Mitä tarkoitti nyt jo poistettu palvelusluokka B2? Oliko se aseentonta palvelua terveyssyistä? Entä osallistuivatko B2-miehet viime sodissa taisteluihin? 244
6.8.2024
Esimerkiksi vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä sotapalvelukelpoisuusluokkien määritelmät ovat seuraavat:A I luokka: Aseelliseen rintamapalveluun kelpaavat ensimmäisen luokan asemiehet,A II luokka: Aseelliseen rintamapalveluun kelpaavat toisen luokan asemiehet,B I luokka: Apupalveluun sotatoimivyöhykkeellä kelpaavat ensimmäisen luokan apupalvelumiehet,B II luokka: Vain tukivyöhykkeellä ja kotiseudulla kelpaavat toisen luokan apupalvelumiehet,E luokka: Tarkastustilaisuudessa palveluun kelpaamattomiksi todetut, mutta määrääajan kuluttua uudelleen tarkastettaviksi määritetyt,D luokka: Ainiaaksi kaikenlaiseen palveluun kelpaamattomat, asevelvollisuuden suorittamisesta kokonaan vapautettavat, jaC luokka: Rauhan aikana palvelusta...
Mistä kotiompelija löytäisi Lotta-puvun kaavat? (Lotta Svärd) 274
12.7.2024
Ylen uutisjutussa mainitaan, että kun Suupohjan lottaperinneyhdistys teki uusia lottapukuja, se osti kaavat pukuun Lotta Svärd -museolta. Museon löytää osoitteesta https://lottasvard.fi/lottamuseo
Mitkä syyt johtivat siihen, ettei henkilö kelvannut talvisodassa rintamalle? Etsin sekä terveydellisiä syitä että muita syitä. 167
7.6.2024
Lainsäädännöllinen perusta juuri talvisodan alla löytyy seuraavasta kirjasesta:Asevelvollisuuslaki täytäntöönpanomääräyksineen. Helsinki: Valtioneuvosto, 1939.Tarkemmin talvisodan aikaisia terveydellisiä perusteluja palvelukseen kelpaamattomuudelle on avattu vuoden 1935 Lääkärintarkastusohjesäännössä, joka löytyy ainakin Eduskunnan kirjastosta asetuskokoelman liitteenä.Asevelvollisuuslaki ei 1920-40 -luvuilla antanut mahdollisuutta asevelvollisten poliittiseen karsintaan. Aihe on kuitenkin herättänyt tutkijoiden keskuudessa keskustelua vielä 2000-luvullakin. Esimerkiksi professori Heikki Ylikangas on mm. teoksessaan Yhden miehen jatkosota (Otava 2009) esittänyt, että erilaisia poliittisista syistä karsittuja olisi ollut jopa 100 000....
Ennen kuin rannikkotykistö siirrettiin merivoimiin, niin se oli maavoimissa. Jos mies on käynyt rannikkotykistökoulun ennen 1998 eli siis RUK ja kotiutui res… 165
6.6.2024
Tiedustelin tätä alan asiantuntijoilta Uudenmaan aluetoimistosta, josta vastattiin että lähtökohtaisesti peruskoulutuksen/asepalveluksen mukaiset sotilasarvot säilyvät riippumatta puolustushaarojen muutoksista. Omalta osaltaan asiaa voi tiedustella omasta aluetoimistostaan, ja nykyisin asia selviää myös myös OmaIntti -palvelusta.
Mitä tapahtui asekätkentä -jutun ilmiantaneelle Lauri Kumpulaiselle? Saiko hän palkkion, kostivatko asekätkijät, eli hiljaiseloa..? Nimi on melko yleinen,… 641
5.6.2024
Käsillä olevasta kirjallisuudestakaan ei löytynyt tietoja sotamies Kumpulaisen myöhemmästä elämästä. Hiljaiselo lienee todennäköisin vaihtoehto. Matti Lukkari mainitsee teoksessaan Asekätkentä (Otava 1984/1992) Kumpulaisen olleen keväällä 1945 23-vuotias. Joissakin lähteissä hänen on myös mainittu olleen oululainen. Näiden tietojen perusteella hänen kantakorttinsa saattaisi olla paikannettavissa, mutta siinä ei olisi juurikaan tietoa kotiuttamisen jälkeisestä ajasta.
