| Onko the Marmalade-yhtyeen kappale Reflections Of My Life esitetty suomen ja kuka olisi esittäjä? Kiitos. |
233 |
|
|
|
Ainakin Paavo ja Zephyr on levyttänyt suomenkielisen Reflections of my life -tulkinnan. Toteutukseltaan Talven tuulet poikkeaa melkoisesti Marmaladen alkuperäisestä.Fono.fi Talven tuulet |
| Milloin suomen kieleen on tullut sanonta "pitää jöötä"? |
673 |
|
|
|
Juha Kuisman kirja Tupenrapinat : idiomeja ajan uumenista selvittää "pitää jöötä" -sanonnan taustaa seuraavasti:"Se, joka käskee ja komentaa, pitää jöötä. Taustalla on ruotsinkielen göra-verbi käskymuotoineen. Kun suomalainen talonpoika tai sotilas joutui verotöinä esimerkiksi linnoja ja linnoituksia rakentamaan, töitä johti yleensä ruotsinkielinen ylempi esimies, jonka puheessa toistui työtehtävien osoituksia annettaessa käsielein vahvistettu jöö-muoto. Gö det så här! Du skall göra..." |
| Millainen on sanan siansaksa etymologia? |
1412 |
|
|
|
Siansaksa-nimityksellä on alun perin viitattu sanojen alkuäänteiden vaihtamiseen tai tavujärjestyksen muuttamiseen perustuviin leikki- tai salakieliin. Tällaisten kielten on arveltu saaneen alkunsa keskiaikaisissa saksalaisissa luostarikouluissa; varhaisimmat saksankieliset kirjalliset esiintymät tämäntyyppisestä leikkikielestä ovat peräisin 1550-luvulta. Siansaksan 'saksa' viittaa tähän kielelliseen alkuperään; sika lienee päätynyt mukaan alkusoinnun vuoksi, samoin kuin lammas siansaksan lähisukulaiseen lampaanlatinaan.Siansaksan merkityksen muutos kohti nykyistä ('käsittämätön puheen mongerrus') sai alkusysäyksensä kenties Agathon Meurmanin toimittamasta ensimmäisestä ranskalais-suomalaisesta sanakirjasta (1877), jossa jargon kääntyi... |
| Etsin kaunokirjallista teosta, jossa lapsi pitää huolta perheenjäsenestään. |
128 |
|
|
|
Tässä joitakin kirjaehdotuksia. Markku Hausila: Kaikki kauniit kukatRoy Jacobsen: IhmelapsetPetri Karra: Pakenevat unetKati Neuvonen: Päivä oli kirkas ja hiljainenJoonatan Tola: Hullut ihana linnut |
| Miksi käytettiin/tarvittin naudan verta sokerin valmistukseen 1800-luvun alussa sokerijuurikkasta? Eli mikä veressä oli se ominaisuus että sitä käytettiin? |
462 |
|
|
|
Sokeria valmistettaessa raakasokeri sekoitettiin liuotus- ja kirkastuskattilassa kalkkiveteen. Kattilan alle sytytettiin tuli, ja sokerin liuetessa veteen seokseen lisättiin ämpärillinen naudan verta; joskus käytettiin veren sijasta vastaava määrä munanvalkuaista. Liuoksen kiehuessa veri hyytyi, jolloin sokeriliuoksen epäpuhtaudet tarttuivat siihen. Tällöin tulta pienennettiin, vaahto nousi pinnalle ja tuli sammutettiin. Kun sekoitus oli seissyt noin neljännestunnin, pinnalle kertynyt vaahto kuorittiin pois. Kuorimisen jälkeen sytytettiin taas tuli, lisättiin kalkkivesi ja veriannos, ja keitos sai kiehahtaa uudestaan. Jälleen, kun sokeri ja kalkkivesi olivat hyvin sekoittuneet, tulta vähennettiin, vaahto nousi pinnalle ja se kuorittiin... |
| Leena Landerin teos jossa puhutaan mm.sotakorvauksista Neuvostoliittoon.siinä on mm.lapsi josta ei kukaan tiedä mitään kun hän tulee Suomeen. |
84 |
|
|
|
Kirja voisi olla "Iloisen kotiinpaluun asuinsijat" (1997). Kirjan kuvaus Kirjasammossa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_28378 |
| Mikä verta imevä ötökkä lentää ja pistää vielä lokakuun lopulla Kaakkois-Suomessa? |
456 |
|
|
|
Kyseessä on luultavasti jokin polttiaislaji. Lisätietoa esim. Hyönteismaailman sivuilla: https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/pistavat-hyonteiset/makara-ja-polttiainen/. |
