| Mistä tulee nimi Aara? |
180 |
|
30.8.2023 |
|
Hei
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan aara on kyntölaite, aura.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=ETYM_f565758819502656ded44d4e7bf3b8e8&word=aara&list_id=121
Wikisanakirjassa puolestaan sanan kerrotaan tulevan vironkielen sanasta ara, joka tarkoittaa papukaijaa.
https://fi.wiktionary.org/wiki/aara
|
| Missäpäin sijaitsee Saaranpaskantamasaari? |
223 |
|
30.8.2023 |
|
Hei
Tässä suora lainaus Wikipediasta: "Saaranpaskantamasaari on pieni asumaton saari Sallan kunnassa Onkamojärven koillispäässä. Se sijaitsee Suomen ja Venäjän välisellä rajavyöhykkeellä alle 200 metrin päässä valtakunnanrajasta. Saaren pituus on 35 metriä ja leveys 25 metriä. Pinta-ala on noin 800 neliömetriä ja rantaviivaa on 100 metriä.[1] Saari on tunnettu erikoisen nimensä takia."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Saaranpaskantamasaari
Uskaltaisin luottaa tähän tietoon, koska esimerkiksi forecan sääpalvelustakin saa Saaranpaskantamasaaren täsmäsäätiedon.
https://www.foreca.fi/Finland/Salla/Saaranpaskantamasaari
|
| Mitä samantyylisiä kirjoja on kuin "Punaista, valkoista ja kuninkaansinistä"? Kaipaisin nimenomaan suomenkielisiä/suomeksi käännettyjä romaaneja miesten… |
172 |
|
29.8.2023 |
|
Mainitsemaasi André Acimanin Kutsu minua nimelläsi -kirjaan on ilmestynyt itsenäinen jatko-osa Etsi minut (2020). Onko se tuttu?
Poikien tai miesten välisiä rakkaussuhteita käsitellään myös seuraavissa nuorten aikuisten kirjoissa:
Albertalli, Becky: Minä, Simon, Homo sapiens (2017)
Klune, T.J.: Kuiskailevan oven alla (2023)
Oseman, Alice: Heartstopper-sarja
Sutter, James L: Darkhearts (2023)
Thomas, Aiden: Hautausmaan pojat (2021)
Lisää nuorten sateenkaarikirjoja löytyy tästä Kirjasammon listauksesta:https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-sateenkaarikirjoja-nuorille
Muita BookTok-suosikkeja suomeksi tässä listassa:https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-kirjatokista-tutut-nuortenkirjat
Mukavia lukuhetkiä! |
| Ihminen on syntynyt Kemijärvellä 1950-luvun alussa. Passissa hänen syntymäkotikunnakseen on merkitty Kemijärven mlk. Miten tämä on mahdollista, sillä… |
126 |
|
25.8.2023 |
|
Kemijärvi oli yksi Lapin taajaväkisistä yhdyskunnista vielä 1950-luvulla. Taajaväkinen yhdyskunta oli Suomen aikaisempien kunnallislakien mukaan maalaiskuntaan kuuluva asutuskeskus, jolla oli rajoitettu itsehallinto-oikeus.
”Kemijärven kauppalan perustamispäätös annetiin 6.06.1956. Tätä ennen taajaväkinen yhdyskunta oli määrätty lakkautettavaksi 1.1. 1956. Entisestä emäkunnasta oli erotettu melkein elinvoimainen keskusta ja jäljelle jätetty huomattavasti vähemmän mahdollisuuksia omaava maalaiskunta… ” Lähde: Kemijärven historia. 2, Kemijärvi 1870-luvulta 1970-luvun alkuun / Risto Kuosmanen. Kemijärvi : Kemijärven kaupunki, 1978
Näiden tietojen perusteella voi sanoa että ennen vuonna 1957 oli jo maalaiskunta. Tätä merkintää on yleisesti... |
| Etsin tietoa Rovaniemen Saarenkylän kunnalliskodista/vanhainkodista. Kaikki tieto on tarpeellista. |
64 |
|
4.8.2023 |
|
Jari Haavikon "Saarenkylän ympäristö- ja rakennusinventointi 1991" -julkaisussa on lyhyesti kerrottu rakennuksen historiaa.
Rovaniemen kaupungin vanhainkodista ei ole historiikkiä eikä sitä mainita historiateoksissakaan, ei vanhustenhoitoakaan. Tietoa on murusina eri lähteissä.
