| Kirja jonka aiheena oli tutkittua tietoa kasvien reagointikyvystä erityisesti musiikin vaikutus |
188 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Peter Tompkinsin kirja Kasvien salattu elämä (Otava, 1975). Takakansitekstin mukaan "kun lukee mitä kaikkea tiedemiehet ovat saaneet selville kasvien elämästä mm. rikostutkimuksessa käytetyn valheenpaljastustekniikan avulla, alkaa uskoa tai ainakin tempautuu mukaan tähän mielikuvitukselliseen seikkailuun". |
| Aku Ankka -tarina, jossa esiintyy Suo-Santeri |
212 |
|
|
|
Tarina on nimeltään Suo-Santeri (engl. Wispy Willie) ja se on julkaistu mm. kokoelmassa Takaisin Klondikeen : kaikki Carl Barksin sarjat vuodelta 1953 (Sanoma, 2023). Lisätietoa tarinasta ja sen muista muista julkaisukerroista Suomessa löytyy I.N.D.U.C.K.S.-tietokannasta: https://inducks.org/story.php?c=W+WDC+159-01. |
| Etsin Juha Mannerkorven runoa "Elin sittenkin.." |
98 |
|
|
|
Illan siluetti -sikermän kolmas runo Elin sittenkin sisältyy Mannerkorven kokoelmaan Ehtoollinen lasikellossa (1947). Ehtoollinen lasikellossa on kokonaisuudessaan mukana Mannerkorven kolme ensimmäistä kokoelmaa yksiin kansiin niputtaneessa kirjassa Runot 1945–1954. |
| Mikähän on sanan Montola etymologia? Sitä esiintyy niin kylän nimissä, sukunimissä kuin epävirallisena paikannimenäkin. |
184 |
|
|
|
Suku- ja paikannimien Monto– on lähtöisin sellaisista moni-sanaan perustuvista pakanuudenaikaisista yksilönnimistä kuin Montaneuvo ja Montapäivä. Vanhaa Montaneuvoista ei sukunimistössämme enää tavata, Montoja, Montoloita ja Montosia kyllä. Yhden tulkintavaihtoehdon mukaan myös nimi Mononen on voinut muotoutua nimestä Montaneuvonen. Isäntien nimistä on sitten muotoutunut talojen nimiä ja niistä edelleen paikannimiä.Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet |
| Mistä tulee sana "ähäkutti"? |
1088 |
|
|
|
Ilkkumista tai vahingoniloa ilmaisevan "ähäkutin" voi nähdä yhteensulautumana 'oudoksumista, ihmetystä, pettymystä ja ilkkumista' merkitsevästä interjektiosta ähä(h) ja jo sinänsäkin vahingoniloa ilmaisevasta huudahduksesta kutti. Tämän pohjana saattaa olla Vanhan kirjasuomen sanakirjasta löytyvä interjektio kuttis ("kuttis, nijnpä käwi; kuttis minä pä sain"). Ähäkutin sukulaisilmaus on "ähä piti", jossa pitää-verbin imperfektimuodon käyttö viittaa mahdollisesti ilmauksen taustalla olevaan ajatukseen "niin piti(kin) käydä"Lähteet: Suomen kielen etymologinen sanakirja Vanhan kirjasuomen sanakirja kutti - Suomen etymologinen sanakirja kuttis - Koko artikkeli - Vanhan kirjasuomen sanakirja ähä piti - Suomen... |
| Missä Proustin (?) kirjassa on seuraava sitaatti: "muiston varjo kahdensi ja siirsi taaksepäin jokaista esinettä heijastamalla sen eteen varjon..." |
304 |
|
|
|
