| Kirjastonhoitaja Haluan kysyä erään suomalaisen runon nimeä. Löysin jokin aika sitten instagramista Pentti Holapan kirjoittaman runon. Se oli hyvin kaunis… |
229 |
|
|
|
Kysymyksen säkeet eivät ole itsenäinen runo, vaan ainoastaan ote pitemmästä tekstistä. Kokonaisuudessaan yli neljän sivun mittainen Jouluruno 1995 sisältyy Pentti Holapan kokoelmaan Älä pelkää! (WSOY, 1997). |
| Horoskooppikirja, jossa oli luonnehoroskoopi vuoden jokaiselle päivälle |
170 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Saffi Crawfordin Syntymä, tähdet ja numerot : henkilökohtainen luonneanalyysi vuoden 366 päivälle (Karisto, 1999).Kirjaa on saatavilla monissa PIKI-alueen kirjastoissa, ja voit tehdä siitä varauksen omaan kirjastoosi. Seutuvaraus toisesta kunnasta on maksullinen (2 e). |
| Lapsena 1950-luvulla sain lahjaksi kirjan, jonka nimi oli "Piste, Ruutu ja Raita." |
215 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Aagot von Troilin kirja Satu Pisteestä, Ruudusta ja Raidasta (Kuvataide, 1953). Kirjaa ei ole PIKI-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit tehdä siitä kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta. |
| Löytyykö ehdotuksia kirjasta jonka luin 2000-luvuna aivan alussa, kirja saattaa olla julkaistu jo 90-luvulla. Siinä käytiin tapahtumia todennäköisyyslaskennan… |
132 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla John Allen Paulosin Numerotaidottomuus : matemaattinen lukutaidottomuus ja sen seuraukset (Art House, 1991)? |
| Copilot-tekoäly väitti, että alla esitetyt kappaleet olisivat Tšehovin novellista Boris-setä (venäjäksi Дядя Боря). Suomentaja olisi Eero Balk. En ole löytänyt… |
104 |
|
|
|
Kysymyksen sitaattia en ikävä kyllä onnistunut paikantamaan sen paremmin Tšehovin kuin muidenkaan tutkimieni venäläiskirjailijoiden tuotantoon. Teksti ei selkeästi identifioidu kenenkään nimenomaisen kirjailijan tyylin mukaiseksi eivätkä siihen sisältyvät aineksetkaan sanottavasti auttaneet pienentämään ehdokkaiden joukkoa. Tutkin koko joukon potentiaalisten venäläisten klassikkojen suomennoksia, mutta kaivattua kirjaa en saanut haaviini osumaan.Tekstikatkelmassa on joitain Tšehovin tuotannosta tuttuja elementtejä, kuten lakitieteen opiskelija (novellista Taudinpuuska) ja nimi Ivanov (henkilö saman nimisestä näytelmästä), joiden varaan tekoäly kenties on tulkintansa sen kirjoittajasta rakentanut. Boris-setää – saatikka sen nimistä... |
| Takavuosina ja -vuosikymmeninä iskelmien ja kevyen musiikin tekijät tuntuivat usein käyttäneen nimimerkkiä ja pseudonyymiä. Miksi tämä käytäntö? |
380 |
|
|
|
Syitä oikean henkilöllisyyden salaamiseen tai taiteilijanimen tai nimimerkin käyttöön on voinut olla useita. Toivo Kärki kertoo muistelmissaan, että salanimen käyttö oli muotia suomalaisen iskelmän alkuajoista 1920-luvun lopulta lähtien. Aina tarkoitus ei ollut varsinaisesti salata tekijän henkilöllisyyttä. Ennen sotia suurelle yleisölle viihdemusiikissa oli tärkeintä kappale ja orkesteri, ei säveltäjä eikä laulusolisti.Oma nimi on saattanut tuntua liian tavalliselta. Esimerkiksi Suomessakin tunnetun ruotsalaisen säveltäjän Jules Sylvainin oikea nimi oli Stig Hansson. Hänellä oli 27 muutakin salanimeä. Vexi Salmi ja Antti Hammarberg ottivat käyttöön taitelijanimet, koska nimet Vexi ja Antti tuntuivat liian arkisilta. Nimet Emil Retee ja... |
