| Englanti eli UK eli Isobritannia tai mikä tämän Charlesin valtion virallinen nimi lieneekään, niillä saarilla jotka ovat heti Englanninkanaalin takana, ei… |
49 |
|
28.2.2023 |
|
Eri maiden tilastoviranomaisilta ja kansainvälisiltä organisaatioilta saa parhaiten erilaisia tilastoja kuten Ison Britannian osalta Office for National Statistics -tilastoviranomaiselta. Eurostatilta saa ennen Brexitiä vertailukelpoisesti Euroopan tilastoja ml. Iso-Britannia. Kansainvälistä tilastotietoa löytyy myös Tilastokeskukselta, jonka kautta mm. OECD:ltä löytyy UK:n kansantalouden aikasarjoja. |
| Montako Suomen markkaa oli 900 DM vuonna 1970 |
42 |
|
23.1.2023 |
|
Suomen Pankin julkaisuarkistosta Kaisusta https://publications.bof.fi löytyvät digitoituina vuosikertomukset. Niistä löytyy mm. valuuttakurssitietoja. Vuoden 1970 vuosikertomus löytyy osoitteesta: https://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201408071590
Siinä on sivulla 32 Suomen Pankin viralliset valuuttojen myyntikurssit vuosien 1969 ja 1970 lopussa, samoin kuin niiden vaihtelualueiden ääriarvot sekä myynti- ja ostokurssien väliset erot. |
| Mitä valuuttasäännöstely merkitsi tavalliselle kansalaiselle 1940- ja 50-luvun Suomessa, jos halusi matkustaa ulkomaille? Kuinka paljon valuuttaa sai viedä… |
44 |
|
11.10.2022 |
|
1940-1950-luvuilla valuuttasäännökset muuttuivat lähes vuosittain tai jopa useita kertoja vuodessa.
Päivikki Lehto-Sinisalon julkaisussa Valuutansäännöstelyn vuosikymmenet on kuvattu valuutansäännöstelyn laajuutta eri vuosikymmenillä ja liitteissä on lueteltu kaikki toimenpiteet.
1940-luvun toimenpiteet alkavat sivulta 40, ja niissä on kerrottu mm. kuinka paljon suomalaisia seteleitä tai metallirahoja matkalle saattoi eri vuosina ottaa mukaan ja miten paljon ulkomaan valuuttaa sai viedä tai tuoda maahan.
Esim. sotien välisenä aikana lokakuussa 1940 maasta sai viedä 100 markkaa metallirahoina. Suomen Pankilla oli oikeus myöntää lupia matkakustannuksia vastaavan rahamäärän vientiin. Sotien jälkeen summat alkoivat vähitellen kasvaa:... |
| Polttoaineiden, ruuan ja sähkön hinnat ovat nousseet Venäjän hyökkäyksen takia Ukrainaan. Onko joissain valtiossa jo laskettu em. hintoja edes lähelle sotaa… |
62 |
|
1.9.2022 |
|
Energian ja ruuan hinnat määräytyvät useissa maissa maailmanmarkkinahintojen mukaan. Valtiot ovat voineet yrittää hillitä hintojen nousua esim. veroja laskemalla tai muilla tukitoimilla. Joissain valtioissa voi olla perushyödykkeille hintakatto. Tietoja energian ja ruuan hintojen muutoksista vuoden 2022 aikana eri maissa löytyy esim. seuraavista avoimesti saatavana olevista tilastoista. Tarkempia tietoja yksittäisten maiden tilanteesta voi löytää kyseisen maan tilastoviranomaisen verkkosivuilta.
