| Onko olemassa nuotteja kappaleeseen "Odotan", jonka Brita Koivunen laulanut. Sisältyy Arkistojen aarteet Tulisuudelma kokoelmaan |
66 |
|
|
|
En löytänyt nuottia suomenkielisellä nimellä "Odotan" enkä alkusanoilla ("Taas odotan ja odotan"). Tätä kappaletta ei mainita Brita Koivusen levyttämien kappaleiden joukossa. Verkossa julkaistun äänityksen tiedoissa ei kerrota kappaleen alkuperäistä nimeä eikä suomenkielisen sanoituksen tekijää, mutta tekijöiksi on merkitty virheellisesti Jerry Ross ja Richard Adler. Finna-hakupalvelun mukaan Brita Koivunen on esittänyt kappaleen "Mä odotan" televisio-ohjelmassa "Kuten haluatte. 1968/03, Naisellista". Kappaleen tiedoissa on mainittu myös kappaleen alkuperäinen nimi "Bewitched". Mitään tekijätietoja ei anneta, mutta kappale on Richard Rodgersin säveltämä ikivihreä "Bewitched", joka sisältyy moniin nuottijulkaisuihin ja johon löytyy nuotteja... |
| Suomennan englanninkielistä kirjaa, jossa on seuraava lainaus Tito Collianderin Kristityn tie -teoksesta. Miten se kuuluu suomeksi? The Finnish Orthodox writer… |
114 |
|
|
|
Paula Konosen suomentamana kyseinen tekstikatkelma on seuraavanlainen: "Mitä te teette siellä luostarissa? kysyttiin kerran eräältä luostariveljeltä. Ja hän vastasi: Me lankeamme ja nousemme, lankeamme ja nousemme, lankeamme ja nousemme taas." |
| Etsin suomennosta Goethen runoon, joka kuuluu englanniksi näin: So long as you haven’t experienced this: to die and so to grow, you are only a troubled guest… |
146 |
|
|
|
Säkeet ovat West-östlicher Divan -kokoelman ensimmäiseen osioon (Moganni Nameh : Buch des Sängers) kuuluvan runon Selige Sehnsucht viimeinen säkeistö. Löysin siitä kolme suomennosta, kaikki nimeltään Autuas kaipuu.Otto Mannisen suomennos Goethe-valikoimassa Runoja (Otava, 1928) on seuraavanlainen: "Kuole – synny! Kunnes lain / sydämees sen suljet, / olet valju vieras vain, / öistä maata kuljet."Teivas Oksalan tulkinta hänen toimittamassaan valikoimassa Der Musensohn = Runotarten lemmikki (Artipictura, 2004) on tällainen: "Ellet tyydy lausumaan / 'Kuole, synny!' täällä, / olet synkkä ainiaan, / vieras myös maan päällä."Helmut Diekmannin ja Arja Hakulisen suomennosvalikoimassa Jälkisointuja : Goethen kirkkaimmat runot (Absurdia, 2013) säkeet... |
| Missä (alkuperäisessä) kokoelmassa on Aaro Hellaakosken runo Vauhdissa? |
108 |
|
|
|
Vauhdissa sisältyy Hellaakosken viimeiseksi jääneeseen, postuumisti julkaistuun kokoelmaan Huomenna seestyvää (1953). |
| Ihastuin Brita Koivusen vuoden 1962 levytykseen "Suomalaisia kansanlauluja". Haluaisin löytää lisää samanlaista 60-luvun suomalaista jazzia, mutta en yhtään… |
222 |
|
|
|
Vinkkejä voit löytää Ari Poutiaisen ja Risto Kukkosen toimittamasta kirjasta "Suklaasydän, tinakuoret : jazziskelmä Suomessa 1956-1963" (Suomen jazz & pop arkisto, 2011). Kirja on luettavissa myös verkossa:https://www.musiikkiarkisto.fi/oa/_tiedostot/julkaisut/suklaasydan-tinakuoret.pdf |
| Meille on kulkeutunut tuommoinen vanha valokuva. Löytyisikö näytelmästä tietoa (ajankohta, näyttelijät, ym) tätä kautta. Olen itse yrittänyt etsiä, mutta en… |
132 |
|
|
|