| Kysymykseni liittyy elokuvaan, lapsena ehkä 1970-luvun lopussa tai 1980-luvun alussa, näin dystopia elokuvan televisiossa jossa ihmisille oli ainoan ruokana… |
241 |
|
|
|
Elokuva saattaisi olla Richard Fleischerin ohjaama Maailma vuonna 2022 (Soylent Green, 1973). Se on televisioitu meillä TV1:n ohjelmistossa 15. ja 24.11.1985 sekä MTV3:lla 22.9.2006.Soylent Green | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi) Miltä näytti vuoden 2022 tulevaisuus elokuvassa Soylent Green: piinaava kuumuus, ilmastonmuutos, saastunut luonto ja ruokapula - Kulttuuritoimitus |
| Edesmennyt, 1936 syntynyt pappani huokaili usein joutessaan "Ah, kun sais viulun... Ah, kun osais soittaa." Onko se papan oma vitsi, vai hänen jostain… |
322 |
|
|
|
Papalla on tainnut olla mielessään Reino Helismaan sanoittama laulu Voi kun olis' viulu! Siinä tukkisavotalle saapuu uusi mies, joka aina iltaisin kämpällä huokailee: "Voi, kun olis' viulu!" Muut tähän vähitellen hermostuvat ja päättävät porukalla hankkia huokailijalle tämän himoitseman soittimen. Kun mies sitten saa yllätyslahjan käsiinsä, hän sanoo: "Voi, kun osais soittaa!". |
| Löytyykö Oskar Merikannon ”Ukko noak” muunnelmin -nuotteja jostain kirjasta? |
359 |
|
|
|
Oskar Merikannon Ukko Nooa -muunnelmat pianolle on julkaistu erillisenä nuottina ”Ukko Nooa muunnelmineen” (tai ”Ukko Nooa muunnelmin”) (Fazer, useita painoksia). Ne sisältyvät myös nuottiin Merikanto, Oskar: ”Suosittuja pianokappaleita” (Warner/Chappell Music Finland, 1996; Fennica Gehrman, 2006).Kirjastojen luetteloissa taidemusiikkisävellyksistä käytetään yhtenäistettyä nimekettä. Tämän teoksen yhtenäistetyn nimekkeen pitäisi ohjeluettelon mukaan olla ”Ukko Noak, OM293”, mutta monissa kirjastoissa on vielä käytössä vanha yhtenäistetty nimeke ”Muunnelmat, piano (Ukko Noak)”. Poroila, Heikki: Yhtenäistetty Oskar Merikanto : teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo (Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2019):https://www.... |
| Tietääkö kukaan tätä laulua? Sanat pitäisi olla suunnilleen oikein. Ala-asteella tuli laulettua enkä millään löydä netistä. Kun aurinko sulattaa jään, kukat… |
457 |
|
|
|
Laulu "Kevätpäivänä" alkaa muistamillasi sanoilla. Kolmas säkeistö alkaa: "Ei peipponen vaieta voi". Laulun on säveltänyt Juha Haapaniemi ja sanoittanut Jukka Itkonen. Se sisältyy nuottiin "Musiikin mestarit. 3-4" (Otava, 2002). Se sisältyy myös cd-levylle "Härmänmaa laulaa 2007 : laulukilpailun 2007 finalistit esittävät" (Härmänmaan kulttuuritoimet, 2007). Sen esittää Kristina Hyytinen. |
| Onko Evert Tauben runoa I Roslagens famn suomennettu? |
437 |
|
|
|
Suuri toivelaulukirja 16 pitää sisällään kyseisen laulun ja Pallen (oik. Reino Palmroth) sen tekstistä tekemän suomennoksen. Laulun alkukielinen nimi on Calle Schewens vals ja suomenkielinen Perämies-Kallen valssi. Saatetekstin mukaan se kirjoitettiin Carl von Schewenin kesähuvillalla järjestettyyn tilaisuuteen, jossa Evert Taube kutsuttiin Pelarorden-nimisen ritarikunnan jäseneksi. Taube teki siitä ensilevytyksen vuonna 1931.Tekijänoikeussyistä tekstiä ei voi julkaista palvelussamme, mutta saat sen sähköpostiisi. |