Elintarvikkeiden hinnat, kuukausikatsaus, kansainvälinen (Euroopan komissio)
Maatalousmarkkinat ja maataloustuotteiden hinnat (europa.eu)
Energian hinnat, Suomi (Tilastokeskus)
Energian hinnat - Tilastokeskus (stat.fi)
Kuluttajahinnat... |
| Miten pitkään Suomen Pankin painattamaa 5 markan seteliä vuodelta 1897 saattoi käyttää maksuvälineenä? Oliko se siis käytössä vielä 1950-luvulla? |
34 |
|
7.7.2022 |
|
Suomen Pankki lakkasi vastaanottamasta v.1897 5:n markan seteliä v.1944 lopussa, joten seteliä ei käytetty 1950-luvulla. Tieto on Antti Heinosen kirjasta Ruplista markkoihin s. 305-306. Kirja löytyy Suomen Pankin julkaisuarkistosta. |
| Luin sijoitussivustoilta, että kun myy rahasto-osuuksia, pääomaveroa ei lasketa myyntivoitosta eli rahaston tuotosta vaan myyntihinnasta. Jos myyntihinta on… |
75 |
|
24.1.2022 |
|
Maksettavan veron määrän voi tarkistaa ottamalla yhteyttä Verohallintoon. Tietoa maksettavasta verosta on Verohallinnon sivulla. Palvelunumerot ja chat-palvelu löytyvät Verohallinnon yhteystiedoista.
|
| Onko olemassa rahanarvonmuunninta tai laskuria, joka ottaisi huomioon elinkustannusindeksin? Jos haluaisin tietää paljonko 10 000mk olisi ollut euroiksi… |
63 |
|
3.12.2021 |
|
Mm. Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin rahamuseon laskurit ottavat huomioon elinkustannusindeksin (inflaation). Molemmissa laskureissa voi vapaasti valita aloitus- ja vertailuvuoden. Esim. aloitusvuodeksi 1993 ja summaksi 10 000 markkaa ja vertailuvuodeksi vuoden, johon haluaa summaa verrata.
Laskurit antavat tiedon, kuinka paljon vuoden N rahasumma on ostovoimaltaan vuonna M. Molemmissa laskureissa ennen vuotta 2002 annetaan summa markkoina, koska euroa ei silloin vielä ollut olemassa valuuttana. |
| Sota-aikaa ennen joissakin kolikoissa (ainakin 5 ja 10 p) oli keskellä reikä. Oliko liikkeellä myös 25 pennin hilikkuja, joissa olisi ollut reikä??? Mikähän… |
129 |
|
30.8.2021 |
|
Reikää ei ollut 25 pennin kolikoissa. Reiän tarkoituksena oli erottaa 5- ja 10 -pennin rahat samankokoisesta 25:n pennin sekä 50:n pennin rahasta, koska niiden valmistusmetalli oli sama.
Lähteenä on Tuukka Talvion Suomen rahat -kirja luku "Metalliraha vuoden 1917 jälkeen". |
| Onko tällä 2002 L-sarjan 20€ D001 Duisenberg allekirjoitusella olevalla setelillä arvoa eli onko se harvinainen kunto hyvä. |
282 |
|
29.7.2021 |
|
Kopioin alle Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyvän vastauksen. Oheisista linkeistä voi lähteä selvittämään setelin arvoa. Hyvä lähde on myös uusin painos Suomen Numismaatikkoliiton julkaisemasta kirjasta Suomen rahat arviohintoineen:
Keräilijän opas : Suomen rahat arviohintoineen 2020 / toimittanut Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y. ; artikkelit: Aki Tsupari, Antti Heinonen, Antti Vuori
L-sarjan 20€ seteleiden arvo riippuu painokoodista ja nimikirjoituksesta.
Numismaatikkoliiton sivuilta löytyy taulukko, jossa kerrotaan myös setelien kunnon vaikutus arvoon.
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki/vaikeat-l-sarjan-eurosetelit
Numismaatikkoliitosta kannattaa kysyä myös suosituksia arviointi-ja myynti-kanavista. http... |
| Arvonlisäverotus suomalaisten yritysten välisessä kaupassa. Tuleeko yrityksen veloittaa ALV, kun ostajana on toinen yritys? Onko tässä eroa, mikäli kyse on… |
451 |
|
13.1.2021 |
|
Yritysten arvonlisäverosta löytyy tietoja teoksesta
Ritva Nyrhinen, Pekka Hyttinen, Kaisa Lamppu
Arvonlisäverotus käytännössä (2019)
978-952-14-3571-3
Kirja löytyy mm. pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista.
