| Eräässä Facebook-ryhmässä tuli eteen luettelo erikoisharrastuksista. Se on peräisin kirjasta Selin, Bruno & Viherjuuri, Matti (toim.). 1947. Jokaisen miehen… |
98 |
|
|
|
Purjehduksen puolesta vetoa lyöneiden voinee katsoa olleen oikeassa, mitä "refanutointiin" tulee. Sana epäilemättä viittaa Topeliuksen satuun rikkaan torniolaisen kauppiaan herra Petterin omistamasta Refanut-nimisestä fantasialaivasta. "'Refanut on velholaiva, jonka vertaista ei ole koko maailmassa. Siihen mahtuu tavaraa enemmän kuin sataan muuhun laivaan, ja vaille kolmessa vuodessa se kokoaa enemmän kultaa kuin Lapissa on kiviä.' – – Monta, monta vuotta on siitä kulunut, mutta ei nytkään vielä kukaan vanha merimies purjehdi Tornion ja Juutinrauman väliä, kertomatta kokkipojille Refanutista. Vielä nytkin sattuu välistä Merenkurkussa ja Itämerellä nousemaan sumua ja utua, ja se muodostuu hyvin kummallisiksi hahmoiksi aamuhämärässä. Silloin... |
| Minkä yhtyeen biisi alkaa sanoilla:"Arkipäivä joskus kurja on" Veikkaisin, että teos on tehty 1980-luvulla |
117 |
|
|
|
Arkipäivä oli tamperelaisen Sidi & Hermottomat -bändin vuonna 1979 julkaistun ensisinglen A-puoli.Sidi ja Hermottomat - Arkipäivä |
| Miksi kirjojen kansissa on tekijän nimi niin valtavan isoilla kirjaimilla? Muutenkin kirjojen kannet ovat muuttuneet jotenkin häiritseviksi, kuin isot liian… |
140 |
|
|
|
Kirjassaan Kirjan kasvot : sata vuotta suomalaisia kirjankansia (SKS, 2017) Ville Hänninen kirjoittaa: "Painetun kirjan menestyminen markkinoilla edellyttää myös jatkossa sellaisia ideoita, joilla tuotteet erottuvat kilpailijoistaan niin, että niitä ei voi olla selaamatta. Ulkoasun pitää kiehtoa siinä missä sisällön."Kirjojen kannet kuvaavat omaa aikaansa ja heijastelevat sen tyylivirtauksia. Kirjan kasvot luotaa suomalaisen kirjankansitaiteen vaiheita vuosina 1917–2017; Hänninen nostaa esiin yhden kannen jokaiselta vuodelta, esittelee ja analysoi. Kirjan tuoreimmassa poiminnassa (Lenita Airisto, Elämäni ja isänmaani) tekijän etunimessä käytetyn kirjasinlajin kokoa voisi kaiketikin luonnehtia "valtavan isoksi". Avainsana Hännisen Elämäni... |
| Mä otin kiini sarvijäärän ja kun pidin sitä kiini kyljestä, se alkoi pitää sellaista kimeää "kä kä kä kä" ääntä. Myöhemmin opin että muutkin kuoriaiset,… |
151 |
|
|
|
Useat kovakuoriaislajit pystyvät aikaansaamaan hankausääniä, jotka syntyvät liikutettaessa eri ruumiinosia vastakkain – esimerkiksi peitinsiiven tyviosaa etuselkää vasten. Näin syntyvät äänet on tulkittu kuuleville vihollisille tarkoitetuiksi pelotusääniksi. Kuuloaistin olemassaoloa kovakuoriaisilta ei ole ehdottoman varmasti todettu, olkoonkin, että joillain yksittäisillä lajeilla – kuten esimerkiksi kuolemankellolla – on havaittu jonkinlaista alkeellista äänentajuamista.Lähde: Åke Sandhall & Carl H. Lindroth, Kovakuoriaiset |
| Luin 80-luvulla (tai mahdollisesti 90-luvun alussa) kirjan, jonka nimi oli muistaakseni Piano. Kirja kertoi sokeasta pianoa soittavasta miehestä. Osaatteko… |
106 |
|
|
|
Sokeasta pianonsoittajasta kertoo ainakin venäläisen Vladimir Korolenkon Sokea soittaja (Slepoi muzykant). Voisikohan kyseessä olla tämä kirja? |
| Parahin 'Kysy kirjastonhoitajalta' toimitus, Mikä lastenloru, mahdollisesti Kaija Pakkasen kirjoittama, on teemaltaan "Miksi?"? Onko tietoa mistä Pakkasen… |
79 |
|
|
|
Miksi?-aiheisia runoja löytyy Kaija Pakkasen tuotannosta useita. Yhdessä Marjatta Kurenniemen kanssa tehdyssä loru- ja runokirjassa Kaksi kukkopilliä on Pakkaselta runo Miksi ("Miksi ruoho pihasta leikataan, / kun apila aukoo nuppujaan? -- "), Pakkasen suomeksi riimittelemässä Leonard Shortallin eläinlorukirjassa Yllätys, yllätys on Mietipä miksi ("Miksi kukko on kopea, / miksi jänis on nopea, -- ") ja Georgina Adamsin iltasatu- ja tarinakokoelmaan Satumaan juna sisältyvien runojen joukossa on Pakkasen suomentama Mietin miksi ("Mietin, miksi voikukka / sai värin auringon, -- "). Miksi ja Mietin miksi ovat luettavissa myös Pakkasen runojen kokoelmasta Iloinen pillipiipari ja Mietipä miksi sisältyy Pakkas-valikomaan Leikkimökin runokoppa. |
