| Mistä keskisuomen Äänekoski on saanut nimensä, koskesta vai ? En löydä nimihistoriaa. Entä Konneveden nimitys ? |
857 |
|
|
|
Vaikka kansantarina selittää Äänekosken nimen alkuosan ääni-sanaksi, kielentutkimus on tulkinnut sen mukautuneen varhaissaamen 'isoa' merkinneesetä sanasta, joka nykysaamessa tunnetaan vain johdoksista kuten eanas ~ eatnas ('suurin osa; enimmät'), eanášit ('paljoksua') ja johon suomen enä-, enemmän-sanatkin liittyvät.Nimeämisperusteeltaan Äänekoski ('isokoski') on looginen: Ala-Keiteleeltä vedet putoava kahdeksan metriä Äänekosken läpi kuohutessaan Kuhnamoon; sen sijaan toisella samat järvet yhdistävällä Mämmenkosken kiertoreitillä vesimassa hajoaa useiksi peräkkäisiksi ja rinnakkaisiksi pienemmiksi koskiksi.Konneveden konne- todennäköisesti heijastaa 'peuraa' merkitsevää saamelaista sanaa goddi, kodde; sanan kantasaamelainen muoto on... |
| Vieläkö autojen turvallisuutta testataan törmäystesteissä nukella, mikä on tehty miehen mallista? Vai otetaanko naisten turvallisuus jo huomioon? Ja jos, niin… |
327 |
|
|
|
Törmäystesteissä käytettävät nuket ovat edelleen voittopuolisesti keskikokoisen miehen mallin mukaisia – siitäkin huolimatta, että joidenkin tutkimusten mukaan naisilla on miehiä suurempi tilastollinen todennäköisyys kuolla tai loukkaantua vakavasti auto-onnettomuudessa. Toki naisten – kuten myös lasten – mittoja vastaavia nukkeja on tehty: ensimmäinen naisnukke "Sierra Susie" valmistui vuonna 1970; vastaavaa lapsimallia saatiin odottaa vuoteen 1991.Today's Sophisticated Crash Dummies Evolved From Flying Pigs (roadandtrack.com) |
| Koska J.K. Sahlberg valmisti ilmapuntareita ilmeisesti Tampereella ? |
217 |
|
|
|
Kelloseppä J. K. Sahlberg avasi "Kello y.m. Mekanillisen työnliikkeen" Rongankadulla heinäkuussa 1908. Joulukuussa liike muutti Satakunnankatu 23:een, jossa Sahlberg jatkoi toimintaansa kuolemaansa saakka (27.11.1925). Sahlbergin ilmapuntari voi siis hyvinkin olla jo yli 100-vuotias. |
| Etsin sellaisen nuotin teostietoja Piae Cantiones -kokoelman Gaudete-laulusta, jossa olisi seuraavanlaiset suomennetut sanat: Armon aamu läsnä on / kauan… |
310 |
|
|
|
Tällaista nuottia en onnistunut löytämään, mutta löysin Corvus Laurencij -kuoron cd-levyn ”Lauluja nyt laskecam” (Corvus Laurencij, 2006), johon sisältyy laulu ”Riemuitkaa, riemuitkaa” (”Gaudete, gaudete”) ”Piae cantiones” -kokoelmasta. Tämän laulun sanoitus vastaa kuvaustasi muuten paitsi kohdassa ”soikoon juhlassamme” lauletaan ”kaikuu juhlassamme”. Kertosäkeessä lauletaan: ”Riemuitkaa, riemuitkaa, Herramme Kristus…”. Laulu alkaa kertosäkeellä. Levyn tekstilipukkeen mukaan laulun suomenkielisen tekstin on tehnyt Pekka Kivekäs. Veli-Markus Tapio on muotoillut soolosäkeistöjen sävelmän vanhojen lähteiden pohjalta, joten hän on sovittaja. Kuuntelemalla äänitteen voit tarkistaa, onko tämä versio se, jota etsit. Äänitteen saatavuus... |
| Taustatietoja Waltarin Turms kuolemattomasta |
351 |
|
|
|
Kannattaa tutustua Ritva Haavikon teokseen Mika Waltari, valloittaja (WSOY, 2008). Sen Turms, kuolematon -teosta käsittelevässä luvussa sekä analysoidaan romaania että kerrotaan Waltarin tekemästä taustatutkimuksesta ja hänen elämästään kyseisenä aikana.Lisätietoa etruskeista löytyy seuraavista teoksista:Antiikin myytit ja uskonnot (Otava, 2007)Kulttuuri antiikin maailmassa (Teos, 2009)Nielsen, Marjatta: Etruskit (WSOY, 2003) |
