| Marija Zaharova väittää, että Sauli Niinistön Lenin-sitaatit "kokeile pistimellä jne. ja kasakka ottaa sen mikä on huonosti kiinni" eivät perustuisi tämän… |
333 |
|
|
|
Tarkkaan ottaen vain pistinsitaatin Niinistö pani Leninin nimiin; kasakoita käsittelevä oli hänen mukaansa vanha venäläinen sanonta. Oli miten oli, Zaharova lienee tässä oikeammassa kuin Niinistö. Ainakaan painetusta Lenin-kirjallisuudesta ei tällaista sitaattia löydy. Hän on kyllä ainakin kerran käyttänyt kielikuvaa pistimellä kokeilemisesta, mutta varsin toisenlaisessa yhteydessä: bolsevikkien piti pistimellä tutkiman, oliko Puolan proletariaatin sosiaalinen vallankumous jo kypsää. On kuitenkin mahdollista, että tämä ilmaus on antanut pontta Niinistön käyttämän väärän Lenin-sitaatin syntyyn. Sen alullepanija oli todennäköisesti amerikkalainen poliittinen journalisti Joseph Alsop. Alsop kirjoitti vuonna 1975 näin: “They [Soviets] merely... |
| Onko laulusta "Kas kuusen latvassa oksien alla on pesä pienoinen oravalla" sanoja (lyrics) englannin kielellä? |
451 |
|
|
|
"Kas kuusen latvassa oksien alla" alkaa Immi Hellénin sanoittama ja P. J. Hannikaisen säveltämä laulu "Oravan pesä" (tai "Oravanpesä"). Laulun ensimmäinen säkeistö sisältyy englannin kielellä nuottiin "Suzuki voice school : international edition. Volume 1, Vocal part" (Summy-Birchard, Inc., [2022]). Suomenkielisiä säkeistöjä on neljä. Nuotista on olemassa myös pianosäestykset sisältävä versio ("Suzuki voice school : international edition. Volume 1, Piano accompaniment"). Laulu on nuotissa nimellä "Squirrel song". Sanoittajien nimiä ei nuotissa mainita, mutta nuotin on tehnyt Päivi Kukkamäki yhteistyössä kansainvälisen laulusuzukikomitean kanssa.Päivi Kukkamäki on tehnyt väitöskirjan "Laulun myötä kasvuun : laulusuzukimenetelmän... |
| Löysin lukiossa tekemäni novellianalyysin vuodelta 1993. Olen ”tulkinnut kiinnostavasti” Alpo Seppälän novellia Syntymäpäivä, jossa esiintyy mm. epäsovinnainen… |
118 |
|
|
|
Juha Seppälän novellin Syntymäpäivä voi lukea Suomen kuvalehden numerosta 34/1987. |
| Minua kiinnostaisi, kuka oli nimimerkkiä O. N-nen käyttänyt kirjoittaja, joka esiintyi ainakin 1890-luvulta 1910-luvulle. Hän käänsi paljon työväenhenkistä… |
138 |
|
|
|
Nimimerkin "O. N–nen" turvin kirjoitti ja käänsi Onni Niskanen. Ainakin työväenhenkistä ja vakuutusaiheista tekstiä tuottanut O. N–n oli yksi ja sama mies. Myös kaunokirjallisuutta hän suomensi.Sosialisti-lehden toimitukseen "ylioppilaaksi Porvoosta" tituleerattu Niskanen liittyy 1906, vakuutusvirkailijana Vakuutuksen toimitukseen 1913. SOK:n neuvontatoimiston hoitaja ja Yhteishyvä-lehden vastaava toimittaja hänestä tulee 1914. Hallintoneuvoston äänestyksessä Niskanen päihittää johtokunnan suositteleman maisteri Veli Niemisen: "Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittu hra [Väinö] Tanner ehdotti -- vastaehdokkaaksi hra O. Niskasen, jonka ansiot supistuivat siihen, että hän on ylioppilas, on jonkun aikaa toiminut oikolukijana eräässä... |
