| Kysyisin vanhasta nuorisokirjasta, joka oli itselläni joskus 60-luvun alussa. |
109 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Kirsti Heporaudan romaani Koulukodin tyttö (WSOY, 1952). |
| Missä Seppo Jokisen jännitysromaanissa tapahtumat keskittyvät hotelli Joutsenlampeen Joutsassa? |
159 |
|
|
|
Seppo Jokisen komisario Koskista ei järin usein Tampereen ja sen lähiympäristön ulkopuolella tapaa. Hotelli Joutsenlampikin lienee häneltä jäänyt käymättä, toisin kuin rikostarkastaja Olavi Susikoskelta, jonka Mauri Sariola kirjoitti sinne joululomaansa viettämään kirjassa Susikosken elämän kevät. |
| Etsin Kirsi Kunnaksen suomentaman lastenkirjan nimeä. Siinä kerrotaan lampaasta. Lammas keritään, ja alastomana se on onneton: "Millainen on olo, arvaa… |
165 |
|
|
|
Kaivattu kirja on Christian Morgensternin Unilaulu (Lasten keskus, 1977). |
| Miten Suomessa on päädytty siihen että naispuolisella papilla ei ole lipereitä, vaan ainoastaan pieni ns. sokeripala kauluksessa? |
502 |
|
|
|
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon naispappien ensimmäinen virka-asu tuli käyttöön vuonna 1988, kun ensimmäiset naiset vihittiin papeiksi. Asu oli Vuokko Nurmesniemen suunnittelema, ja sen kutsumanimeksi vakiintui "Vuokko". Asuun ei kuulu lipereitä, vaan korkea valkoinen kaulus. Nurmesniemen suunnittelussaan tekemistä valinnoista en löytänyt tietoa, mutta yleisesti ottaen naisten virkapukeutuminen on eronnut miesten virkapukeutumisesta. Elisa Vihervaara-Räihän teologian pro gradu -tutkielmassa Papin uudet vaatteet: sukupuolen merkitys Suomen evankelisluterialaisen kirkon pappien virkapukeutumisessa (Helsingin yliopisto, 2022) käydään läpi paitsi papinasujen historiaa, myös yleisemmin sukupuolen ja pukeutumisen suhdetta. Virhervaara-... |
| Tuntemattoman sotilaan lukumaratoni. Mistä saisi tietää tuon koko joukon nimet, jotka tämän suur-urakan suorittivat? |
546 |
|
|
|
Tässä Ylen artikkelissa on kerrottu kaikkien lukijoiden nimet: https://yle.fi/a/74-20125280. |
| Kenen signeeraama, vai kenties pelkkä tieto maalauspaikasta ja vuodesta ? |
203 |
|
|
|
Taulun signeerannut taiteilija on Väinö Tiger.Tiger, Väinö | Kuvataiteilijamatrikkeli – Suomen Taiteilijaseura |
| Käytetäänkö jossain murteessa miehen sukuelimestä nimitystä ”ruila”? Lapinlahden lintujen kappaleessa Miksei asioista puhuta mainitaan peniksen synonyymeinä… |
476 |
|
|
|
Ruila on yksi n. 1 300 peniksen nimityksestä Raimo Jussilan ja Maija Länsimäen hakuteoksessa Seksisanat : suuri suomalainen seksisanakirja (Prometheus, 2010). Lähdeviitteeksi teos ilmoittaa Peppi Helinin Isojen poikien laulukirjan (Gummerus, 1994), joka sisältää "rehvakkaita ja remsseitä ralleja ja rekilauluja Suomen kansan suusta". Tästä "ruila" löytyy Ryynipussi-nimisestä laulusta, josta on olemassa levytys vuonna 1972 julkaistulla albumilla Isojen poikien lauluja 2. Levyn takakannessa Pekka Gronow taustoittaa lauluja seuraavasti: "Tieteellisen tutkimuksen puuttuessa näiden laulujen alkuperästä ei voida sanoa paljoakaan. Sävelmistä päätellen ne ovat syntyneet joskus vuosisadan vaihteen molemmin puolin. -- Näiden laulujen tekijät ovat... |