Kysymyksessä esiintyvä sitaatti on yhdistelmä kahdesta Marcel Proustin lauseesta. Molemmat löytyvät À la recherche du temps perdu eli Kadonnutta aikaa etsimässä -sarjan ensimmäisestä osasta Du cote de chez Swann, joka on suomennettu nimellä Swannin tie 1: Combray. Alkukielellä sitaatit kuuluvat seuraavasti: "Dehors, les choses semblaient, elles aussi, figées en une muette attention à ne pas troubler le clair de lune, qui doublant et reculant chaque chose par l’extension devant elle de son reflet, plus dense et concret qu’elle-même, avait à la fois aminci et agrandi le paysage comme un plan replié jusque-là, qu’on développe.""Mais, quand d’un passé ancien rien ne subsiste, après la mort des êtres, après la destruction des choses,... |
| Pari kysymystä Frank Baumin Ihmemaa Oz (The Wizard of Oz) -kirjasta. Miten Cowardly Lion on suomennettu? Entä Kalidah-hirviöt? Niitä kuvaillaan eräässä… |
125 |
|
|
|
Kersti Juvan suomennoksessa Ozin velho (Otava, 1977) Cowardly Lion on Arka Leijona. Kalidahit ovat kalidaheja:"Mitä ovat kalidahit?" kysyi tyttö."Ne ovat hirviömäisiä petoja, joilla on karhun ruumis ja tiikerin pää, ja niillä on niin pitkät kynnet että ne pystyisivät repimään minut kahtia yhtä helposti kuin minä voisin tappaa Toton. Minä pelkään kalidaheja valtavasti", sanoi Leijona."Marja Helanen-Ahtola on Oz-maan taikurissa (Karisto, 1977) suomentanut Cowardly Lionin Pelkurimaiseksi Leijonaksi. Kalidahit ovat Kalidoja:– Mitä ovat Kalidat? tyttö kysyi.– Ne ovat luonnottomia petoja, joilla on karhun vartalo ja tiikerin pää ja niin pitkät ja terävät kynnet, että ne voisivat repiä minut kahtia yhtä helposti kuin minä voisin tappaa Toton,... |
| Kuulin Walesin rugby-ottelussa yleisön laulavan upeaa vanha laulua, selvitin sen olleen Calon Lân, ”puhdas sydän”. Onkohan laulua suomennettu missään ja… |
127 |
|
|
|
Tähän lauluun en löytänyt suomenkielistä sanoitusta. Laulun on säveltänyt John Hughes (1872-1914) ja sanoittanut Gwyrosydd eli Daniel James. Rees Harris on tehnyt laulun englanninkielisen sanoituksen "I seek not life's ease and pleasures". Hengellisten laulujen kokoelmista kattavaa hakua ei pysty tekemään, koska ne on usein kuvailtu erittäin niukasti kirjastojen tietokannoissa: niihin sisältyviä lauluja ei aina pysty löytämään edes laulun suomenkielisellä nimellä.Lauluun löytyy monenlaisia nuotinnoksia verkosta, esimerkiksi:https://www.bethsnotesplus.com/2017/08/calon-lan.htmlhttps://mainesong.xyz/wp-content/uploads/2016/02/Calon-Lan-1.pdfhttps://cantorionsydneychoir.com/wp-content/singing_competition/Calon_lan_F_major.pdfI seek not... |
| Kuka kirjoittanut dekkarit, joissa päähenkilö on Arenatalon kaksiossa asuva nainen. Ammattina tarjoilija, kylmäkkö Siltasaari ravintolassa. Kutsumanimi Reiska… |
230 |
|
|
|
Etsitty kirjoittaja on Marja Björk. Hänen dekkariensa päähenkilö on Airi "Raaka-Arska" Turpeinen, Pohjois-Karjalasta ravintolakokiksi Helsinkiin muuttanut rehti ja ronski työläistyttö.Näin Arska kuvailee kotitaloaan ensimmäisessä Raaka-Arska-dekkarissa Sirppisilmä (Arktinen Banaani, 2019):"Minulla oli kiva kämppä Siltasaarenkadun ja Toisen linjan kulmassa olevassa Arenan talossa. Ikkunat olivat Ympyrätalolle päin ja näin Sossukeskuksen ja niiden välistä kaksi verivaahteraa ja oopperatalon seinän yläosaa Töölönlahden takaa.""Arenan talo on korttelin kokoinen punatiilinen linna. Kolmionmutoisen talon jokaisen talon jokaisessa kulmassa on torni. Yksi suora sivu on Hakaniemen torin puolella, toinen Ympyrätaloa vastapäätä ja kolmas suora pätkä... |