| Hoi parviäly! Tarvisin uudemman esimerkin lasten kirjasta, jossa on kutsu satujuhliin. |
100 |
|
|
|
Tässä kirjavinkki:Piercey, Rachel: Vanha tammi ja syntymäpäiväkutsut (Aurinko Kustannus, 2023) |
| Kuka on suomentanut Edith Södergranin runot Kauneuden patsas ja Tulevaisuuteni kokoelmasta Elämäni,kuolemani ja kohtaloni? |
160 |
|
|
|
Elämäni, kuolemani ja kohtaloni -kokoelman Kauneuden patsas ja Tulevaisuuteni ovat Pentti Saaritsan suomennoksia. Tässä Edith Södergranin tuotannon "harventamattomassa kokonaisuudessa" Saaritsa on korvannut joitakin varhaisempia Uuno Kailaan ja Aale Tynnin käännöksiä omillaan ja aiemmin julkaistuihin omiin suomennoksiinsa hän on tehnyt "aiheellisia korjauksia eli parannuksia". |
| Minä vuonna singer-ompelukonetta on valmistettu, jonka numerosarja on M38371 |
111 |
|
|
|
Singer 15K -ompelukoneet, joiden sarjanumero on välillä M300–M68299, on valmistettu vuonna 1900.M Serial Numbers - Comprehensive Singer Sewing Machine Serial Number Database (ismacs.net) |
| Onko Annika Idströmin romaanissa Veljeni, Sebastian jossain kohtaa virke tai lause "oli kevät, seisoin ylämäessä"? Jos sitä ei kyseisestä teoksesta löydy,… |
301 |
|
|
|
Veljeni Sebastianin sivulta 39 löytyy virke "Oli kevät, seisoin ylämäessä ja tutkin kahden oravan liitolentoon ojentuneita vartaloita niiden hypätessä oksalta oksalle kun hän lähestyi minua." |
| Kenen biisi jossa lauletaan: "Tässäkö elämä on, niin kaunis mittaamaton..." |
400 |
|
|
|
Tarkoitatko ehkä Uniklubi-yhtyeen esittämää kappaletta "Jos tähän jään", jossa lauletaan:"...mietin tässäkö elämä on hauras ja mittaamaton..."? Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jussi Selo. |
| Missä joulu runossa on kohta "pitkä kynttilä kädessä". |
273 |
|
|
|
”Pitkä kynttilä kädessä” on ainakin seuraavassa kansanrunossa, joka sisältyy Lauri Hakulisen toimittamaan kirjaan ”Hyvä Tuomas : kansankulttuuria” (Gummerus, 1938, s. 7): ”Tule meille Tuomas kulta,olkikimppu olkapäällä,sianliikkiö sivussa,nisukakko kainalossa,juuston pruntti povessa,pitkä kynttilä kädessä!Tuoppa joulu tullessasi!Kylläs meidän portin tunnet:puuportti, punainen portti,tervaristi ja rautarengas,kirjava koira portin alla.” Runosta löytyy erilaisia toisintoja ”Suomen kansan vanhoista runoista” (SKVR):https://aineistot.finlit.fi/exist/apps/skvr/haku.html?query=pitk%C3%A4+kynttil%C3%A4&autocomplete-custom-template=undefined&field=textKunkin runon tekstin saa näkyville klikkaamalla runon numeroa.SKVR-tietokanta:... |
| Kuinka monta tuhatta pakolaista ruotsi luovutti neuvostoliiton kuolemanleireille toisen maailmansodan loppuvaiheessa ja sen jälkeen? |
95 |
|
|
|
Anders Bergen kirjan Flyktningpolitik i stormakts skugga mukaan vuoden 1944 lopun ja heinäkuun 1945 välisenä aikana Ruotsista arvioidaan palautetun Neuvostoliittoon 2 250 pakolaista. Lisäksi loppuvuoden 1945 ja seuraavan vuoden alun välisenä aikana palautettiin Suomeen 500 Ruotsiin paennutta inkeriläistä vailla tietoa näiden mahdollisesta kohtalosta maassamme. Suomen ulkoasiainministeriö lähetti liittoutuneiden valvontakomissiolle luettelot niistä Neuvostoliiton kansalaisista, jotka eivät olleet vielä palanneet Neuvostoliittoon 21. lokakuuta 1946. Suojelupoliisin etsivien tiedotteiden perusteella Neuvostoliiton lähetystö jatkoi Suomeen asettuneiden inkeriläisten aktiivista lähestymistä ainakin vuoteen 1958 asti.Lähteet: Anders Berge,... |