| Kandisokeria eli rintasokeria kåytettiin aikoinaan kahvipöydässä jonkinlaisena rohtona.Mikä oli sen lääkinnällinen merkitys?? |
475 |
|
|
|
Näin selvitti rintasokerin käyttöä ja lääkinnällistä merkitystä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erikoistutkija Matti Punttila Hiidenkivi-lehden numerossa 5/1996:"Rintasokeri eli (ruskea) kandisokeri on suurina kiteinä esiintyvä ruokosokerilaji, jota valmistetaan aromaattisesta ruokosokerisiirapista. Se oli karamellittoman ajan harvoja makeisia.""Rintasokeria käytettiin toisaalta lieventävänä lääkkeenä joihinkin sairauksiin, etenkin rintatautiin, mistä se ilmeisesti on saanut nimensäkin. Rintatauti näyttää olleen yleisnimitys rinnassa tuntuville hengityselinsairauksille yskästä keuhkotautiin saakka. Rintasokerin lääketieteellinen merkitys lienee rajoittunut siihen, että se vähensi ärsytystä ja näin helpotti oloa." |
| Löytyykö tietoa, että onko Känkkäränkkä Mikko Alatalon keksimä olento vai onko Känkkäränkkä ollut olemassa jo aiemmin ja Mikko on tehnyt jo olemassa olevasta… |
373 |
|
|
|
Känkkäränkkä on lastenkirjailijoiden Annami Poivaaran ja Maija Lindgrénin luoma olento, joka on ollut olemassa ennen Mikko Alatalon ja Harri Rinteen sanoittamaa "Känkkäränkkä"-laulua. Mikko Alatalon lastenlevy "Eläimiä suomalaismetsissä", johon "Känkkäränkkä" sisältyy, on äänitetty vuonna 1981. Annami Poivaara kirjoitti iltasatuja televisioon 1970-luvulla. Lasse Pöysti luki tarinan Känkkäränkästä Pikku Kakkosessa. Annami Poivaaran satu "Pieni paha noita Känkkäränkkä" sisältyy Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran kirjaan "Unihiekkaa : hyvänyön satuja" (Gummerus, 1974). Känkkäränkkä esiintyy myös muissa Poivaaran kirjoissa.Rusinat ovat ilmeisesti lauluntekijöiden riimittelyä:...noita...rusinoita...Lähde:Marjamäki, Tuomas: Hän hymyilee kuin... |
| Iltapäivälehtien urheilusivuilla on viime aikoina alettu toisinaan kutsua miespuolisia urheilijoita karjuiksi. Mikä olisi vastaava ilmaus naisista? |
151 |
|
|
|
Varsinaista vastaavaa nimitystä en käytettävissäni olevista lähteistä löytänyt. Aiheesta voisi kysyä Kotimaisten kielten keskukselta: https://www.kotus.fi/.Yleisemmällä tasolla mies- ja naisurheilijoiden kuvailusta ja käsittelyssä mediassa on tehty tutkimuksia. Verkossa on luettavissa mm. Riitta Pirisen väitöskirja Urheileva Nainen lehtiteksteissä (Tampereen yliopisto, 2006): https://trepo.tuni.fi/handle/10024/67579. Annu Mäkelän pro gradu -tutkielmassa Kauneuden korustusta vai urheilun arvostusta? (Jyväskylän yliopisto, 2006) vertaillaan Helsingin Sanomien uutisointia naisyleisurheilusta vuosien 1983 ja 2005 MM-kisojen yhteydessä: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/9596. |
| Minua kiinnostaisi viime vuosisadan eri fasististen ja kansallissosialististen liikkeiden ydinajatukset, ominaispiirteet ja toistensa väliset erot. Miten… |
99 |
|
|
|
Ensisijaiseksi johdatukseksi aiheeseen suosittelisin Tarmo Kunnaksen Fasismin lumousta, toiseksi Leif Sundströmin kirjaa Fasismi. |
