| Minkä joululaulun kertosäkeessä sanat menee jotenkin niin,että toivotaan,että "enkelten valtakunta tulisi päälle maan tuomaan joulunsanomaa"? |
196 |
|
|
|
Tarkoitatko ehkä Maki Kolehmaisen säveltämää ja Heidi Puurulan (tai Vahakallion) ja Saija Aartelan sanoittamaa laulua "Hiljaisuus"? Laulu alkaa: "Tummuu ilta jouluyöhön". Kertosäkeessä lauletaan: "Tahtoisin kuulla laulun enkelten kertovan joulun sanomaa. Ois hetken täällä luona ihmisten enkeleiden joulumaa."Aikakone: Hiljaisuus YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=89C0EXVTcggAikakoneen lisäksi laulun ovat levyttäneet esimerkiksi Suvi Teräsniska ja Antti Tuisku. |
| Löytyykö kvanttifyysikko Niels Bohrin essee "Die Atome und die menschliche Erkenntnis" jostain englanniksi käännettynä – ja jos, niin mistä? Kiitos avustanne! |
201 |
|
|
|
Die Atome und die menschliche Erkenntnis julkaistiin englanniksi nimellä Atoms and human knowlege Bohrin vuonna 1958 ilmestyneessä kirjoituskokoelmassa Atomic physics and human knowledge.Atomic-Physics-and-Human-Knowledge.pdf |
| Ostin verkodta kirjan 'Johnny Mitten & Ville-Valle rotkon reunalla" kun olin iatsellut tv ohjelman Liukkosesta. Ymmärsin että hän olisi ollut tekemässä tätä… |
223 |
|
|
|
Johnny Mitten & Ville-Valle rotkon reunalla -kirjan tekijöiden esittelyssä WSOY kertoo Miki Liukkosen kirjoittaneen "viisi romaania, kolme runokokoelmaa ja yhden aikuisille tarkoitetun kuvakirjan". Mainittu aikuisten kuvakirja on juuri kyseinen Johnny Mitten & Ville-Valle rotkon reunalla, jonka Liukkonen teki yhdessä sarjakuvataiteilija Ville Rannan kanssa. Kirjan kolmanneksi tekijäksi merkitty Silvia Classic on kuvitteellinen hahmo Liukkosen romaanista Elämä: esipuhe.Johnny Mitten & Ville-Valle rotkon reunalla Liukkosen teosten kysyntä nousi, HS 9.7.2023, s. B 21 |
| Kirja "Kodin joulu"? Symbolitutkija Liisa Väisänen aloittaa uutuuskirjansa Symbolien joulu: "Kun olin lapsi, kotonani oli kirja nimeltään Kodin joulu. Siinä… |
194 |
|
|
|
Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi Helena Vuorenjuuren Perheen joulukirja (Otava, 1968). |
| Milloin Tuiki tuiki tähtönen -laulu ilmestyi suomeksi ja kuka oli sanoittaja? |
1008 |
|
|
|
Suomenkielisen sanoituksen "Tuiki tuiki tähtönen" on tehnyt Maisa Krokfors. Sävelmä on ranskalainen kansansävelmä. Vuonna 1971 julkaistiin Krokforsin kirjoittama "Tikapuita pitkin taivaaseen : musiikin työkirja leikki-ikäisille" (Fazer) ja siihen liittyvä "Tikapuita pitkin : opettajan ohjevihko" (Fazer). Siinä "Tuiki tuiki tähtönen" -sanoitus julkaistiin ensimmäisen kerran. Lähteessä ei mainita, sisältyykö sanoitus sekä työkirjaan että opettajan oppaaseen.Lähde:Kansallisbiografia: Krokfors, Maisa:https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/10085 |
| Mielessäni on aikuisten ? laulukirja 50-60-luvulta, kooltaan ehkä a5 ja sivuja ehkä noin 200. Sisältää piirroskuvitusta. Kovakantinen värikäs kansikuvitus… |
105 |
|
|
|