Lauri Lembergin 3-näytöksisen Mustalais-Manjan ensi-ilta Kotkan Työväen Näyttämöllä oli joulukuussa 1937. Nimiosan näytteli Maija Leppänen. Muita mukana olleita näyttelijöitä olivat Eeva Saario (Ulla), Anni Koskinen (mustalaisvaimo Juulia), Kaisu Mattsson (Anja), Aino Tuominen (Liisa), Eino Jäntti (Markku), Onni Korhonen (Feda), Viljo Karhu (Jussi Marttila), Mikki (Einari Paasonen), Helge Gunnar (nuori talonpoika). Ohjaaja oli Eino Weckström, joka oli KTN:n johtaja vuosina 1936–38.Lähteet: Mustalais-Manja. Ensi-ilta Kotkan Työväen Näyttämöllä. – Eteenpäin, 11.12.1937 Teatterin maailma |
| Onko Shelleyn runo The Masque of Anarchy suomennettu? Säe "Ye are many, they are few". Tekoäly kertoi, että suomennos kuuluu "Teitä on monta, heitä vain… |
142 |
|
|
|
En löytänyt The masque of anarchya Shelleyn suomennettujen runojen joukosta.Tekoälyyn ei välttämättä voi luottaa kaunokirjallisuuden käännöksiä ja kääntäjiä jäljitettäessä. Uteliaisuuttani testasin oheista Shelley-säettä kahdella eri tavalla muotoillulla kysymyksellä ja sain kaksi erilaista vastausta. Ensimmäinen tarjokas oli Aale Tynni, joka on suomentanut kaksi Shelleyn runoa antologiaan Tuhat laulujen vuotta. Toisella kerralla minulle ehdotettiin Janne Virtasta, joka on kirjoittanut englanninkielisen yliopistollisen lopputyönsä The masque of anarchysta. Kun taas kysyin, onko runo suomennettu, sain kieltävän vastauksen.Tarjolla olevista tekoälyn suosittelemista vaihtoehdoista – Nummi, Tynni, Virtanen, ei ole suomennettu – oma... |
| Minkä nimisessä teoksessa ja milloin ilmestyi Jevgeni Jevtusenkon runo "Ei, minä en tarvitse puolikasta..." ensi kertaa suomeksi? Mikähän on runon nimi? Kuka… |
151 |
|
|
|
Ei, minä en tarvitse puolikasta ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi aivan tämän nimisenä Erkki Peurasen kääntämässä Jevtušenko-valikoimassa Kyllä ja ei vuonna 1967. |
| Etsin vanhaa nuortenkirjaa, jota luin kyläkoulun kirjastossa 1990-luvulla. Kirjassa oltiin sota-ajan Suomessa, ja perhe ei lähtenyt evakkoon, vaan piilotti… |
181 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Nuorten toivekirjastossa vuonna 1961 ilmestynyt Usko Moilasen Unohdettu kylä."Tämä kirja kertoo merkillisen, todellisuuteen pohjautuvan tarinan talvisodan ajoilta. Aivan pohjoisten rintamien tuntumaan, tiettömän korven keskelle, on jäänyt vähäinen metsäkylä, jonka asukkaat eivät päässeet pois sodan jaloista. 'Päällikkönään' Korpelan vanha vaari pikkuinen toimekas joukko – kolme äitiä ja monipäinen lapsiparvi – varustautuu pahimpaan: kylä uppoutuu sananmukaisesti hangen kätköön. Lumen peittämässä talossa ja pihatunneleissa eletään jännittävää Robinsonin-elämää: päivällä eivät yli jyristävät lentokoneet näe paikalla muuta kuin koskematonta erämaata, mutta hiljaisina öinä sukeltaa hangen alta esiin... |
| Piksenttipoika tarkoittaa ilmeisesti juoksupoikaa. Mistä tuo ed. mainittu sana tulee, mikä on sanan piksenttipoika etymologia? |
233 |
|
|
|
Palvelus- ja juoksupoikaa merkitsevän sanan tavallisin muoto on 'pikenttipoika', mutta se voi olla myös piketti-, pitentti-, pitsentti- tai piksenttipoika. Se pohjautuu ruotsin sanaan betjänt, 'palvelija, käskyläinen'.Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja |
| Etsin vanhaa kappaletta ( ~ 1920- 1960 ), jossa lauletaan Matista ja katista. Isot veljet mailmalle lähti, Matin he kotiinsa jätti. Äiti se puuroa keitti, … |
160 |
|
|
|