| Hakusessa kirja hyvin hatarilla tiedoilla. Käännös kirja, kirjailija muistaakseni mies. Kirjan nimi ja tekijä ei muistissa. Kirja luettu 2000 luvulla, mutta ei… |
130 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla Albert Sánchez Piñolin Kylmä iho (WSOY, 2006).Kylmä iho | Kirjasampo |
| Mitä tarkoittaa pipikointi? Sanaa ei löydy sanakirjasta mutta se esiintyy useasti Naomi Kleinin suomennetussa kirjassa Kaksoisolento. Teköälyn mukaan sana ei… |
265 |
|
|
|
Klein on lainannut pipikoinnin alkuperäisen englanninkielisen ilmauksen 'pipikism' Philip Rothilta, joka käyttää sitä suomentamattomassa romaanissaan Operation Shylock. 'Pipikism' on Rothin keksimä uudissana, jonka hän määrittelee seuraavasti: “the antitragic force that inconsequencializes everything—farcicalizes everything, trivializes everything, superficializes everything”. Termin perustana on Operation Shylockin päähenkilön nimi Moishe Pipik. Nimi Pipik on johdettu jiddišin kielen napaa merkitsevästä sanasta. Philip Rothin sanoin, "Moishe Pipik! The derogatory, joking nonsense name that translates literally to Moses Bellybutton --".Pipikointi on siis suomentajan keksimä käännöstermi kuvitteelliselle ismille, jonka kirjailija on... |
| Yhdellä ystävällä on runo hukassa. Tuleeko sinulla mieleen, kenen runosta voisi olla "sinä yönä hän pesi kuun"? |
101 |
|
|
|
"Sinä yönä / hän pesi minulle kuun" päättyy Eeva Tikan Odotus ja ilo -kokoelman aloittava runo Kun äiti oli kuollut (nimi sisällysluettelosta). |
| Etsin vanhaa lastenkirjaa tai kertomusta, jossa lapsi meni usein jonkin puun, portin tai muun vastaavan luokse lausuen taikasanat "Alhambraan, Alhambraan". Sen… |
149 |
|
|
|
Varsinaiset taikasanat siinä ovat toiset, mutta arvelisin, että muisteltu kirja on Mio Martinellin Seikkailu Alhambrassa (Otava, 1960). Siinä käyntiä salaperäiseen Alhambraan etsivä Simo-poika päätyy saamiaan ohjeita seurattuaan vanhan tammen luo. Puun runkoon on naulattu kilpi, jossa lukee "Alhambraan". Tammessa on myös ovi ja rungon sisällä toinen kilpi, jossa sanotaan näin: "Alas mentäessä sanokaa viskuna ja astukaa sen jälkeen hissiin. Ylös mentäessä istukaa hissiin ja sanokaa heipparallaa." |
| Tietäjät! Muistaako kukaan kirjaa, jossa mainitaan "lesken lehteri"? Tämä tapahtuu Cape Codissa ja lehteri on parveke, josta vaimot kävivät tiirailemassa… |
57 |
|
|
|
"Lesken lehteri" mainitaan ainakin Mary Higgins Clarkin kirjassa Missä lapset ovat? |
| Etsin viime vuonna ilmestynyttä dekkaria, joka sijoittuu Hauholle. Ei siis Hanne Dahlin kirjoittama. |
80 |
|
|
|
Tältä vuodelta löytyisi Hanni Maulan Vintagea ja veritekoja. Kelpaisiko se? |
| Onko runo Yrjö Jylhän? |
76 |
|
|
|
"Ja kesken jos kalpamme katkeaa, / jos kentälle jäämmekin kerran, / – täys onni on sen, joka maataan saa / ees palvella hivenen verran." – Näihin säkeisiin päättyy Reino Hirvisepän Suomen kadettikunnalle omistama runo Maanpuolustajat. |
| Uutisen mukaan Kerryn piirikunnassa veden pinta on noussut 8 metriä sateiden vuoksi. Kuinka se metrimäärä mitataan? Siis, onko kyseessä horisontaalinen 8… |
119 |
|
|
|