Yksi kuvaukseen sopiva laulukirja on "Iloisen laulajan kirja" (WSOY, 1956, useita painoksia). Sen on toimittanut Reino Hirviseppä ja kuvittanut Erkki Koponen. |
| Löysin kiinnostavia kirjastoalan kursseja osoitteesta lms.liboppi.fi. Miten voisin suorittaa sivuilta kursseja? |
197 |
|
|
|
Libopin verkkosivujen UKK-osiossa kerrotaan näin:"Liboppi on Suomen yleisten kirjastojen henkilökunnalle suunnattu verkko-oppimisalusta. Liboppi sisältää kirjastoammatillisia täydennyskoulutuskursseja. Kurssit koostuvat pääasiassa tekstistä, kuvista, videoista ja erilaisista oppimistehtävistä. Libopissa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä kursseja.Liboppi on tarkoitettu ensisijaisesti Suomen yleisten kirjastojen työntekijöille, mutta kuka tahansa voi luoda itselleen tunnukset Liboppiin. Osalle kursseista tarvitaan käyttäjätunnuksen lisäksi erillinen kurssiavain."Kurssit, jotka eivät vaadi avainta, ovat siis kaikkien käytössä. UKK-sivulta löytyy myös ohjeita rekisteröitymiseen: https://liboppi.fi/ukk/ Myös Kirjastokaistalta löytyy... |
| Kysyisin vanhasta nuorisokirjasta, joka oli itselläni joskus 60-luvun alussa. |
124 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Kirsti Heporaudan romaani Koulukodin tyttö (WSOY, 1952). |
| Missä Seppo Jokisen jännitysromaanissa tapahtumat keskittyvät hotelli Joutsenlampeen Joutsassa? |
180 |
|
|
|
Seppo Jokisen komisario Koskista ei järin usein Tampereen ja sen lähiympäristön ulkopuolella tapaa. Hotelli Joutsenlampikin lienee häneltä jäänyt käymättä, toisin kuin rikostarkastaja Olavi Susikoskelta, jonka Mauri Sariola kirjoitti sinne joululomaansa viettämään kirjassa Susikosken elämän kevät. |
| Etsin Kirsi Kunnaksen suomentaman lastenkirjan nimeä. Siinä kerrotaan lampaasta. Lammas keritään, ja alastomana se on onneton: "Millainen on olo, arvaa… |
192 |
|
|
|
Kaivattu kirja on Christian Morgensternin Unilaulu (Lasten keskus, 1977). |
| Miten Suomessa on päädytty siihen että naispuolisella papilla ei ole lipereitä, vaan ainoastaan pieni ns. sokeripala kauluksessa? |
652 |
|
|
|
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon naispappien ensimmäinen virka-asu tuli käyttöön vuonna 1988, kun ensimmäiset naiset vihittiin papeiksi. Asu oli Vuokko Nurmesniemen suunnittelema, ja sen kutsumanimeksi vakiintui "Vuokko". Asuun ei kuulu lipereitä, vaan korkea valkoinen kaulus. Nurmesniemen suunnittelussaan tekemistä valinnoista en löytänyt tietoa, mutta yleisesti ottaen naisten virkapukeutuminen on eronnut miesten virkapukeutumisesta. Elisa Vihervaara-Räihän teologian pro gradu -tutkielmassa Papin uudet vaatteet: sukupuolen merkitys Suomen evankelisluterialaisen kirkon pappien virkapukeutumisessa (Helsingin yliopisto, 2022) käydään läpi paitsi papinasujen historiaa, myös yleisemmin sukupuolen ja pukeutumisen suhdetta. Virhervaara-... |
| Tuntemattoman sotilaan lukumaratoni. Mistä saisi tietää tuon koko joukon nimet, jotka tämän suur-urakan suorittivat? |
619 |
|
|
|
Tässä Ylen artikkelissa on kerrottu kaikkien lukijoiden nimet: https://yle.fi/a/74-20125280. |