Rovaniemen maalaiskunnan vanhainkodin historiasta löytyy tietoa vanhainhoidon historiasta ajalta kun kunnat olivat yhdessä.
Kunnalliskertomuksessa v.1951 on lyhyt maininta uudesta vanhainkodista. Nämä kunnalliskertomukset ovat luettavissa Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolla.
Arkkitehti Sulo Hartosesta löytyi tietoja arkkitehtimatrikkeleista, matrikkelit ovat luettavissa Rovaniemen kaupunginkirjastossa.
Rovaniemen kaupunginarkistosta löytynee ... |
| Milloin Barbie-nuket tulivat myyntiin ja alkoivat yleistyä Rovaniemellä? |
223 |
|
1.8.2023 |
|
Rovaniemen Barbie-nukkeja ei ole tutkittu, mutta mainosten perusteella voi jotakin päätelmiä tehdä.
Helsingin Sanomissa oli 24.1.1965 artikkeli uudesta nukkevillityksestä Amerikassa, ja saman vuoden joulun alla Helsingin Sanomista löytyi jo mainoksia Barbie-nukesta.
Nopeasti barbiet tulivat pohjoiseenkin, sillä samoihin aikoihin ainakin rovaniemeläinen Erä-Pyörä mainosti hauskimpien ja toivotumpien lahjojen joukossa Barbienukkeja ja vaatteita (Lapin Kansa 30.11.1965). Mutta varmaan on ollut myös muissa Rovaniemen kaupoissa Barbie-nukkeja myynnissä.
|
| Onko Vantaalla sijaitsevalla PEIJAS nimisellä sairaalalla ja Motonetin 2023 myymällä PEIJAS takilla joku yhteys, esim Lappalainen kylän, tunturin, joen tahi… |
114 |
|
25.7.2023 |
|
Todennäköisesti kyse on kahdesta eri sanasta.
Peijaksen (ruotsiksi Pejas) sairaala on saanut nimensä yhden Hanabölen kantatalon mukaan. Nimistöntutkija Saulo Kepsu olettaa, että nimi perustuu talon varhaisen isännän nimen Peter kansanomaiseen muotoon Pej. Peijas (mon. peijaat) tarkoittaa suomen kielessä myös hautajaispitoja sekä karhun tai muun kaadetun metsäneläimen kunniaksi pidettävää juhlaa. Yleiskielessä tutumpi muoto samasta sanasta lienee peijaiset. Koska kyseessä on metsästystakki, veikkaan, että takin nimikin liittyy tähän sanaan.
Lähteet:
Paikkala, Sirkka et al. Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2007. s. 324.
Suomen etymologinen sanakirja https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&... |
| Mikä on Kirsi Pehkosen Jylhäsalmi-sarjan järjestys alusta alkaen? |
1666 |
|
19.6.2023 |
|
Kirjailijan Kirsi Pehkosen sivuilta löytyy Jylhänsalmi-sarjan kirjojen ilmestymisjärjestys: https://kirsipehkonen.net/home/kirjailija/
|
| Enontekiön kunnassa, Iiton kylässä on Iiton palsasuo, jota hoitaa ymmärtääkseni Metsähallitus. Mikä mahtaa olla Iiton palsasuon pinta-ala? |
84 |
|
15.6.2023 |
|
Lapponica kokoelmasta ei valitettavasti löytynyt tietoa Iiton palsasuon pinta-alasta. Asiasta voi kysyä Metsähallituksen ”Lapin Luontopalvelut” alueyksiköstä. Se vastaa suojelualueiden ja historiakohteiden hallinnasta ja suojelusta sekä luonnon virkistys- ja matkailukäyttöasioista : https://www.metsa.fi/yhteystiedot/luontopalvelujen-yhteystietoja/lapin-… |
| Sanomalehti Lapin Kansa perustettiin vuonna 1928, ja se ilmestyy kuusi kertaa viikossa, mikäli uskomme ns. vapaasti päivitettävää verkkotietosanakirjaa. Onko… |
137 |
|
13.6.2023 |
|
Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osaston arkistosta löytyy Lapin kansan vuosikerrat vuodesta 1947 lähtien. Silloin sanomalehti ilmestyi vielä 6 kerta viikossa tiistaista sunnuntaihin. Lapin Kansa muuttui vuonna 1980 7 päiväiseksi Moskovan olympialaisten aikaan, eli lehti alkoi ilmestyä myös maanantaisin. Vuonna 2015 heinäkuusta lähtien se ilmestyi 6 kerta viikossa paperiversiona ja sunnuntaina tuli näköislehti. Sunnuntai näköislehden ilmestyminen loppui toukokuussa 2021. |
| Luin kauan sitten kirjasarjan, jossa seurattiin pojan kasvua kylmällä seudulla, Alaskassa, Grönlannissa tai vastaavassa. Hänen äitinsä oli yleinen nainen, joka… |
155 |
|
3.5.2023 |
|
Jørn Rielin trilogian nimi on ”Kertomuksia isien talosta”. Kirjassa kerrotaan Agojaraq pojan kasvutarinaa. Lapsen nuori eskimoäiti on aikoinaan lähtenyt tiehensä. Poika varttui omalaatuisten miesomaistensa huostassa hyvin etenkin sen jälkeen kun äitiä korvaamaan löydettiin eskimoperinteen mukaisesti omaehtoista kuolemaa harkitseva vanha nainen Aviaja, joka suostuteltiin pojan hoitajaksi: ”Hupaisa juttu koristaa kasvot”.