| Mistä löytäisi numerotietoja suomalaisten lukeutumisesta eri uskonto- t. kirkkokuntien kannattajiin, muihin kuin ev.lut. ja ortod.? Etenkin kiinnostaa muiden… |
149 |
|
|
|
Tilastokeskuksen Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluminen iän ja sukupuolen mukaan, 1990-2023 tarjoaa kaivatunlaisia numerotietoja uskonnollisten yhdyskuntien jäsenyyksistä. |
| Opin jo lapsena (70-80-luvulla) äidiltäni laulun, joka tiettävästi oli takavuosikymmeninä suosittua lasten-ja nuortenleirien nuotiolauluohjelmistoa. Sanat… |
353 |
|
|
|
Laulusta on olemassa ainakin sanoitukseltaan erilaisia muunnelmia. ”Oisipa mulla pienen pieni ankka” alkaa laulu ”Ankka”, joka vastaa parhaiten muistamaasi sanoitusta ja joka sisältyy kirjaan ”Me laulamme” (Suomen elintarviketyöläisten liitto, 1971, ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto, 1977). Kirjassa on vain laulun sanat ja yksi säkeistö, jossa lauletaan myös: ”Kansasta katsois varmaan moni tollo…””Partiolaulukirjassa” (Partiokirja, 1985) laulussa ”Olisipa minulla pienen pieni” lauletaan kyllä ankasta ja kissasta, mutta siinä ei mainita kansaa eikä tolloja. Kirjassa on vain laulun sanat ja säkeistöjä on viisi.Lehdessä ”Pelimanni” (2009, nro 1, s. 19–22) on vielä yksi muunnelma laulusta: ”Olisipa minullakin pienen pieni... |
| Mistä runosta on seuraavanlainen katkelma? "...Enemmän kuolleena kuin elävänä, katselin tähtiä kaikkien hylkäämänä. Silloin tuttu kosketus päällä pääni, hellä… |
68 |
|
|
|
Muisteltu katkelma on peräisin Jaakko Haavion runosta Suomen kuusi, kokoelmasta Ikikevät (WSOY, 1947). |
| Mikähän runo on kysymyksessä kun päässä pyörivät säkeet "tänne tulleen lukkarin vois/ ja myöskin suntion käskeä pois/ ja itsekin mennä saisin"? Jaakko/ Martti… |
101 |
|
|
|
Kyllä, säkeet ovat Jaakko Haavion runosta Jumalanpalvelus, kokoelmasta Ikikevät (WSOY, 1947). |
| Muistan 60- tai 70-luvulta kirjan nimeltään Dixon. USAn pressa julistaa sodan Tanskan pornoystävällistä hallitusta vastaan. En muista kirjailijaa. Muistaakseni… |
81 |
|
|
|
Kyseessä on Philip Rothin kirja Meidän jengi, jonka päähenkilö on presidentti Tricky E. Dixon.Meidän jengi (pääosissa Tricky ja hänen ystävänsä) | Kirjasampo |
| Kenen tai minkä Pirkan mukaan Pirkanmaa on nimetty? |
591 |
|
|
|
Esimerkiksi Pirkanmaan ja Pirkkalan nimessä esiintyvä pirkka eli pykäläpuu oli kahdesta samanmuotoisesta puoliskosta kokoonpantu puuesine, jonka molempiin puoliskoihin tehtiin samanlaiset lukumerkit. Toinen jäi velalliselle, toinen saamamiehelle, ja kumpikin piirsi pirkkaansa puumerkkinsä. Puumerkkien osoittaessa omistajaa olivat pirkat alkuaan jonkinlaisia muistiinpanovälineitä, jotka sittemmin kehkeytyivät kuiteiksi ja velkakirjoiksi.Lähteet: K. V. Kaukovalta, Pirkkalan heimo- ja keskiaika. – Teoksessa Kaukovalta – Jaakkola – Sorila, Pirkkalan historia Yrjö Raevuori, "Pirkanmaa". – Aamulehti 10.3.1933, s. 5 U. T. Sirelius, Suomen kansanomaista kulttuuria |
| Mikä mahtaa olla sanan "lokero" etymologia? Voisiko se tulla suorastaan latinan sanasta "locus"? Biologiassa tunnetaan ekolokero, ja kromosomeissakin kullakin… |