| Kysyin tällä sivustolla seuraavaa: Missä Rosa Liksomin kirjassa on novelli, jossa akka rupeaa laihuttamhan, käy kirkonkylän naisten sivakkakilpailuissa ja isä… |
221 |
|
|
|
Kuvaukseen sopiva novelli, jolla ei ole nimeä, sisältyy Rosa Liksomin kokoelmaan "Perhe" (WSOY, 2000, s. 23-26), osioon, jonka nimi on "Miehet". Novelli alkaa: "Ennen tätä kauheaa tapahtummaa meilä elethiin aivan normaalisesti." |
| Muistaakseni Arto Mellerillä on runo, jossa kerrotaan tytön (nuoren naisen) surmasta sorakuopalla. Surmaava poika saavuttaa yksin lulkevan tytön koska hänen… |
383 |
|
|
|
Tarkoitat ehkä runoa "Ehtookellot Variaatio" kokoelmasta "Zoo : runoja" (Otava, 1979). Siinä suojelusenkeli saattaa tansseista palaavaa tyttöä kotiin ja poika ajaa mopolla edelle odottamaan. Runo alkaa: "Viilene ilta viilene". Runoa edeltää runo "Ehtookellot Teema". Kumpikin runo sisältyy myös Arto Mellerin kirjoihin "Runot" (Otava, 2006) ja "Nuoruus, siivekästä ja veristä : runot 1972-89" (Otava, 1989). |
| Kenen runo on pääskysten herrasväki. Vanha kouluruno. |
195 |
|
|
|
Runo "Pääskysen herrasväki" sisältyy kirjaan "Lasten aarreaitta. 2" (Gummerus, 1. painos 1952). Kirjassa runon yhteydessä ei ole tekijän nimeä, mutta kirjan alussa mainitaan, että runot on valinnut, mukaillut ja riimitellyt Tauno Karilas. Runo alkaa: "Nyt saapuu rouva Pääskynen!" |
| Mistä laulukirjasta löytäisin sanoineen ja nuotteineen "Suomalaisen syntymäpäivälaulun"? Kyseessä on tämä laulu https://www.youtube.com/watch?v=YpfHP5Y_oUo… |
1153 |
|
|
|
En löytänyt laulua julkaisuista nimellä "Suomalainen syntymäpäivälaulu", mutta laulun melodia on sama kuin kansanlaulussa "Kesäillalla" (tai alkusanojen mukaan "Kun kävelin kesäillalla"), joka sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 3 ja lukuisiin muihin nuotteihin (esimerkiksi nuotteihin "Kultainen laulukirja : 400 suosikkilaulua" ja "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta"). Tähän kansanlauluun on joku keksinyt sanoituksen, jolla laulu muuttuu onnittelulauluksi. Löysin sanoituksen nimellä "Sun nimipäiväs on koittanut" kirjasta "Laula kanssamme : kokoelma yhteislauluja" (Tampere-seura, 1984, s. 97):"Sun nimipäiväs on koittanut, elä-elä-eläköön.Sinun intosi älköön laimetko,se kestä-kestä-kestäköön. Suta... |
| Vanhempani lukivat meille 90-luvulla lastenkirjaa, joka sisälsi monia loruja ja tarinoita. Siellä oli loru Mäyräkoiran pennun emosta, josta muistan vain… |
306 |
|
|
|
"Tarina mäyräkoiranpennusta ja tämän emosta" sisältyy kirjaan "Iltahetken tarinoita" (Kirjalito, 1988, s. 18-19). Kirjan on kuvittanut Anne Suess ja kirjoittanut Josef Carl Grund. Suomenkielisen tekstin on kirjoittanut Laila Niukkanen.Voit tarkistaa kirjan saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi |
| Vanha äitini on ihastunut Maeve Bincyn kirjoihin, mutta om jo lukenut kaikki. Mitä kirjoja häelle kannattaisi kirjastosta seuraavaksi kantaa? |
159 |
|
|
|
Tässä joitakin kirjavinkkejä.Maija Kajanto: Kahvila Koivu -sarjaJan Karon: Pappila-sarjaAnneli Kivelä: Katajamäki-sarjaEnni Mustonen: Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjaLibby Page: Pinnalla pysymisen taitoRosamunde Pilcherin kirjat (esim. Talvipäivänseisaus, Kesän ääniä) |
| Sana röijy on selkeästi länsisuomalainen sana, ruotsinkielestä tröja. Mikä olisi sitä vastaava sana jota olisi käytetty idässä, itämurrealueilla? Itseäni kun… |
362 |
|
|
|