Matista ja katista laulaa Kipparikvartetti kappaleessa "Matin mambo". Laulu alkaa: "Matti se vain on se pikkuinen Matti". Laulun on säveltänyt Harry Bergström ja sanoittanut Valki (eli Valma Kivitie). Laulussa äiti kirnuaa voita ja Matti syö ruisleipää ja voita.Kipparikvartetti: Matin mambo Yle Areenassa (Kipparikvartetin levyt 1953-1955, jakso 1):https://areena.yle.fi/podcastit/1-68241240 |
| Mistäköhän löytyisi kuva Armas Lindgrenin ja Herman Geselliuksen vuonna 1908 laatimasta kilpailuehdotuksesta ”vox populi” eduskuntataloksi? |
140 |
|
|
|
Kotitaide-lehden numerosta 2/1908 löytyy kuva julkisivusta ja pohjapiirros. |
| Ovatko tiedemiehet tutkineet miksi kissat ovat söpöjä? |
260 |
|
|
|
Ihmisen ja monien muiden lajien jälkeläisiä yhdistävät tietyt ulkonäköpiirteet. Tällaisia ovat pään suuri koko suhteessa muuhun ruumiseen, korkea otsa, pieni nenä ja suu sekä kasvojen ja kehon pyöreät muodot. Ihmisen silmissä tämä "vauvamaisuus" herättää helposti positiivisia tunteita ja tarpeen hoivaamiseen ja nämä piirteet tunnistetaan helposti lajirajojen yli.Eläinten kesyttämiseen ja jalostamiseen liittyy usein neoteniaksi kutsuttu piirre, jossa näitä infantiilejä piirteitä suositaan jalostusvalinnoissa ja aikuiset yksilöt säilyttävät pentumaisia piirteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi monien koira- ja kissarotujen suuret silmät, lyhyt kuono ja pyöreys, mutta myös käytös- ja luonteenpiirteet. Aikuiset sudet eivät juurikaan hauku, mutta... |
| Yksi perhe vaihtoi sukunimensä Harkimoksi vuonna 1935. Oliko uusi nimi ollut olemassa jo aikaisemmin, esimerkiksi paikan tai tilan nimenä? Lähde: sanomalehti… |
270 |
|
|
|
En ainakaan onnistunut painetusta aineistosta löytämään Kalevalan satavuotispäivää varhaisempaa Harkimo-nimen esiintymää, joten on hyvin mahdollista, ettei nimeä ole ollut olemassa tätä ennen. Se ei esimerkiksi ole mukana Suomalaisuuden liiton vuonna 1930 julkaisemassa Sukunimioppaassa, joka sisältää yli 20 000 erilaisista nimikokoelmista kerättyä uutta (ei käytössä olevaa) sukunimeä – pääasiallisesti paikannimiä ja niiden johdannaisia. |
| Onko Jevgeni jevtusenkon, runo "äiti ja neytronipommi "voitu kirjoittaa ennen vuotta 1982, jolloin samanniminen runokokoelma painettiin. Mielestäni kuulin sen… |
60 |
|
|
|
Voisipa miltei sanoa, että käytännössä (runo)kirjat lähes poikkeuksetta sisältävät materiaalia, joka on kirjoitettu jo ennen julkaisuvuotta. Sekin on mahdollista, että kirjaan päätyneestä "lopullisesta" tekstistä on olemassa aikaisempia versioita, joita ei ehkä ole julkaistu painettuina, mutta niitä on silti voitu esittää vaikkapa suullisesti puhetilaisuuksissa, runomatineoissa – tai vaikkapa olympiakisoissa. Äiti ja neutronipommi -runon taustaa selvittäessäni vastaani ei kuitenkaan tullut viitteitä siitä, että sitä – tai sen osia – olisi esitetty Moskovan olympialaisissa. Valtionpalkinnon 1984 Neuvostoliitossa saanut runo on kotimaassaan yksi Jevtušenkon tunnetuimmista runoista, joten otaksuisin, että tällaista meriittiä siitä... |
| Löysin vintiltä vanhan kirjan, päivämäärät siinä ovat 1800-luvulta, selitetään kymmentä käskyä ym, mutta ei vaikuta tavalliselta katekismukselta… |
75 |
|
|
|
