toukka. Pikkutoukka on musta. Parin nahanvaihdon jälkeen toukka on muuttunut vihreäksi ja sen selkäpuolella on valkoreunainen purppuranvioletti ”satulakuvio”. Hieman ennen koteloitumistaan toukka muuttuu ruskeanvioletiksi.Suomen perhoset Isohangokas - Suomen Perhoset (suomen-perhoset.fi) Isohangokas perhosen toukka (suomenluonto.fi) LuontoPortti - verkkolehti - Minkä toukka? |
| Löytyykö suomesta yhtään toimittajaa, joka haastattelisi poliitikkoja ja esim yritysjohtajia rohkeasti heidän tekemisistään - vaatisi vastauksia ja vastuuta… |
156 |
|
|
|
Kysyjän kaipaaman kaltaisia toimittajia saattaisi ehkä löytää Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnon voittajien ja voittajaehdokkaiden joukosta. Lumilapio myönnetään ansiokkaasta tutkivasta journalismista. Kriittisyys ja perusteellisuus ovat merkittäviä palkitsemisperusteisiin kuuluvia hyveitä.Lumilapio – Tutkivan journalismin yhdistys – tutkiva.fi Mikä lumilapio? – Tutkivan journalismin yhdistys – tutkiva.fi |
| Joskus 1960/70 lukujen vaihteessa luin kirjan joka oli historiallinen romaani keskiajan (?) Ranskasta, Navarrasta, Burgundista (romanttinen, hylkäämisiä)… |
119 |
|
|
|
Kaivattu kirja lienee Ira J. Morrisin Kuningaskunta laulusta : historiallinen romaani keskiajan Burgundista (WSOY, 1965). Sen jatko-osa on Noidan poika (WSOY, 1968).Laulu, josta kysymyksessä muistellut säkeet ovat peräisin, esitellään Kuningaskunta laulusta -kirjan yhdeksännessä luvussa, jossa sen teksti on ranskaksi; suomennos löytyy viimeisen luvun lopusta. Samat säkeet esiintyvät Noidan pojan alussa."Kumarran ja katoan / ja murhemielin vaellan, / vaarojen tietä taivallan / Ranskan halki ja Navarran. // Hänelle silti kertokaa : / rakastan häntä; mainitkaa / vain nimi sen ken toivottaa / kaikkea hyvää puolestaan."Kuningaskunta laulusta | Kirjasampo |
| Luin joskus runon, josta muistan vain pari säettä :….Tulen luoksesi, kaadettu raita… ….tulit tuskastas kauniimmaksi…. Kenen kirjoittama ? |
208 |
|
|
|
Muistellut säkeet ovat Mirjami Lähteenkorvan runosta Kaadettu raita, joka alun perin ilmestyi hänen viimeiseksi jääneessä kokoelmassaan Kuin kukat ja linnut (Gummerus, 1968). |
| Kuinka on suomennettu Vergiliuksen Aeneisissa kohta, jonka englanninnos kuuluu seuraavasti: "Oh, child of hartbreak! If only you cuoulf burst the stern decrees… |
153 |
|
|
|
"Voi polo poika, jos voisitkin kovan kohtalos murtaa!" (Päivö ja Teivas Oksala)"Voi polo poika! Jos voit kovan kohtalon rikkoa, -- " (Alpo Rönty)– Aeneis, Kuudes kirja, 882 |
| Kuka soittaa kosketinsoitinta kappaleessa ”ai, ai,ai? Pave Maijanen LP 1983. |
434 |
|
|
|
Trumpettisooloa (Markku Johansson) lukuunottamatta Pave soittaa Ai ai ain kaikki instrumentit itse. Rumpuosuuksista vastaa Paven ohjelmoima rumpukone (Roland TR-606)."Tanssivat kengät -albumista tulikin sananmukaisesti yksi Paven aidoimpia soololevyjä siinäkin mielessä, että noin puolella levyn kappaleista artisti soittaa kaikki instrumentit itse." (Tommi Saarela, Pave Maijanen : elämän nälkä)Paven kokonaan yksin soittamat kappaleet Tanssivilla kengillä ovat Pärjään yksinkin, Musta Mercedes -62, Mä lennän pohjoiseen, Mä juoksen sua kii ja Rauha maas. Markku Johanssonin lisäksi vierailijoina levyllä esiintyvät Simo Salminen (trumpetti), Heikki Virtanen (basso) sekä Tomi Parkkonen ja Vesa Aaltonen (rummut).Pave Maijanen – Tanssivat Kengät (... |
Kysy kirjastonhoitajalta