Sarjaan kuuluvat myös: ”Meidän herramme ketunloukku” ja ”Ensitapauksen juhla”. |
| Onko oheinen lehtileike aito, missä lehdessä se on julkaistu ja milloin? Otsikko: "Kuolleeksi merkitty mummu marssi 80 km osoittaakseen elävänsä". Teksti alkaa… |
59 |
|
22.4.2023 |
|
Useampi lehti julkaisi uutisen Maria Saijetsista joulukuussa 1959, ainakin Nurmeksen Sanomat, Hufvudstadsbladet ja Suomen Sosialidemokraatti. Varmasti moni muukin lehti julkaisi uutisen, mutta kaikkien tarkistaminen on hankalaa.
Inarilainen-lehti julkaisi jutun uudestaan (11.4.2018, s.14) lukijan vinkistä.
|
| Kittilässä, kapsajokivarressa, silmiini osui kartalla Haikaranvelle. Mitä tämä velle mahtaa tarkoittaa? |
51 |
|
21.4.2023 |
|
Jouko Vahtola kirjoittaa väitöskirjassaan "Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty - nimistötieteellinen ja historiallinen tutkimus", että sanan velle merkitys peräpohjalaismurteissa on "suvantopaikka, tyyni, hiljaa virtaava paikka joessa". Väitöskirjan sivulla 303 on kartta, jossa Kittilän kohdalla on merkitty velle-sanaa käytetyn juuri tässä tarkoituksessa. Lähteenä Vahtolalla on Suomen murteiden sanakirjan kokoelmat.
Haikaranvelle löytyy myös Kotuksen nimiarkistosta:
https://nimiarkisto.fi/wiki/Q6208253 |
| Mikä Vänrikki Stoolin suomennos? Olen jossain törmännyt suomennokseen, jonka nimirunon viides säkeistö kulkee muistinvaraisesti niin, että "Oi kulta-aika,… |
59 |
|
1.3.2023 |
|
Kirjaston kokoelman eri suomennoksia käytiin läpi, ja kyllä tämä sinun kysymäsi teksti on O. Mannisen suomentamasta painoksesta. |
| Maakuntaviesti länsipohja 1967 sieppijärven sisu ketä hiihtojoukkueessa hiihti helsingin sanomat uutisoi 8.1.1967 |
167 |
|
28.2.2023 |
|
Sieppijärven Sisu:n A-sarjan viestijoukkue 8.1.1967:
Reijo Jauhojärvi
Urpo Liikamaa
Matti Vaattovaara
Elli Teurajärvi
August Lämsä
Ahti Nikumaa
Timo Lämsä |
| Olisin kiinnostunut esimerkiksi Kolarin, Pellon ja Kittilän, sekä muiden länsi-rajan kuntien alueella asuvien metsäkaartilaisten kirjoittamista kirjoista… |
65 |
|
28.2.2023 |
|
Metsäkaartilaisten itsensä kirjoittamia kirjoja ei ole niinkään. Jonne Vanhan kirja on kansitekstin mukaan todellisuuteen perustuva romaani. Alla muutama muu romaani ja muuta kirjallisuutta Länsi-Lapin metsäkaartilaisista Lappi-osaston kokoelmista.