181 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja toteaa lokerosta seuraavaa: "Sanalla ei ole vastineita sukukielissä. Rakenteeltaan se vaikuttaa selvästi johdokselta, mutta täsmälleen sopivaa kantasanaa ei toistaiseksi ole voitu osoittaa. Murteissa esiintyy muitakin saman vartalon johdoksia, esim. loko, lokonen, lokko ja lokkero, jotka merkitsevät koloa, kuoppaa, onteloa, lovea tms. Nämä saattavat olla ikivanhan kolo-sanan deskriptiivisiä tai lastenkielisiä variantteja, mutta mitään normaalia johtosuhdetta sanojen välillä ei ole. Suomen kirjakielessä lokero on ensi kertaa mainittu Daniel Jusleniuksen sanakirjassa 1745 kivessä olevan kuopan tai kolon nimityksenä." |
| Miten ja milloin lanttu-, porkkana- ja perunalaatikoista on tullut joulupöydän ruokalajeja juuri Suomessa? Tunnetaanko niitä muualla? |
385 |
|
|
|
Moni jouluperinne on meillä tuontitavaraa, mutta joulupöydän laatikkoruokamme ovat paljolti suomalaisten yksityisomaisuutta, jota ei juuri Ruotsia kauempana tunneta. Sielläkin niiden nimeen yleensä liitetään määre "finsk": finsk kålrotslåda, finsk morotslåda, finsk potatislåda.Lanttulaatikkoa tarjottiin meilllä jo 1700-luvun joulupöydissä. Porkkanalaatikko kuuluu puolestaan joulupöydän uutuuksiin. Pitoruokana ja siten myös joulupöydän herkkuna se alkoi yleistyä vasta 1920- ja 1930-luvuilla, jolloin riisiä oli aikaisempaa paremmin saatavilla ja vieläpä kohtuulliseen hintaan. Peruna tuli Suomeen 1700-luvulla, mutta sen yleistyminen vei aikansa. Sitä kartettiin hallanarkuutensa vuoksi, ja nauriisiin ja lanttuihin mieltynyt kansa vierasti... |
| Mä kkulin että pontikan englanninkiellinen nimi, Moonshine, tulee siitä kun Amerikkalaiset trokaajat keittivät sitä yöllä kuun valossa välttyäkseen… |
672 |
|
|
|
Toivo Pöysän sekä Götha ja Reima Rannikon kirja Pontikka : viisi vuosisataa suomalaista paloviinaperinnettä toteaa pontikka-sanan alkuperästä seuraavaa: "Toistaiseksi ei tarkkaan tiedetä, mistä pontikan nimi johtuu, eikä sitäkään, milloin se on syntynyt. Tarinoita kyllä on olemassa, useitakin."Uskottavin tarina lienee se, joka löytyy myös Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta. Sen mukaan pontikka on mukaillen lainattu ruotsin sanasta 'pontak', jolla on 1700-luvulla tarkoitettu erästä Bordeaux'n seudulta tuotettua punaviiniä. Nimi perustuu alkuaan viinintuottajasuvun sukunimeen Pontac. Suomen kirjakielessä sana on mainittu ensi kertaa asussa 'pontakki' Antti Lizeliuksen toimittamissa Suomenkielisissä Tieto-Sanomissa 1776. Tämä on 1800-... |
| Mistä voi ostaa/tilata espanjankielisiä ristikkolehtiä? |
129 |
|
|
|
Ainakin Espanjan Amazon myy ristikkolehtiä: https://www.amazon.es/s?k=Crucigramas&i=stripbooks&__mk_es_ES=%C3%85M%C3%85%C5%BD%C3%95%C3%91&crid=8D81KRTTJH00&sprefix=crucigramas%2Cstripbooks%2C103&ref=nb_sb_noss_1. |
| Tällainenkin mikätin on keittiön laatikossa. Mitähän tuollaisella esineellä voisi tehdä? |
133 |
|
|
|
Googlen kuvahaun perusteella kyseessä näyttäisi olevan väline, jolla irrotetaan puolitetusta greipistä lohkoja. YouTubesta löytyy myös video sen käytöstä: https://www.youtube.com/watch?v=X3PqIJHXHDw |