| Astridin valssiin on vielä vanhemmat sanat kuin mitä Toivelaulu kirjassa on, sama sävel, nimeä ja sanoja en tiedä . Somerolta kuulin erään vanhuksen niitä… |
629 |
|
|
|
”Astridin valssi” sisältyy eri nimillä (”Astriidin valssi”, ”Astriitin valssi”, ”Astrin tarina”) moniin julkaisuihin, joita kaikkia en pääse näkemään. Vanhimmat löytämäni sanat on julkaistu vuonna 1915 lehdissä ”Helmiä syvyydestä” ja ”Suupohjan kaiku”. Laulu alkaa: ”Etkö muista kuin aurinko hymyili”. ”Helmiä syvyydestä” -lehdessä sanojen suomentajaksi on merkitty ”H-kynä”. Tämän mukaan teksti ei olisi alun perin suomenkielinen. Kumpikin lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi).”Hauskimmat laulut” -kirjasessa (Merkur, 1926, s. 17-19) ”Astridin valssin” sanat alkavat: ”Etkö muista, kun aurinko hymyili”. Sanat ovat hyvin lähellä ”Suuren toivelaulukirjan” (osa 18) sanoitusta,... |
| Virallinen syntymäpaikka? Yle tv1, 6.12., Itse asiassa kuultuna ohjelmassa kerrottiin että amiraali Juhani Kaskeala on virallisesti "syntynyt Kuopiossa" v… |
546 |
|
|
|
Entisinä aikoina, joina synnyttäminen tapahtui lähes aina kotona, syntymäpaikaksi merkittiin enemmittä pohtimisitta kirkonkirjoihin äidin kotiseurakunnan nimi. Kun maaseudun äidit joissakin tapauksissa 1900-luvun alkupuolella synnyttivät läheisen kaupungin sairaalassa, merkittiin kaupunki lapsen syntymäpaikaksi, mutta edelleen seurakunnan nimeä käyttäen. Kaupunkiseurakunnan syntyneiden luetteloon ei lapsesta kuitenkaan tullut merkintää, mikä saattaa haitata vielä nykypäivänkin sukututkijaa, kun etsittyä henkilöä ei lainkaan löydy sen seurakunnan kirjoista, joka on merkitty hänen syntymäseurakunnakseen. Vähitellen monet papit alkoivatkin merkitä syntymäpaikaksi sen seurakunnan, jonka kirjoihin lapsi ensimmäisen kerran merkittiin.Vuonna 1945... |
| Onko Tuntemattoman sotilaan käännös -oikeuksia myyty Ukrainaan? |
174 |
|
|
|
Ainakaan vielä ei Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta ukrainankielistä Tuntematonta sotilasta löydy.Hakutulos - Suomen kirjallisuuden käännökset - SKS |
| Onko Eetu Iston maalaus "Hyökkäys" kuulunut joskus Turun taidemuseon kokoelmiin? |
485 |
|
|
|
Eetu Iston Hyökkäys on vuosien varrella kiertänyt vierailuilla taidemuseoissa eri puolilla Suomea, mutta tutkimistani lähteistä en löytänyt mainintaa siitä, että taulu olisi pysyvästi kuulunut kuin Kansallismuseon kokoelmaan.Isto toi Berliinissä maalaamansa taulun Suomeen syksyllä 1899. Se esiteltiin ensimmäisen kerran salaisessa näyttelyssä Helsingissä. Vuonna 1900 taulu oli Alatornion pappilassa Iston maalatessa kirkkoherra Johannes Granön muotokuvaa. Venäläiset santarmit saivat vihiä taulun olinpaikasta, mutta ennen kuin nämä ehtivät paikalle, olivat kirkkoherran pojat kuljettaneet taulun Haaparantaan. Kun maalausta ei enää voitu tuoda Suomeen, myi Isto sen arpajaisissa. Taulun voittanut helsinkiläisrouva ei kuitenkaan uskaltanut... |
| Etsin nuorten kirjaa, jonka olen lukenut joskus 90-luvun lopussa tai 2000-luvun lopussa. Kirja kertoo nuoresta pariskunnasta, jotka muuttavat metsään telttaan… |
117 |
|
|
|