Sana 'röijy' kuuluu myös itäisessä Suomessa käytettyyn sanavarantoon. Se on mukana Kotimaisten kielten keskuksen Karjalan kielen sanakirjassakin:röijy - Koko artikkeli - Karjalan kielen sanakirja (kotus.fi)Ruotsalaisten ja suomalaisten kielelliset esi-isät ovat olleet läheisissä tekemisissä toistensa kanssa niin kauan, että lainasanat voivat olla hyvinkin vanhaa perua – jopa vanhempia kuin "ruotsin kieli" ja "suomen kieli" sellaisina kuin ne nykyisin ymmärrämme. Jo tuhansia vuosia sitten eläneiden kantasuomalaisten välittömässä naapurustossa (ehkä suorastaan heidän lomassaan) on asunut (kanta)germaanista ja (kanta)skandinaavista väestöä, joiden kielestä ovat peräisin lukuisat nykysuomessa tavalliset sanat.1500-luvun Ruotsi–Suomessa... |
| Ovatko mehiläiset ainoita hyönteisiä joiden tuotoksia käytetään ihmisen ravintona? |
198 |
|
|
|
Hyönteiset voivat tarjota myös muita makeita herkkuja kuin hunajaa. Vanhan testamentin manna oli ehkä lähtöisin hyönteisistä. Se saattoi olla kiteytynyttä mesikastetta, jota tuottaa eräs kasvinesteellä elävä hyönteinen, Trabutina mannipara. Tämä pieni hyönteinen kuuluu villakilpikirvoihin ja imee kasvinestettä tamariskipensaista, joita kasvaa isoissa osissa Lähi-itää.Koska kasvineste, jota Trabutina mannipara -yksilöt – ja monet muut Homoptera-alalahkon hyönteiset – imevät itseensä, sisältää paljon sokeria suhteessa typpeen, niiden täytyy päästä eroon ylimääräisestä sokerista. Se tapahtuu niin, että ne erittävät sokeripitoista nestettä, jota kutsutaan mesikasteeksi. Tamariskipensaissa suuri määrä tätä makeaa nestettä saattaa... |
| Katselen toisinaan erilaisia videoita, jotka on kuvattu junan keulasta ja näyttävät edessä olevan maiseman. Tässä videossa on myös kartta. Mitä tarkoittavat… |
135 |
|
|
|
Asig ja Esig ovat saksankielisiä lyhenteitä, jotka viittaavat rautateiden opastinjärjestelmän opasteisiin asemilta poistuttaessa ja niille saavuttaessa: Asig = Ausfahrsignal (lähtö-), Esig = Einfahrsignal (saapumis-).TF-Ausbildung.de - Startseite TF-Ausbildung.de - Weichenbereich |
| Olen pitkään etsinyt kirjaa, jota rakastin lapsena. Siinä oli pieniä metsäneläimiä, luultavasti hiiriä, ja samalla kirjassa opittiin värejä. Kirjan nimi… |
201 |
|
|
|
Kaivattu kirja lienee Lars Rudebjerin ja Dan-Erik Sahlbergin Hiirosen perheen värikestit (Lasten parhaat kirjat, 1991), jonka suomeksi riimitteli Hannele Huovi. |
| Muistaakseni Lyydia Almilan ruotsinkirjassa oli runo Ebbas pappa och pappas Ebba. Muistanko oikein? Aloitin oppikoulun ensimmäisen luokan v. 1955. |
250 |
|
|
|
"Ebbas pappa och pappas Ebba" sisältyy Lyydia Almilan "Koululaisen ruotsinkirjaan", osaan 1 (Otava, 1949, 3. painos, s. 32). |
| Runo Tunturilla alkaa seuraavasti: "Puro juoksee tunturilla, ja jos jaksan kiivetä, voin juoda jumalten vettä sen kirkkaasta pyörteestä. Alla aukeaa hyinen… |
387 |
|
|
|
Aulikki Oksanen on aivan oikea ehdotus kyseisen runon kirjoittajaksi. Tunturilla sisältyy hänen kokoelmaansa Kolmas sisar (Siltala, 2011). |
| Lapsuudessani Suomessa oli Waszin (olikohan oikein kirjoitettu?) kenkätehdas. Olen yrittänyt löytää siitä tietoja. Mitä sille tapahtui? Minulla oli sen… |
185 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä tamperelainen Kenkätehdas A. Waselius, jonka tuotemerkkejä olivat mm. Wase, Wase Pop, Waselicos ja Wasette? Pula-aikana 1945 perustettu tehdas valmisti alkuvuosinaan puupohjaisia kangaskenkiä sekä tallukkaita. Myöhemmin tuotantoon tulivat naisten muotikengät. Tehdas lopetettiin 1970.Waseliuksen Wase-logon 'e' voi hyvinkin olla miellettävissä z-kirjaimeksi. (Ks. Waseliuksen mainos verkkosivulla Mummokengät ja kiilapohjat / Granny shoes and wedges (evildressmaker.com))Lähde: Suomalainen kenkä : pinkojia ja piikkareita |
Kysy kirjastonhoitajalta