Minkä ikäisiä nuorimmat hävittäjälentäjät olivat talvisodassa, jatkosodassa ja lapinsodassa? 366
18.4.2024
Ilmasotakoulun kirjastosta vinkattiin mainio matrikkeliteos, josta löytyy ainakin osittainen vastaus:
Stenman, K. (2020). Hävittäjälentäjät Suomen ilmavoimissa 1939-1945 (1. painos.). Koala-kustannus.
Teokseen on listattu vähintään yhden sotalennon sotavuosina lentäneet hävittäjälentäjät syntymäaikoineen ja lyhyine palvelustietoineen.
Nuorin sotavuosien lentäjistä vaikuttaisi pikaisen laskeskelun perusteella olevan 4.10.1922 syntynyt Eero Mäkinen, joka määrättiin 12.5.1941 vänrikkinä Lentolaivue 30:een. Mäkinen kaatui 7.8.1941, kun hänen koneensa iskeytyi mereen Tytärsaaren luona.
Talvisodan hävittäjälentäjistä nuorimmasta päästä olivat Martti Eerik Sillanpää, synt. 22.8.1919 ja Tage Ingerman Reinhold...
Mitkä olivat laskija-aliupseerin ja taso-aliupseerin tehtävät kranaatinheitinkomppaniassa 1960-luvulla? 326
9.4.2024
Kranaatinheittimistön henkilöstön tehtäviä määriteltiin vuoden 1955 ohjesäännössä seuraavasti:
”125. Laskija hoitaa joukkueen tuliasematasoa ja muuntaa tulikomennot heittimille sopiviksi ottaen huomioon ammunnan valmistelun edellyttämät lentoradan korjaukset. Lisäksi hän toimii tuliasemahenkilöstöstä muodostetun mittauspartion johtajana tai suuntakehämiehenä.”
”131. Komppanian tasoaliupseeri huolehtii komppaniaupseerin apuna tilannekartasta, tuliasematasosta, tulisuunnitelmista ja erillisistä maaliluetteloista, pitää kirjaa suoritetuista ammunnoista ja ammuskulutuksesta sekä huolehtii sääsanoman vastaanotosta ja sen edelleen viestittämisestä joukkueiden tuliasemiin.”
”137. Heittimistöryhmän tasoaliupseeri (esim tukipataljoonan...
"Pääesikunta teki helmikuussa 2019 päätöksen, että diabetes on jatkossa aina este varusmiespalveluksen suorittamiselle. Päätöstä perusteltiin… 206
9.4.2024
Pääesikunnan päätöksen mukaan diabetesta sairastavat vapautetaan varusmiespalveluksesta rauhan aikana. Tiedotteessa ei mainita että päätös koskisi myös sodan ajan palvelusta. Nykyisessä hallitusohjelmassa on maininta jonka mukaan "Hallitus mahdollistaa palvelusturvallisuus huomioiden varusmiespalveluksen suorittamisen ja kertausharjoituksiin osallistumisen diabeetikoille sekä arvioi muiden terveyssyistä vapautettavien henkilöiden mahdollisuuksia osallistua maanpuolustuskoulutukseen", joten tilanne saattaa muuttua vielä tulevaisuudessa. Oikea kanava kysytyn kaltaiselle anomukselle voisi olla oma aluetoimisto:
Miten tulee toimia jos terveydentilaan on tullut muutoksia varusmiespalvelun jälkeen?
Ota yhteys omaan aluetoimistoosi....