| Mitkä romaanit olisivat älykkäitä, mutta silti ns. hyvän mielen luettavaa? |
264 |
|
|
|
Tässä joitakin lukuvinkkejä.Antti Heikkinen: Maaseudun tulevaisuusAnna-Leena Härkösen pakinakokoelmat (esim. Ihan ystävänä sanon ja muita kirjoituksia)Juhani Karila: Pienen hauen pyydystysDavid Sedaris: CalypsoDieter Hermann Schmitz: Täällä pohjoisnavan alla |
| Etsin jo 80-luvulla ilmestynyttä lasten kuvakirjaa |
145 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Lucie Lundbergin kuvakirja Brumbo ja tähdet. Se on ilmestynyt ensimmäisen kerran suomeksi jo vuonna 1948, mutta siitä on otettu uusi painos vuonna 1976 ja uudistettu painos 1995. Lastenkirjainstituutin Onnet tietokanta kertoo tarinasta seuraavasti: "Brumbo on Markun teddykarhu, joka lainaa Nukkumatin sateenvarjoa ja lentää sen avulla tähtimaailmaan. Brumboa vastaan tulee mm. Ukkosukko, marsilaiset karhut, Kuu-ukko, Pegasos ja rouva Aurinko aurinkokissoineen. Tähtikuviot (Orion, Iso Karhu, Otava, Lyyra sekä pyrstötähdet ym.) tulevat myös eläin- tai ihmishahmoisina tutuiksi." |
| Sanonta "Mutta missä on nainen?" on kotoisin tietämäni mukaan Dumaksen Kolmessa Muskettisoturissa. Onko näin? |
308 |
|
|
|
Sanonta kuuluu ranskaksi "Cherchez la femme" ja tarkoittaa kirjaimellisesti käännettynä "Etsikää nainen". Se on peräisin Alexandre Dumas vanhemmalta, mutta ei muskettisotureilta vaan romaanista Les Mohicans de Paris (1854-1859). Siinä sen sanoo Joseph Fouch -niminen poliisi, joka toteaa, että jokaiseen tapaukseen liittyy nainen, joten kun joku ilmoittaa hänelle rikoksesta, hän sanoo aina "etsikää nainen". ("Il y a une femme dans toutes les affaires ; aussitôt qu’on me fait un rapport, je dis: 'Cherchez la femme'". Kyseistä romaania ei ole suomennettu.Lähde:Expressio.fr -sivusto: https://www.expressio.fr/expressions/cherchez-la-femme |
| Mikä on papuli? Esimerkkinä käyköön Nummelassa sijaitseva Papulintie. |
278 |
|
|
|
Nummelan Papulintie on saanut nimensä Tuusan isännän Kalle Sammalkarin (1878–1960) kutsumanimen mukaan.Alun perin "Fabuksi" kutsutun Sammalkarin lapsenlapsi Pekka (Laustio) ei oman kertomansa mukaan osannut sanoa isännän alkuperäistä kutsumanimeä, joten hän alkoi sen asemesta käyttää kehittelemäänsä "suomenkielistä" muotoa "Papuli". Tätä nimeä alettiin käyttää myös perhepiirin ulkopuolella. Laustion mukaan Tuusan Kallena tai Tuusan Papulina Sammalkarin tunsivat Nummelassa kaikki. Nimi on säilynyt Nummelan kadunnimistössä: Tuusankaarelta Linjaportin alapuolelta alkaa lyhyehkö Papulintie ja sen toisessa päässä on Kyöstinpolku, joka on saanut nimensä isännän kaksoisveljen mukaan.Kalle Sammalkari- Tuusan tila - Meritie - Nummelan kylähistoria... |
| Sain lahjaksi 70 -luvulla kirjan, jonka päähenkilö oli orpo lapsi sirkuksessa mahdollisesti 1800 -luvun lopun Itä-Euroopassa. Tarinaan liittyi myös apina ja… |
70 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä Hector Malot'n Koditon? Suomeksi alun perin vuonna 1898 ilmestyneestä kirjasta julkaistiin 1967 ja 1975 4. ja 5. korjattu painos Otavan Maailman parhaita nuorisonkirjoja -sarjassa.Koditon | Kirjasampo |
Kysy kirjastonhoitajalta