| Missä Tuomas Anhavan runoteoksessa on runosarja Taimen asuu koskessa? Kaj Chydenius on säveltänyt ko. sarjan. Apricus-kuoro esittää sen Chydeniuksen… |
180 |
|
|
|
Kaj Chydeniuksen japanilaisten pikkurunojen suomennoksiin säveltämä laulusarja Taimen asuu koskessa koostuu eri tekijöiden erillisistä runoista – sarjana ne esiintyvät vain tässä. Kokonaisuuteen sisältyvät runot löytyvät kaikki Hannu ja Janne Tarmion kokoamasta antologiasta Maailman runosydän. Suurin osa laulusarjan suomennoksista on Tuomas Anhavan; kolme käännöstä on peräisin G. J. Ramstedtilta (Jylhä maisema, Satakieli, Haukotteli), kaksi Kai Niemiseltä (Voi ihmiselämää, Taimen asuu koskessa). Useimmat Anhavan käännöksistä ovat peräisin hänen tankavalikoimistaan Kuuntelen, vieras (1960), Oikukas tuuli (1970) ja Täällä kaukana (1975) sekä hänen koottujen tankarunojensa kokoelmasta Kevään kukat, syksyn kuu (2000). Ramstedtin suomentamat... |
| Kenen runossa suven yössä ne sousi Joutsenlaulu oli Valistuksen laulukirjassa |
607 |
|
|
|
Niissä J. N. Vainion toimittamissa ”Valistuksen laulukirjoissa”, jotka pääsen näkemään, ei tällaista ”Joutsenlaulua” ole. Vuoden 1917 8. painoksessa ja vuoden 1945 33. painoksessa on Fredrik August Ehrströmin säveltämä ”Joutsen”, jonka sanoituksena on Johan Ludvig Runebergin runo ”Svanen” Yrjö Veijolan suomentamana. Laulu alkaa: ”Halk’ illan ruskon”. Otto Mannisen kirjoittama runo ”Joutsenet” alkaa: ”Yli soiluvan veen ne sousi”. Tämä runo on yhdistetty suomalaiseen kansansävelmään lauluksi. Se sisältyy esimerkiksi Aksel Törnuddin toimittamaan ”Koulun laulukirjaan”, josta on useita painoksia.Kumpikin laulu sisältyy nuottiin ”Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta” (Tammi, 2008).Otto Manninen on kirjoittanut myös runon ”Joutsenlaulua... |
| Tampereelle on Tampellan lähelle avattu uusi puisto, Massunlastenpuisto. Siihen kuuluu myös Massunlasten uimapaikka. Keitä ovat/olivat nämä Massunlapset?… |
922 |
|
|
|
Masuuninmäki (Masunnin mäki) eli Massunmäki sai nimensä Tampellan alueen ensimmäisestä tehtaantapaisesta eli masuunista, jonka Nils Idman rakennutti vuonna 1842 kosken rannalle. Vuosina 1857–58 Adolf Törngren rakennutti masuunin viereen viisikerroksisen pellavatehtaan. Masuuninmäki sijaitsee tehdasalueen koilliskulmassa. Tänne rakennettin asuntoalue tehtaanväkeä varten. "Massunlapset" olivat Masunnin mäen lapsia.Pellavatehtaalle otettiin kyllä lapsia töihin "puolille päiville", mutta vasta 12 vuotta täyttäneinä, jolloin alkeiskouluikä oli jo sivuutettu. Tehdasyhtiö oli jo vuonna 1872 rakennuttanut alueelle koulurakennuksen "niiden perheiden lasten tiedon lähteille ohjaamiseksi, jotka sitä halusivat". Masunnin koulun oppilaiksi otettiin... |
| Vanha tango nimeltä "Yksinäisten tie" esittäjää etsin. "ja kun ma aamuöisiin hetkiin nyt yöltä unta anelen ja uupuneena houre hetkiin rakkauttani sanelen"… |
248 |
|
|
|
Tangon "Yksinäisen tie" on levyttänyt ensimmäisenä Veikko Tuomi vuonna 1963. Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Lauri Jauhiainen, joka on käyttänyt myös salanimeä Poika Peltonen. Laulu alkaa: "On eessäin yksinäisen tie... vaan kun taas aamuöisin hetkin mä yöltä unta anelen...".Myös Keijo-Antero eli Keijo Moksén on levyttänyt tämän kappaleen (1981). Marko Haavisto on levyttänyt tästä kappaleesta country-version (2005). Lähteitä:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiFenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fi |