Käytännön kysymyksiin löytyy vastauksia Verohallinnon verkkosivuilta. Verohallinnolla on myös omat palvelunumerot yritysten arvonlisäveroja koskeville kysymyksille. |
| Mikä oli Nokian osakkeen kurssi 24.2.1996? |
953 |
|
11.9.2020 |
|
Päiväkohtainen osakekurssi löytyy kyseisen päivän Kauppalehdestä. Kauppalehti löytyy ainakin Kansalliskirjastosta. Myös Kauppalehdestä voi tiedustella, löytyykö kurssi heidän arkistostaan.
Osakekurssien historiatietoja löytyy sekä Kauppalehdestä (10 vuotta taaksepäin) ja nasdaqomxnordic.com (Nokian kurssi vuodesta 1997 alkaen). Valitettavasti nämä eivät sisällä osakekurssien tietoja riittävän kauas taaksepäin, jotta näistä löytyisi kysymäsi päivän kurssi. |
| 90 luvun pankkikriisin aikaan Op ryhmä hajosi. miten kävi Op ryhmästä eronneiden pankkien tilinumeroille ja pankkitileille, kun syntyi paikllisosuuspankit. |
107 |
|
10.6.2020 |
|
Kehottaisin ottamaan yhteyttä Osuuspankkien viestintään tai arkistoon. Suomen Pankin kirjastolla ei valitettavasti ole pääsyä liikepankkien arkistoihin ja historiaan. |
| Kiinteistön arvo on 80000€. Pantti-eli haltijavelkakirjoja on 40000€ edestä, jotka jonkin lainan takeena. Maksetaanko vero koko summasta? |
228 |
|
8.6.2020 |
|
Verohallinnosta vastattiin, että näiden tietojen perusteella vero maksetaan koko kauppahinnasta, johon sisältyy myös pantti- ja haltijavelkakirjat, eli tässä tapauksessa vero maksettaisiin tuosta 80 000 eurosta. Jos kyse on kiinteistöstä, vero on 4 prosenttia.
Lisätietoa: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/asuminen/varainsiirtovero/n%C3%A4in-hoidat-varainsiirtoveron/
Tapauskohtaisesti kannattaa olla yhteyksissä suoraan verohallintoon. https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/ |
| Kuinka monta Rooman sopimus 50v. juhlakolikoita on laskettu liikkeelle Suomessa? |
122 |
|
9.4.2020 |
|
Suomen Pankin antaman tiedotteen mukaan, nro 12 torstai 22.3.2007, erikoisrahoja lyötiin 1 400 000 kappaletta.
Tiedote löytyy Suomen Pankin sivulta. |
| Terve! Osakeyhtiön kaikki osakkeet omistaa yksityishenkilöt. Mitä yhtiö hyötyy taloudellisesti pössikurssin noususta ja mitä vahinkoa laskusta? |
216 |
|
18.2.2020 |
|
Oheisessa linkissä todetaan, että voiton tuottaminen osakkeenomistajille on yleensä osakeyhtiön tarkoitus pitkällä aikavälillä. Tähän sisältyy myös osan voitosta sijoittaminen investointeihin, joitten tarkoituksena on tuottaa voittoa osakeyhtiölle pitkällä aikavälillä, ei pelkästään yksittäiselle osakkeenomistajalle lyhyellä aikavälillä. Näin ollen kurssin lasku heikentää pitkän aikavälin tavoitetta ja kurssin nousu parantaa sitä. Lisätietoja oheisesta linkistä.
https://www.minilex.fi/a/voiton-tuottaminen-osakeyhti%C3%B6n-tarkoituksena
Suomen Pankin ekonomisti täydensi vastausta lisäksi seuraavasti:
”Yhtiön etu” voi olla hankala käsite, ja menee melko filosofiseksi. Voiko yhtiöllä, joka ei ole tietoinen toimija, olla jokin etu? Yhtiö... |
| Ilja Repinin taulu "Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille" valmistui v.1891. Tsaari Aleksanteri III maksoi siitä 35000 ruplaa. Paljonko… |
608 |
|
4.2.2020 |
|
Ruplan arvo vaihteli suhteessa markkaan vuoden 1891 aikana seuraavasti:
100 ruplaa markoissa vuonna 1891:
MAX 304,00
MIN 238,00
keskiarvo 279,15
vuoden viimeinen 248,00
Keskiarvolla Ilja Repinin taulu oli 279,15*35 000 ruplaa = 97 702,50 markkaa vuonna 1891.