Jatkosodassa palvellut henkilö sai vankeusrangaistuksen sotapelkuruudesta.Hän sai myöhemmin armahduksen 1.12.1944 annetun lain nojalla. Mikä tuo laki on ja… 225
8.4.2024
Kyseessä on 1.12.1944 annettu Laki eräiden sotatuomioistuimissa rangaistukseen tuomittujen henkilöiden armahtamisesta. Lain ja siihen liittyvän asetuksen teksti löytyvät asetuskokoelman lisäksi mm. Wikisource-palvelusta:
Laki eräiden sotatuomioistuimissa rangaistukseen tuomittujen henkilöiden armahtamisesta (Suomen asetuskokoelma 862/1944).
Asetus eräiden sotatuomioistuimissa rangaistukseen tuomittujen henkilöiden armahtamisesta annetun lain soveltamisesta (Suomen asetuskokoelma 863/1944).
Hyvä lähtökohta aiheeseen tutustumiselle voisi olla Jukka Kulomaan väitöskirja:
Kulomaa, J. (1995). Käpykaartiin? 1941-1944: Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana. Väitöskirja: Helsingin yliopisto.
Löytyykö mistään tietoa lähimmistä suomenkielisistä vastineista toisen maailmansodan aikaisen Yhdysvaltain armeijan ilmavoimien organsiaatiotasojen nimistä?… 92
20.3.2024
Englanti-suomi-englanti: sotilassanasto ja lyhenteet (Pääesikunta 1992) ehdottaa seuraavia käännöksiä:
fighter command: hävittäjäosasto; (Brit.) hävittäjäkonevoimat; (US) hävittäjäyhtymä
bomber command: (US) pommituslennosto; (Brit.) pommituslaivue
wing: laivue
group: (Brit.) lentolaivue; (US) lentorykmentti
squadron: eskadroona, laivue
flight: lento-osasto, lentue
Kuntoisuusluokka BII 37 c 2? Kantakotissa merkitty vuonna 1943. 142
13.3.2024
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä luokkaan 37 kuuluvat "elimelliset mielisairaudet, myrkytyksen aiheuttamat mielisairaudet ja hermoston häiriöt, elimelliset keskushermoston taudit ja aivovammoista johtuneet tilat". Tarkenne 37c2 viittaa "muihin elimellisiin keskushermoston tauteihin". B II -kelpoisuusluokittelun merkitys tässä on "täysin parantuneet, keskivaikein seurauksin, jotka eivät estä kevyttä palvelua tukivyöhykkeellä tai kotiseudulla."
Lähde: Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto.
Olen tutkinut lähiaikoina 30-vuotisen sodan aikakautta, josta on harmillisen vähän materiaalia suomeksi. Haluaisin kuitenkin puhua kotikielen termeillä, mutta… 185
29.2.2024
Termille ei näyttäisi olevan napakkaa yleisesti käytössä olevaa suomennosta.
J.O. Hannula ja K.A. Adaridi kuvavat aikakauden taktillisten muotojen kehitystä ja tuliasein ja teräasein aseistettujen taistelijoiden yhteistoiminnan järjestämistä teoksissa Sotataidon historia: 2, Taktiikan ja strategian pääpiirteet Keskiajalla ja Uudella ajalla ennen Kolmikymmenvuotista sotaa (1931), Sotataidon historia. 1, Vanha ja keskiaika (1920) ja Sotataidon historia. 2, Kustaa Aadolfin, Ludvig XIV:n ja Fredrik Suuren aika (1920) mutta heillä ei ole nähdäkseni erillistä kattotermiä konseptille.
Jussi T. Lappalainen käyttää teoksessaan Aseet ja taistelut: sotataidon kolme vuosituhatta (1989) termiä "piikki- ja muskettimiesten yhteistoiminta".
Janne...
Mikäköhä merkki on kyseessä? itsellä epäily että liittyisi jollain tapaa kertausharjoituksiin.. 375
26.2.2024
Tämä onkin mielenkiintoinen. Merkki ei esiinny käsillä olevassa alan kirjallisuudessa:
Kaipainen, L. (1995). Vapaa Suomi: Suojeluskunta- ja lottamerkit kertovat. Kustannusosakeyhtiö Ajatus.