| Missä Seppo Jokisen Koskinen kirjassa on Svetlana Kettunen? |
83 |
|
|
|
Svetlana Kettunen esiintyy kirjassa Siipirikkoiset. |
| Etsin suomalaisia kirjoja jossa on tyttö(jä) ja metsää. |
129 |
|
|
|
Tässä joitakin kirjavinkkejä. LapsilleAho, Elisabet: Peikkokallion salaisuus Hytönen, Ville: Pikku-Matelin lauluLaajarinne, Jukka: Multakutri ja suon salaisuusLerche, Pauliina: Mimmit ja ketunpoikanen NuorilleHelminen, Sini: Kaarnan kätkössäHonkasalo, Laura: Metsästä tuli syöjätärTiainen, Marja-Liisa: Päin mäntyä AikuisilleKytömäki, Anni: KultarintaRaevaara, Tiina: Eräänä päivänä tyhjä taivasTörmänen, Katja: Karhun morsian |
| Muistaakseni jossain 1930-luvun suomalaisessa runossa sanotaan: "Punertaa jo kaakonkulma/ tulossa on sota julma". Mikä runo on kyseessä? |
343 |
|
|
|
Runo, johon kysymyksessä viitataan, lienee Oksasen (August Ahlqvist) Sotamarssi vuodelta 1889. Marssi julkaistiin vuonna 1891 Savokarjalaisen osakunnan juhlalehdessä Koitar ja 1898 Oksasen Säkenien viidennessä ja laajennetussa laitoksessa. Näissä Porrassalmen taistelun (1789) muistoksi kirjoitetun runon alkusäkeet kuuluvat seuraavasti: "Syttynyt on sota julma, / Vihan liekki leimuaa; / Punainen on Pohjan kulma, / Verta, tulta ennustaa."Julkaistu Sotamarssi kuitenkin poikkeaa SKS:n arkistossa säilytetystä käsikirjoituksesta jonkin verran. Huomattavin poikkeama on se, että alkuperäisversion "punainen on kaakon kulma" oli painetussa tekstissä muutettu muotoon "punainen on Pohjan kulma". Samoin säe "vieras valta täältä pois" oli saanut asun "... |
| Onko tietoa Hyvönen sukunimestä? |
172 |
|
|
|
Hyvönen kuuluu Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan niihin sukunimiin, jotka ovat hyvä-sanan johdoksia. Hyvä-kannasta on meillä ollut käytössä esimerkiksi sellaisia nimiä kuin Hyvöi, Hyvikkä, Hyväkkä, Hyväri, Hyvätti ja Hyvänen. Nykyisiä sukunimiä ovat Hyväkkä, Hyvättinen, Hyvärinen ja Hyvönen. Ryhmän nimiä on käytetty todennäköisesti esikristillisinä yksilönniminä koko suomenkielisellä alueella ja lappalaistenkin keskuudessa, mutta sukunimet Hyvärinen ja Hyvönen ovat yleistyneet erikoisesti Karjalassa ja Savossa. Ne molemmat ovat kuuluneet Matti Kuusen vertailujen perusteella "varsinaisiin savolaisnimiin". Molemmat nimet olivat levinneet jo 1500-luvulla lähes kaikkiin Savon pitäjiin, ainoastaan Mikkelin tienoilta ne... |
| Tieteisromaani pojasta, jolle laitetaan kidukset |
175 |
|
|
|
Kyseessä lienee venäläisen Aleksandr Beljajevin romaani Amfibi. Siinä kerrotaan Iktyander-nimisestä pojasta, jolle tohtori Salvator on leikkauksessa siirtänyt "nuoren haikalan kidukset ja sen tuloksena lapsi saattoi elää sekä maalla että vedessä".Amfibi | Kirjasampo Tshelovek-amfibija | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet |
| Olen lukenut joskus vuosituhannen vaihteessa kirjan, missä jokin olento (ehkä toiselta planeetalta) on naamioitunut ihmiseksi, tämä muodonmuutos on hänelle… |
191 |
|
|
|
Kyseessä lienee Michel Faberin Lihaa ja verta (Tammi, 2001).Mikä on sen kauhu/jännitysromaanin nimi, joka on kirjoitettu v. 2000-2002? Kirja kertoo miespuolisesta "ihmisestä", joka (avustajansa kanssa) kaappaa ihmisiä… | Kysy kirjastonhoitajalta Lihaa ja verta | Kirjasampo |
| Mikä humoristinen joululaulu on kyseessä? Siinä lauletaan ihan alussa, että joulutervehdyksen sijaan halutaan jakaa paras joulupuuroresepti. Tähän reseptiin… |
249 |
|
|
|
Antti LJ Pääkkösen Joulupuurohan se...Joulupuuro - YouTube Joulupuuro (Antti LJ:n joulutervehdys 2017) |
| "Me olemme niin kuin uni ja niin kuin ruoho maan, joka aamulla puhkee kukkaan ja ehtoolla leikataan." Sitaatti mainitaan useassa lähteessä olevan Mika Waltarin… |
642 |
|
|
|
Waltari-sitaatti on runosta Ihmisen katoavaisuus, sen kolmannen säkeistön neljä ensimmäistä säettä: "Me olemme niinkuin uni / tai niinkuin ruoho maan, / joka aamulla puhkee kukkaan / ja ehtoolla leikataan..." – Runo ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1927 Waltarin kokoelmassa Sinun ristisi juureen : uskonnollisia runoja. Sen voi löytää myös Ritva Haavikon toimittamasta Waltari-valikoimasta Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925–1978. |
| Luin 1970-luvulla alakoululaisena lisälukemisena mielettömän mielenkiintoista kirjaa antiikin tms. tarinoita muun muassa Odysseuksesta ja ehkä niistä jumalista… |
136 |
|
|
|
Kaivattu kirja saattaisi olla esimerkiksi Eduard Petiškan Kreikkalaisia satuja (Weilin+Göös, 1973). Kyseeseen voisi tulla myös Eeva-Liisa Mannerin muokkaama Ilias ja Odysseia : proosakertomus Homeroksen mukaan (Tammi, 1974). 1970-luvulla julkaistiin myös 2. painos alun perin 1950-luvulla ilmestyneestä Gustav Schwabin kirjasta Tarujen Hellas (Karisto, 1977), mutta siinä ei ole mukana Odysseuksen seikkailuja. |
| Muistelen, että Aku Ankassa oli 50-luvulla hahmo nimeltä Vekku - mahdollisesti hylje, joka piileskeli Akun - tai Mikin - kylpyhuoneessa. Muistanko väärin? |
250 |
|
|
|
I.N.D.U.C.K.S.-tietokannasta löytyy suomeksi Vekku-nimen saanut hahmo, joka tosin on Pepi-sarjoissa esiintyvä koira: https://inducks.org/character.php?c=Salty. Aku Ankka -lehdessä 8B/1957 on julkaistu tarina nimeltään Mikki ja kutsumaton vieras, jossa Mikin kylpyhuoneeseen tunkeutunut hylje aiheuttaa ongelmia ja auttaa ottamaan kiinni etsintäkuuluutetun rikollisen. Hyljehahmon alkukielinen nimi on Flipper the Seal, mutta tietokannan tiedoissa ei ole kirjattu sille suomenkielistä nimeä: https://inducks.org/story.php?c=W+OS++286-02. Tarinan tuorein julkaisukerta on kovakantisessa kokoelmassa Aku Ankka : Näköispainos vuosikerrasta 1957 (1999).Disneyn 1940-luvun lyhytanimaatioissa esiintyi puolestaan Salty the Seal, joka filmissä Mickey... |
| Mikä yrtti ? |
130 |
|
|
|
Kesäkynteli kenties?kesäkynteli - Satureja hortensis | Tunnistus | Suomen Lajitietokeskus kesäkynteli - Satureja hortensis | Media | Suomen Lajitietokeskus |
Kysy kirjastonhoitajalta