Athanasiuksen tunnustus oli hyvin tavallinen 1800-luvun evankelis-luterilaisessa kirjallisuudessa. Laajoihin teoksiin sisällytettiin yleensä "Kristillisen seurakunnan kolme yhteistä eli pääuskontunnustusta" (apostolinen, Nikean ja Athanasiuksen tunnustus), suppeat saattoivat sisältää ainoastaan Athanasiuksen tunnustuksen. Yksi hyvin tavallinen tällainen kirja oli Lutherin Vähä katekismus.Esimerkiksi Otto Reinhold Strengin toimittama "Toht. M. Lutheruksen Vähä katekismus, varustettu selityksillä ja Raamatun osoituksilla kirkkoa ja koulua varten" (1884) on saman tapainen kuin löydetty kirja. Sen sisältö on seuraavanlainen: Rukous ; Martti Lutheruksesta ; Ensimäinen pääkappale : Laki eli Jumalan kymmenen käskyä ; Toinen pääkappale :... |
| Miten jänis vaihtaa turkin väriä? Kuulemma valon määrä vaikuttaa siihen, mutta miten se silloin toimii? Jos pistän karvan valoon tai pimeään, ei sen väri… |
553 |
|
|
|
Metsäjäniksen värinvaihto ei perustu siihen, että sen turkin karvat vaihtaisivat väriä, vaan siihen, että jänis vaihtaa kesäturkkinsa talviturkkiin – ja päinvastoin. Syksyllä jäniksen talviturkki alkaa kasvaa valon määrän vähetessä ja lämpötilan pudotessa, eikä jänis voi siihen vaikuttaa. Talvikarva on kesäkarvaa pitempää ja tiheämpää. Kokonaisuudessaan karvanvaihto kestää pari kuukautta; se tapahtuu laikuittain, päästä ja selästä kylkiin, viimeiseksi raajoihin. Lähteet: Eija Kujansuu, Metsäjänis : utelias älykkö Juha Mälkönen & Teuvo Suominen, Jänis Suomen nisäkkäät. 2 Juha Valste, Nisäkkäät Suomen luonnossa |
| Olen lukenut runon, jossa verrataan vilja- (tai ruis-) pellon lainehtimista tuulessa Mozart'in Requiem'in "Domine Jesu Christe" -osan alkuun. Sittemmin olen… |
78 |
|
|
|
Arvelu Caj Westerbergistä osuu oikeaan. Runo on Kotimatkalla syreeni (nimi sisällysluettelosta) kokoelmasta Kallista on ja halvalla menee: "Ja pian kukkivan ruispellon tähkäpilkkumeri auringossa / kuin jokin Mozartin Requiemin Domine Jesu, -- " (s. 52). |
| Mikä on Särkänniemi |
330 |
|
|
|
Särkänniemi on 14,2 hehtaarin suuruinen Näsijärveen pistävä niemeke Tampereella, jolla sijaitsee Särkänniemen elämyspuisto. Nykyisin Särkänniemen nimi assosioituu lähinnä vuonna 1975 avattuun huvipuistoon, mutta ajanvietetoiminta alueella alkoi jo Akvaario–Planetaarion myötä keväällä 1969. Lasten eläintarha avattiin heinäkuussa 1970 ja Näsinneulan näkötorni vappuna 1971. Vuodesta 1979 Särkänniemen alueella on toiminut myös Sara Hildénin taidemuseo.Alun perin Särkänniemi ei ollut edes niemi, vaan se tunnettiin ensin Särkänsaarena. Nykyinen Särkänniemi on syntynyt täyttämällä Onkiniemen ja Särkänsaaren välinen salmi nykyisen huvipuiston kohdalla sijainneen Särkän sahan puujätteellä, kivillä ja mudalla. Nykyisin Särkännokkana tunnettu niemen... |
| Heip, onko jevgeni jevtusenko runo äitini ja ydinpommi käännetty jollekkin kielelle. Lausuttiin kai moskovan olympialaisten avajaisissa. |
221 |
|
|
|
1980-luvun alun Neuvostoliiton sodanvastaisen propagandan ehdoton ykköskohde oli neutronipommi ja se kampanjoikin vahvasti tätä "epäinhimillistä" asetta vastaan. Aiheeseen tarttui myös Jevgeni Jevtušenko, joka kirjoitti sen inspiroimana runon Мама и нейтронная бомба ('Äiti ja neutronipommi'). Moskovan olympiakisat 1980 olisivat eittämättä tarjonneet oivan tilaisuuden runolliselle hyökkäykselle tuolloin päivänpolttavaa neutronipommia vastaan – Jevtušenkon luomuksen yhdeksän säkeistön pituudesta huolimatta – mutta mikäli tutkimiini lähteisiin on uskominen, Neuvostoliiton valtionpalkinnon arvoiseksi vuonna 1984 noteerattu runo on kirjoitettu vasta 1982.Käännöksiä runosta on tehty ainakin saksaksi ja englanniksi. Mutter und die... |