| Kenen signeeraama, vai kenties pelkkä tieto maalauspaikasta ja vuodesta ? |
269 |
|
|
|
Taulun signeerannut taiteilija on Väinö Tiger.Tiger, Väinö | Kuvataiteilijamatrikkeli – Suomen Taiteilijaseura |
| Käytetäänkö jossain murteessa miehen sukuelimestä nimitystä ”ruila”? Lapinlahden lintujen kappaleessa Miksei asioista puhuta mainitaan peniksen synonyymeinä… |
557 |
|
|
|
Ruila on yksi n. 1 300 peniksen nimityksestä Raimo Jussilan ja Maija Länsimäen hakuteoksessa Seksisanat : suuri suomalainen seksisanakirja (Prometheus, 2010). Lähdeviitteeksi teos ilmoittaa Peppi Helinin Isojen poikien laulukirjan (Gummerus, 1994), joka sisältää "rehvakkaita ja remsseitä ralleja ja rekilauluja Suomen kansan suusta". Tästä "ruila" löytyy Ryynipussi-nimisestä laulusta, josta on olemassa levytys vuonna 1972 julkaistulla albumilla Isojen poikien lauluja 2. Levyn takakannessa Pekka Gronow taustoittaa lauluja seuraavasti: "Tieteellisen tutkimuksen puuttuessa näiden laulujen alkuperästä ei voida sanoa paljoakaan. Sävelmistä päätellen ne ovat syntyneet joskus vuosisadan vaihteen molemmin puolin. -- Näiden laulujen tekijät ovat... |
| Kandisokeria eli rintasokeria kåytettiin aikoinaan kahvipöydässä jonkinlaisena rohtona.Mikä oli sen lääkinnällinen merkitys?? |
588 |
|
|
|
Näin selvitti rintasokerin käyttöä ja lääkinnällistä merkitystä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erikoistutkija Matti Punttila Hiidenkivi-lehden numerossa 5/1996:"Rintasokeri eli (ruskea) kandisokeri on suurina kiteinä esiintyvä ruokosokerilaji, jota valmistetaan aromaattisesta ruokosokerisiirapista. Se oli karamellittoman ajan harvoja makeisia.""Rintasokeria käytettiin toisaalta lieventävänä lääkkeenä joihinkin sairauksiin, etenkin rintatautiin, mistä se ilmeisesti on saanut nimensäkin. Rintatauti näyttää olleen yleisnimitys rinnassa tuntuville hengityselinsairauksille yskästä keuhkotautiin saakka. Rintasokerin lääketieteellinen merkitys lienee rajoittunut siihen, että se vähensi ärsytystä ja näin helpotti oloa." |
| Löytyykö tietoa, että onko Känkkäränkkä Mikko Alatalon keksimä olento vai onko Känkkäränkkä ollut olemassa jo aiemmin ja Mikko on tehnyt jo olemassa olevasta… |
474 |
|
|
|
Känkkäränkkä on lastenkirjailijoiden Annami Poivaaran ja Maija Lindgrénin luoma olento, joka on ollut olemassa ennen Mikko Alatalon ja Harri Rinteen sanoittamaa "Känkkäränkkä"-laulua. Mikko Alatalon lastenlevy "Eläimiä suomalaismetsissä", johon "Känkkäränkkä" sisältyy, on äänitetty vuonna 1981. Annami Poivaara kirjoitti iltasatuja televisioon 1970-luvulla. Lasse Pöysti luki tarinan Känkkäränkästä Pikku Kakkosessa. Annami Poivaaran satu "Pieni paha noita Känkkäränkkä" sisältyy Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran kirjaan "Unihiekkaa : hyvänyön satuja" (Gummerus, 1974). Känkkäränkkä esiintyy myös muissa Poivaaran kirjoissa.Rusinat ovat ilmeisesti lauluntekijöiden riimittelyä:...noita...rusinoita...Lähde:Marjamäki, Tuomas: Hän hymyilee kuin... |