Vedenkorkeudesta puhuttaessa on olennaista tietää, missä korkeusjärjestelmässä lukemat on annettu, eli mihin mitta-asteikon nollakohta on asetettu. Kun uutisoidaan, että Kerryn piirikunnassa veden pinta on noussut "8 metriä sateiden vuoksi", tarkoitettaneen sitä, että vesi on noussut "8 metres above the mean sea level" eli 8 metriä teoreettisen keskiveden korkeuden yläpuolelle. Marraskuun 2024 tulvassa Kerryn Listowelissa Feale-joen veden korkeus nousi ennätykselliseen 18 metriin.Teoreettinen keskivesi (englanniksi mean water, MW tai mean sea level MSL) on käytännön tarpeita varten tehty ennuste vedenkorkeuden odotusarvosta. Asteikko asetetaan niin, että vedenkorkeuden vuoden keskiarvo on mahdollisimman läheIlä nollaa. Teoreettisen... |
| Etsiä lyhty kourassa. Olen lukemassa Waltarin Mikael Karvajalkaa, josta sitaatti; 'Nykyisenä jumalattomana aikana saa lyhty kourassa turhaan etsiä… |
150 |
|
|
|
Waltarilla lienee tässä ollut mielessä kyynikkofilosofi Diogenes, jonka kerrotaan kulkeneen Ateenan kaduilla keskellä päivää lyhty kädessään "etsimässä ihmistä". Gunnar Aspelinin "omalaatuiseksi katufilosofiksi" (Ajatuksen tiet) luonnehtima Diogenes ei mielestään ollut kohdannut ketään, jota hän olisi voinut pitää ihmisenä sanan täydessä merkityksessä. Fraasisanakirjoissa ei tällaista sanontaa vastaani tullut.Tauno Karilaan kirja Suurmiesten seurassa (WSOY, 1916) sisältää useita mainioita anekdootteja Diogeneesta. Lyhtytarinakin siitä löytyy:Diogenes suri usein sitä, että ihmiset olivat harhautuneet kauas jumalallisesta alkuperästään ja lakanneet olemasta ihmisiä.Kerran kulki hän torilla. Hän näki ihmisten hyörinän, toiset toruivat ja... |
| Muistan lapsuudestani 70-luvulta sananlaskun, jota vanhat ihmiset käyttivät: "Ottaja, antaja, kananpaskan kantaja". Sillä tarkoitettiin, että jos annat… |
513 |
|
|
|
Sananlaskusta on olemassa useita variantteja. Kananpaskan kantajan vaihtoehtoina tunnetaan esimerkiksi katinhännän ja katinpaskan kantaja. Tämän perusteella ei sen enempää kana kuin paskakaan liity varsinaisesti asiaan – tärkeintä lienee alkusointu (ka–ka) ja hokemaan sopiva rytmi."Annetun takaisin ottajaa häväistiin muuten sanomalla: Ottaja ja antaja, katin hännän kantaja, – joka lause maamme ruotsalaisillakin tavataan muodossa: Givare, tagare, kattens bedragare." (A. A. Koskenjaakko, Sananlaskututkimuksia. 1) |
| Tutullani oli kasetti , jossa oli vanhemman mieshenkilön, laulamia omia lauluja ( ilmeisesti) . Muistuttivat kansanlauluja tms ralleja .Yhdessä laulussa… |
95 |
|
|
|
Mieleen tulee Petri Hohenthalin vuonna 1976 julkaistu kansanlaulupohjainen albumi Pois murheet! Yksi sen lauluista on Miksi mennä naimisiin.Miksi mennä naimisiin |
| Mikä lastenkirja (tai yksittäinen tarina tai kirjasarja) mahtaisi olla kyseessä: - Kirjassa on hauskasti nimetty kansa (muistaisimme olevan "tiitiäiset", mutta… |
125 |
|
|
|
Muisteltu kirja lienee Niilo Keräsen Soiperoisten maa (Otava, 1993).Soiperoisten maan jättiläiskuningas Abu-Abdullah rakasti lapsia ja usein hän asettui makaamaan hietikolle, ja peikkolapset kiipeilivät hänen viiksissään ja vaatteissaan, nousivat hänen päälleen ja laskivat liukumäkeä hänen nenäänsä pitkin. Maan mustat asfalttitiet höyrysivät kuumuudesta - ne olivat niin kuumia, että peikkoäidit paistoivat paistinpannuillaan kananmunia asfaltilla välipalaksi lapsillensa.Soiperoisten maasta, sen kuninkaasta ja peikoista kerrotaan myös kirjassa Soiperoisten maan kuningas (Otava, 1996). |
| Matkakertomus Husqvarna-moottoripyörällä Amerikan halki 50-luvulla. Kirjan ja kirjailijan nimi hukassa, löytyykö? |
86 |
|
|
|
Kyseessä lienee ruotsalaisen Birger Lövgrenin Mölyapinota ja viidakkointiaaneja : moottoripyörän ja raivausveitsen voimalla New Yorkista Tulimaahan (WSOY, 1961). Lövgren taittaa matkansa Husqvarnan Asetehtaat Oy:n lahjoittamalla moottoripyörällä. |
| Https://www.youtube.com/watch?v=O-kDtgtF9qU Onko tietoa mikä kappale soi taustalla ? |
81 |
|
|
|
Taitaapa olla Allen Toussaintin Java...Allen Toussaint - Java (1958) |
Kysy kirjastonhoitajalta