| Pitkospuita pitkin yö on jo ylitse saanut. Pursi on hukkunut humalaansa, kuovin itku on laannut. Kuka on kirjoittanut? |
113 |
|
|
|
Säkeet ovat Vilho Koljosen kokoelmaan Laulava teini (Otava, 1944) sisältyvästä runosta Selkosten taakse. Humalaansa siinä on nukkunut pursu – ei pursi:"Pitkospuita pitkin. / Yö on jo ylitse saanut. / Pursu on hukkunut humalaansa / ja kuovin itku laannut." |
| Tampere-Toijala junien aikataulu 1960 -1965 |
204 |
|
|
|
Vanhat rautatieaikataulut löytää Suomen kulkuneuvot -lehden numeroista. PIKI-kirjastoista Tampereella on varastoituna vuosikerrat 1957–2011 (joitain yksittäisiä numeroita puuttuu). |
| Mikä on Biscuit? |
687 |
|
|
|
Biscuit-sanalla on eri merkitys englannissa ja amerikanenglannissa. Englannissa se tarkoittaa keksiä, mutta Yhdysvalloissa (etenkin eteläisissä osavaltoissa) se merkitsee skonssin tyyppistä soodalla tai leivinjauheella kohotettua leivonnaista. Biscuit-sana on perua laivakekseistä tai -korpuista, jotka olivat olennainen osa ruokavaliota pitkillä purjehduksilla Atlantin yli Pohjois-Amerikkaan.Lähteet: Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Biscuit_(bread)King Arthur Baking Company: https://www.kingarthurbaking.com/blog/2023/01/30/history-of-american-biscuits |
| Löytyisikö lähdetiedot ja mahdollinen suomennos tälle Hannah Arendtin kirjoittamalla: “This constant lying is not aimed at making the people believe a lie, but… |
647 |
|
|
|
Hannah Arendt Centerin perustajan ja johtajan Roger Berkowitzin tuoreen verkkokirjoituksen mukaan kysymyksen sitaatti ei ole Hannah Arendtin tekstiä. Berkowitz myöntää, että hengeltään tekstikatkelma kyllä myötäilee Arendtin ajattelua, mutta että täsmälleen näin Arendt ei ole kirjoittanut tai sanonut. Berkowitz arvelee väärän sitaatin perustuvan Arendtin viimeisessä julkisessa haastattelussaan muotoilemiin ajatuksiin: "-- If everybody always lies to you, the consequence is not that you believe the lies, but rather that nobody believes anything any longer. This is because lies, by their very nature, have to be changed, and a lying government has constantly to rewrite its own history. On the receiving end you get not only one lie—a lie which... |
| Miksi Keski-Aasian staneista muut kääntyvät suomeksi päätteellä - stan, mutta Kyrgystan on Kirgisia? |
676 |
|
|
|
Neuvostoliittoon kuulunut Kirgiisien sosialistinen neuvostotasavalta nimettiin vuonna 1991 Kirgistanin tasavallaksi ja vuonna 1993 Kirgisian tasavallaksi. Kirgisiassa maasta käytetään usein nimenomaan Kirgistan-nimeä.Kotimaisten kielten keskus hyväksyy Kirgisian nimeksi myös Kirgisistan ja Kirgistan. Suositeltavin nimenmuoto on kuitenkin Kirgisia. Perustelua tälle en löytänyt. Yksi syy on kuitenkin löydettävissä, jos käännetään kysymys toisin päin: miksi Kirgistanista on tullut Kirgisia, mutta muut entiset IVY-stanit ovat edelleen -staneja? Ehkäpä Kirgistan on yksinkertaisesti ollut näistä ainoa, jolle on saatu hyvältä ja luontevalta kuulostava suomenkielinen nimi ilman vierasperäistä -stania.https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/... |