| Iltapäivälehtien urheilusivuilla on viime aikoina alettu toisinaan kutsua miespuolisia urheilijoita karjuiksi. Mikä olisi vastaava ilmaus naisista? |
166 |
|
|
|
Varsinaista vastaavaa nimitystä en käytettävissäni olevista lähteistä löytänyt. Aiheesta voisi kysyä Kotimaisten kielten keskukselta: https://www.kotus.fi/.Yleisemmällä tasolla mies- ja naisurheilijoiden kuvailusta ja käsittelyssä mediassa on tehty tutkimuksia. Verkossa on luettavissa mm. Riitta Pirisen väitöskirja Urheileva Nainen lehtiteksteissä (Tampereen yliopisto, 2006): https://trepo.tuni.fi/handle/10024/67579. Annu Mäkelän pro gradu -tutkielmassa Kauneuden korustusta vai urheilun arvostusta? (Jyväskylän yliopisto, 2006) vertaillaan Helsingin Sanomien uutisointia naisyleisurheilusta vuosien 1983 ja 2005 MM-kisojen yhteydessä: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/9596. |
| Minua kiinnostaisi viime vuosisadan eri fasististen ja kansallissosialististen liikkeiden ydinajatukset, ominaispiirteet ja toistensa väliset erot. Miten… |
111 |
|
|
|
Ensisijaiseksi johdatukseksi aiheeseen suosittelisin Tarmo Kunnaksen Fasismin lumousta, toiseksi Leif Sundströmin kirjaa Fasismi. |
| Astridin valssiin on vielä vanhemmat sanat kuin mitä Toivelaulu kirjassa on, sama sävel, nimeä ja sanoja en tiedä . Somerolta kuulin erään vanhuksen niitä… |
760 |
|
|
|
”Astridin valssi” sisältyy eri nimillä (”Astriidin valssi”, ”Astriitin valssi”, ”Astrin tarina”) moniin julkaisuihin, joita kaikkia en pääse näkemään. Vanhimmat löytämäni sanat on julkaistu vuonna 1915 lehdissä ”Helmiä syvyydestä” ja ”Suupohjan kaiku”. Laulu alkaa: ”Etkö muista kuin aurinko hymyili”. ”Helmiä syvyydestä” -lehdessä sanojen suomentajaksi on merkitty ”H-kynä”. Tämän mukaan teksti ei olisi alun perin suomenkielinen. Kumpikin lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi).”Hauskimmat laulut” -kirjasessa (Merkur, 1926, s. 17-19) ”Astridin valssin” sanat alkavat: ”Etkö muista, kun aurinko hymyili”. Sanat ovat hyvin lähellä ”Suuren toivelaulukirjan” (osa 18) sanoitusta,... |
| Virallinen syntymäpaikka? Yle tv1, 6.12., Itse asiassa kuultuna ohjelmassa kerrottiin että amiraali Juhani Kaskeala on virallisesti "syntynyt Kuopiossa" v… |
646 |
|
|
|
Entisinä aikoina, joina synnyttäminen tapahtui lähes aina kotona, syntymäpaikaksi merkittiin enemmittä pohtimisitta kirkonkirjoihin äidin kotiseurakunnan nimi. Kun maaseudun äidit joissakin tapauksissa 1900-luvun alkupuolella synnyttivät läheisen kaupungin sairaalassa, merkittiin kaupunki lapsen syntymäpaikaksi, mutta edelleen seurakunnan nimeä käyttäen. Kaupunkiseurakunnan syntyneiden luetteloon ei lapsesta kuitenkaan tullut merkintää, mikä saattaa haitata vielä nykypäivänkin sukututkijaa, kun etsittyä henkilöä ei lainkaan löydy sen seurakunnan kirjoista, joka on merkitty hänen syntymäseurakunnakseen. Vähitellen monet papit alkoivatkin merkitä syntymäpaikaksi sen seurakunnan, jonka kirjoihin lapsi ensimmäisen kerran merkittiin.Vuonna 1945... |