Kyseessä lienee Ilo Ottelinin Pitkä retki (Tammi, 1991).Pitkä retki - Lastenkirjainstituutin kirjasto |
| SKDL:n vaaliohjelmassa sodan jälkeen on mm. seuraavanlainen lause:Vaadimme sotarikollisia syytteeseen,sotakuluja niiden maksettaviksi, jotka ovat sodan… |
104 |
|
|
|
Kansandemokraattien Messuhallin kokouksessa 27.11.1944 hyväksytyn julkilausuman toisen kohdan mukaan neuvostovastainen sota oli Suomen historian suurimpia rikoksia. "Millään nämä henkilöt eivät voi rikoksiaan sovittaa, mutta rankaisematta heitä ei voi jättää yhtä vähän kuin voidaan jättää rankaisematta ne, jotka sotaa hyväkseen käyttäen ovat harjoittaneet julmuuksia."Sekä kommunistit että pian välirauhansopimuksen jälkeen perustettu SKDL puhuivat paljon sota-ajan johtajien vastuusta. Ne pitivät tavoitteena Romanian ja Bulgarian mallin mukaisia pikapidätyksiä ja kansantuomioistuimia, joiden pääpaino oli sisäpoliittinen. Uuden vuoden puheessaan kansandemokraattien keulahahmo Hertta Kuusinen vaati sotasyyllisten oikeudenkäyntiä ja... |
| Mikä on runossa mainittu "olkipylväs"? Nuoren, riuskan urosluteen mieli paloi vapauteen. Kutsuttuaan heimojoukon juhlasaliin sängynloukon urho päästä… |
223 |
|
|
|
Jos huomioidaan siteeratun kohtauksen tapahtumapaikka "sängynloukon juhlasali", arvelisin Viidan tässä oljilla viitanneen entisaikojen patjojen ja tyynyjen olkitäytteisiin. Riuska lude on nostanut yhden oljista pystyyn pylvääksi ja noussut sen päähän sanomaansa julistamaan. |
| Olen viimeaikoina kiinnostunut karjalaisista juuristani, ja haluaisin tutustua karjalaiseen kulttuuriin ja historiaan sekä tieto- että kaunokirjallisuuden… |
128 |
|
|
|
Tietokirjallisuuden puolelta käypiä johdatuksia aiheeseen voisivat olla esimerkiksi Sirkka-Liisa Rannan toimittama Sydän Karjalassa : arjen ja perheen historiaa (Tammi, 2017), Roope Hollménin Juuret Karjalassa (Facto, 2008) ja Karjalan monet kasvot (Valitut palat, 2000). Akateemisempaa otetta kaipaavalle voisi suositella Heikki Kirkisen, Pekka Nevalaisen ja Hannes Sihvon Karjalan kansan historiaa (WSOY, 1994). Jos oikein perinpohjainen johdatus houkuttelee, kannattaa huomioida myös 1980-luvun alussa julkaistu 5-osainen kirjasarja Karjala. Mitä suositeltavinta luettavaa on myös Hellä Neuvonen-Seppäsen Evakkojen perilliset : keitä me olemme, minne me kuulumme (Vastapaino, 2023).Erilaisia muistelmateoksia ja pitäjäkuvauksia Karjalasta on... |
| Haluaisin tutustua suomalaiseen mytologiaan ja muinaisuskoon. |
228 |
|
|
|
Hyvä perusteos voisi olla Risto Pulkkisen Suomalainen kansanusko : samaaneista saunatonttuihin (Gaudeamus, 2014). Muita lukuvinkkejä, joissa aihetta tarkastellaan eri näkökulmista:Aalto, Ilari: Vuosi keskiajan Suomessa (Otava, 2023)Kesäläinen, Tuomo: Suomen lohkareet ja tarinakivet (Salakirjat, 2019); Suomen luonnon pyhät paikat (Salakirjat, 2017)Koski, Kaarina: Kuoleman voimat : kirkonväki suomalaisessa uskomusperinteessä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011)Ojanen, Eero: Suomalaiset taruolennot (Minerva, 2017)Saure, Heikki: Tonttu : tarua ja totta (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2019) |
Kysy kirjastonhoitajalta