Rahanarvolaskurin mukaan 97 702,5 mk 1891= 443 500,00 euroa 2020. http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN
Summa kuvastaa ainoastaan suuruusluokkaa, sillä kuten todettua, ruplan ja markan suhde vaihteli voimakkaasti vuoden 1891 aikana eikä meillä ole tietoa siitä, milloin taulu myytiin.
|
| Kuinka erotan vuoden 1953 markasta, onko kyseinen markka rautaa vai niklattua rautaa. Ovat täysin samanlaisia, myös painon mukaan. |
155 |
|
20.1.2020 |
|
Tuukka Talvion Suomen Rahat -kirjan mukaan rautarahat nikkelöitiin vuodesta 1953 alkaen tummumisen ja ruostumisen ehkäisemiseksi. Rahapaja, joka rahat painoi, oli VM:n alainen ja lisätietoja halutessa yhteyttä voi ottaa VM:n kirjaamoon. |
| Teen opinnäytetyötä kulutusluotoista, velkaantumisesta ja pankkien sekä rahoituslaitosten hinnoitteluun vaikuttavista tekijöistä. Ajankohtaisia lukuja löytyy,… |
234 |
|
27.12.2019 |
|
Erkki Kontkasen Pankkitoiminnan käsikirjasta (uusin painos vuodelta 2015) sivulta 97 alkaen löytyy tietoa luottoriskin ja laajemmin pankkipalveluiden hinnoittelusta. Kontkasen mukaan lainojen hinnoittelussa on useita vaikuttavia tekijöitä, mutta riskin aiheuttama pääoman vaateen kasvu on tärkein hinnoittelua ohjaava elementti.
Pankkitoiminnan käsikirja löytyy esim. Helmet-kirjastoista.
Kotitalouksien velkaantumisesta yleisemmin löytyy useita julkaisuja Suomen Pankin julkaisuarkistosta, esim. https://helda.helsinki.fi/bof/discover?rpp=10&etal=0&query=korot+pankkitoiminta&scope=/&group_by=none&page=6&filtertype_0=issued&filter_relational_operator_0=contains&filter_0= ja https://helda.helsinki.fi/bof/... |
| Ostaako EKP osto-ohjelmassa keskuspankki obligaatioita markkinoilta, vai ostetaanko velka suoraan julkiselta sektorilta? Suomen pankin sivuilla mainitaan, että… |
80 |
|
16.12.2019 |
|
Asia on, kuten kysymyksessä arvelit eli julkisen sektorin velkakirjoja ostetaan vain jälkimarkkinoilta. Sen sijaan yksityisen sektorin velkakirjoja voidaan ostaa sekä ensi- että jälkimarkkinoilta. Ensi- ja jälkimarkkinoiden ero on selitetty esim. Pörssisäätiön sivuilla https://www.porssisaatio.fi/?s=j%C3%A4lkimarkkinat&cat=-54&submit=Haku.
|
| Etsin tietoa suomalaisen asuntorahoituksen historiasta. Esimerkiksi: Kuinka paljon kilpailutus on lisääntynyt? Milloin korkokattoa on aktiivisesti alettu… |
96 |
|
30.8.2019 |
|
Hei,
Kiitos tiedustelusta Suomen Pankin kirjastolta.
Voit etsiä aineistoa Suomen Pankin kirjaston verkkokirjastosta sekä Suomen Pankin julkaisuarkistosta.
Asuntomarkkinoista ja luotoista löytyy julkaisuja mm. PTT:ltä (Pellervon taloustutkimuslaitokselta) ja Tilastokeskukselta.
Ohessa muutamia teoksia:
Katsaus kotitalouksien velkaantumiseen Suomessa vuosina 1994-2004 /Hyytinen, Ari ; Putkuri, Hanna; Taipalus, Katja.
Helsinki,$c2007.
Suomen Pankki. Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto. Työpaperi ;1/2007
Kansan osake :suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet /Esko Nurmi, Laura Puro, Martti Lujanen.
Suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet
[Helsinki] :Suomen Kiinteistöliitto ry,[2017]
Alueellisten asuntomarkkinoiden kehitys... |