Valto Maunula: Kannattaa varoa
Valto Maunula: Ei sorru
Janne Huilaja: Metsän hyvät
Varsinaisia muistelmateoksia on vähän:
Pudas, Heikki: Metsäkaartilainen (26 s.)
Tutkimuskirjallisuutta, johon sisältyy myös muisteluksia:
Markku Tasala: Metsäkaarti - Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha.
Aihetta sivutaan monessakin historiateoksessa, esim.
Ollikainen: Routalattiat. (Sieppijärven historia)
Arvo Myllymäki: Korpikommunisti (Eemeli Lakkala)
Veikko Erkkilä (toim.):... |
| Mikä on jeesiönjoen ja kitisen historia? Ovatko syntyneet heti jääkauden jälkeen? |
152 |
|
27.2.2023 |
|
Kitinen saa alkunsa Kittilän pohjoisosasta ja laskee Sodankylän ja Pelkosenniemen kautta Kemijokeen. Jeesiöjoki eli Jesiöjoki on Kitisen oikea lisäjoki, joka sai alkunsa Jeesiöjärvestä Kittilän puolelta ja laskee Sodankylän kirkolla Kitiseen.
Kirjastokokoelman lähteiden perusteella on saatu seuraava tieto:
Maanpinta oli jään perääntymisvaiheessa lähes 200 metriä nykyistä tasoa alempana. Vetäytyvän jäätikön eteen patoutui pienempiä ja suurempiä jääjärviä. Kitisen laakson oltua vielä perääntyvän jään patoama pohjoisesta, sulamisvedet muodostuivat jääjärven Viiankiaavan-Saariaavan alueella. Jääjärvetkin olivat suureksi osaksi jäälohkareista täyttäneitä altaita, jossa vapaan veden osuus oli vähäinen. Jäätikön reunan lähestyessä Kitisen... |
| Saariselän retkeilykeskuksen emännän etunimi? Sukunimi oli Luoma. Vuosiluku 1970-1980 |
108 |
|
3.2.2023 |
|
Tunturihotellin jo arkistoiduilta sivuilta löytyi tieto:
Saimi Luoma toimi Saariselän Retkeilykeskuksen emäntänä ja retkeilykeskuksen hoidossa olleiden majojen hoitajana 24 vuotta.
Saimi Luoma, Sami kuten häntä sanottiin, oli hyväntahtoinen mutta päättäväinen ihminen.
https://web.archive.org/web/20141031073035/http://www.tunturihotelli.fi…
|
| Mikä on Tuula Matintuvan Piippo-kirjojen järjestys ensimmäisestä viimeiseen julkistettuun? |
133 |
|
29.1.2023 |
|
Kirjastojen Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelusta (https://www.kirjasampo.fi) löydät listauksen Tuula T. Matintuvan tuotannosta.
Sarjan aloittaa vuonna 1998 Piippo ja mies Marokosta. Seuraavat osat ovat: Piippo ja kuolemantanssi (2000), Piippo ja kotoinen mafia (2001), Piippo ja piiloleikki (2003), Piippo ja kaupan naiset (2004), Piippo ja häpeän kasvot (2005), Piippo ja katala kumppani (2007) ja Piippo ja verhotut totuudet (2008). |
| Millä luokalla, monentenako kouluvuonna, tulee suomenkielisten peruskoululaisten pakolliseen opetusohjelmaan ruotsi toisena kotimaisena kielenä Rovaniemeä ja… |
46 |
|
10.1.2023 |
|
Toinen kotimainen kieli ruotsi on suomenkielisessä perusopetuksessa kaikille pakollinen oppiaine. Sen opiskelun voi aloittaa A1-kielenä 1. vuosiluokalla tai valinnaisena A2-kielenä yleensä 4. vuosiluokalla, ja viimeistään se täytyy aloittaa 6. vuosiluokalla B1-kielenä. Ruotsi on yleisimmin B1-kielenä.
Kunnat linjaavat omissa opetussuunnitelmissaan, miltä vuosiluokalta alkaen ruotsia tarjotaan. Kuntien opetussuunnitelmia löytyy https://peda.net/ tai kuntien omilta verkko-sivuilta.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