| Vanhoissa suomalaisissa sanomalehdissä (kuten Kansalliskirjaston verkkosivuille digitoiduissa) näkee samassakin numerossa sekä vanhoja fraktuurakirjaimia että… |
204 |
|
|
|
Suomen lasten aapisissa ja lukukirjoissa fraktuura sinnitteli yllättävän pitkään suhteessa siihen, milloin "fraktuuran ja antikvan välisen taistelun" voi katsoa päättyneen jälkimmäisen hyväksi. Asiaan lienee ollut vaikutuksensa sillä, että meillä fraktuura miellettiin vahvasti "suomalaisiksi puustaveiksi" ja näiden puolustajille kansalliselle yleisölle tarkoitetun tekstin painaminen "latinalaisin kirjaimin" oli suurin piirtein yhtä sopivaa kuin suomalaisen talonpojan pukeminen roomalaiseen vaateparteen. Aluksi antikvalla ladottiinkin ainoastaan suomalaiselle sivistyneistölle tarkoitetut kirjat; kaikki laajimpien kansankerrosten teokset ja sanomalehdet ladottiin fraktuuralla. Päivälehti yritti 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa yrityksen... |
| Kuka on laulun Miksi aina saavut uudelleen sanoittajanimimerkki Pekka Oro? Ei löydy Teostosta |
211 |
|
|
|
Pekka Oro -nimisestä henkilöstä en löytänyt tietoja. Vera Teleniuksen lp-levyllä ”Sydämen ääni” (Polarvox, 1985, Polarvox LJLP1956) on kaksi kappaletta, joiden tekemiseen hän on osallistunut. Hän on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen "Miksi aina saavut uudestaan" ja säveltänyt kappaleen "Etäältä sen nään", jonka alkuperäisen sanoituksen ”På avstånd ser jag klart” on tehnyt Agnes Fallström ja suomenkielisen sanoituksen tekijöiksi on merkitty Vera Telenius ja Pekka Oro. Pekka Oro -nimisellä henkilöllä ei ole asiakassopimusta Teoston kanssa. |
| Mitkä ovat top 5 lainatuinta kotimaista nuortenkirjaa Pirkanmaalla? Mitkä ovat top 5 uusinta kotimaista nuortenkirjaa Pirkanmaalla? |
230 |
|
|
|
Pirkanmaan kirjastojen lainatuimmat kotimaiset nuortenkirjat ilman aikarajausta:Magdalena Hai, Sarvijumala Jukka Behm, Ihmepoika LeonElina Pitkäkangas, SangPinja Sanaksenaho, AuroraElina Pitkäkangas, Naraka Pirkanmaan kirjastojen lainatuimmat, vuonna 2024 ilmestyneet kotimaiset nuortenkirjat:Pinja Sanaksenaho, AuroraDess Terentjeva, ZenoTaina Niemi, ÄmpärikesäJohanna Auranheimo, YsitAino Leppänen, Luk(i)ossa |
| Etsin kirjaa jonka luin noin 6-10 vuotta sitten, se kertoi kahdesta nuoresta jotka pystyivät seikkailla toistensa unissa ja käydä muiden unissa. He olivat… |
142 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Sonja Kinnusen romaani Univeljet (Reuna, 2017). |
| Etsin kirjaa lapsuudestani jota olenkoittanut etsiä monia vuosia löytämättä sillä en muista kirjailijan nimeä, jos tämä kuvaus kuulostaa tutulta niin voiko… |
235 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttilan Tarujen kirja : kansojen kertomuksia läheltä ja kaukaa (Otava, 2007)? Sen esittelyteksti kertoo näin: "Miksi tuhansia vuosia vanhat myytit koskettavat meitä? Siksi, että ne vastaavat suuriin kysymyksiin maailman ja ihmisen alkuperästä ja luonteesta. Mutta myös siksi, että ne puhuvat meille hyvien tarinoiden kautta, tunteiden ja mielikuvituksen kielellä.
Tarujen kirjaan on koottu maailman eri kulttuurien kiehtovimmat myytit ja tarinat vetoavasti kerrottuna, upean kuvituksen siivittäminä. Temaattisesti järjestettyjen tarujen sankareina on niin antiikin jumalia ja Kalevalan henkilöitä kuin harvinaisempia tuttavuuksia Oseaniasta ja Japanista.
Kunnon melodraaman nimissä hyvä Osiris... |
| Luin 2000-luvun alussa pokkaria, jossa oli lyhyitä kauhutarinoita. Tästä saattoi olla myös toinen osa. En millään muista mikä teos oli kyseessä. Kirjassa oli… |
274 |
|
|
|
Muisteltu lyhyiden kauhutarinoiden kokoelma on ruotsalaiskirjailijoiden teksteistä koottu Keskiyön kummitusjuttuja (Kolibri, 2003). Morsian katoaa kuurupiilon aikana Gunila Ambjörssonin tarinassa Kadonnut morsian. Vahakabinetin keltasilmäinen noitanukke tavataan tarinassa Vahanukke, jonka on kirjoittanut Ewa Christina Johansson. Hänen on myös giljotiinitarina Jonon viimeinen. |
| Olen lukemassa kirjaa Peppi Pitkätossun tarina, johon on yhdistetty kolme Peppi-kirjaa. Minun kirjani on seitsemäs painos vuodelta 1998. Haluaisin tietää,… |
311 |
|
|
|
Ennen 2021 julkaistua värikuvitettua laitosta ilmestyneissä Peppi Pitkätossun tarinoissa sivut 7–106 sisältävät Peppi Pitkätossu -kirjan 11 lukua (Peppi muuttaa huvikumpuun – Peppi viettää syntymäpäivää). Sivuilla 107–201 on luvut 2–9 kirjasta Peppi aikoo merille (Peppi käy kaupoissa – Peppi nousee laivaan). Avausluku Peppi asuu yhä Huvikummussa puuttuu yhteislaitoksesta. Sivujen 202–[292] 12 lukua sisältävät Peppi Pitkätossu Etelämerellä -kirjan kokonaisuudessaan (Peppi ja talon ostaja – Peppi Pitkätossu ei tahdo tulla isoksi). |
| Miten on päätetty mitä lintulajeja rengastetaan? Pihapiirissä elelee variksia, harakoita ja naakkoja, eikä yhdelläkään en ole nähnyt rengasta. |
247 |
|
|
|
Havainto oman pihapiirin varislintujen renkaattomuudesta ei tarkoita sitä, ettei esimerkiksi variksia, harakoita ja naakkoja rengastettaisi lainkaan – ne eivät vain kuulu niihin lajeihin, joita innokkaimmin rengastetaan. Ne ovat kuitenkin heimonsa kolme rengastetuinta lajia – järjestyksessä naakka, harakka, varis.Esimerkiksi vuonna 2023 Suomessa rengastettiin 261 651 lintua. Niistä variksia oli vain 120, harakoita 145 ja naakkoja 698. Rengastetuimpia lajeja olivat talitiainen (27 228), sinitiainen (21 865) ja kuusitiainen (18 610). Kaikkiaan vuosina 1913–2023 on tilastoitu 13 498 504 rengastusta, joista variksia 25 728, harakoita 26 420 ja naakkoja 64 394. Eniten variksia on rengastettu 1960-luvun alussa, 1980-luvun alussa ja 1990-luvulla... |
Kysy kirjastonhoitajalta