Mäkitalo, J. (1995). Puolustusvoimien kurssi- ja suoritusmerkit. [kustantaja tuntematon].
Tetri, J. E. (1998). Kunniamerkkikirja (2. täyd. p.). Ajatus.
Tiainen, J. (2010). Suomen kunniamerkit: The orders, decorations and medals of Finland. Apali.
Merkin päiväys voisi tosiaan viitata johonkin kesän 1935 sota- tai kertausharjoitukseen. Merkittäviä sotaharjoituksia ei kyseisenä vuonna järjestetty rahoituksen puutteen vuoksi. Suomen kuvalehden 13.4.1935 uutisen perusteella mitalin kääntöpuolen päivämäärät 11.6-10.7.1935...
Kuinka paljon oli varusmiehen päiväraha vuonna 2001. 491
26.2.2024
Päivärahoista kerrotaan Ruotuväki-lehden numerossa 22/2001. Ensimmäisen 180 palveluspäivän aikana varusmiehen päiväraha oli 3,2 euroa (19 mk). Seuraavien 181.-270. vuorokauden aikana päiväraha oli 5,72 euroa (34mk). Sen jälkeen päivärahaa sai 8,24 euroa (49mk). Lisäksi naiset saivat päivässä 0,35 euroa (2,08mk) henkilökohtaisiin tarvikkeisiin, joita puolustusvoimat ei tarjonnut.
Suomessa vastustettiin venäläistämistä ns. kutsuntalakoilla 1901-1903. Seurakuntien pappien tuli ilmoittaa kutsunnoista kirkossa ajan tavan mukaan. Monet papit… 131
14.2.2024
Aihetta sivutaan Antti Pohjolaisen pro gradu -tutkielman (saatavilla verkossa) luvussa 3.3:
Pohjolainen, A. (2010). Perustuslaillinen vastarinta ja kutsuntalakot Oulussa vuosina 1901 - 1904. Pro gradu, Jyväskylän yliopisto.
Pohjolaisen mukaan senaatti hylkäsi 60 papin anomuksen päästä kuuluttamasta asevelvollisuuslakia. Papiston enemmistö oli myöntyväisyyskannalla, mutta vastarintahenkisten pappien määrä nousi syksyn 1901 70 papista vuoden 1903 alun sataan. Gradussa lähteenä käytetty Murtorinteen väitöskirja voisi olla hyödyllinen kysymyksen jatkoselvittelyssä:
Murtorinne, Eino (1964), Papisto ja esivalta routavuosina 1899 – 1906. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura
Ukkini kantakortissa on maininta vuodelta 1931 - Siirretään B32 nojalla nostoväen II luokka. Mitä syytä tuo B32 on tuolloin tarkoittanut? 333
7.2.2024
Puolustuslaitoksen lakikirjan (1928) mukaan merkitys olisi seuraava:
32. Kroonilliset taudit henkitorvessa, keuhkoissa ja keuhkopussissa, jotka tuntuvasti vaikeuttavat hengitystä ja vaikuttavat vahingollisesti yleistilaan.
B-luokitus aiheutti "tarkastetun vapauttamisen vakinaisesta palveluksesta rauhan aikana, siirrolla nostoväen II luokkaan."
Mistä kenttäoloissa voi arvomerkeistä päätellä maastopukuisesta upseerista onko hän aktiivi- vai reservin upseeri? 202
6.2.2024
Vuoteen 1941 aktiivi- ja reserviupseerit saattoi erottaa esimerkiksi arvomerkkiruusukkeen väristä. Reserviupseerien ruusukkeet olivat hopean värisiä "tinanappeja", aktiiviupseerien ruusukkeet kullan värisiä. Arvomerkit ja arvot yhtenäistettiin tasavallan presidentin asetuksella 13.6.1941. Nykyisissä sotilas- ja virkapukunormeissa ei enää esiinny reserviupseerit aktiiviupseereista erottavia arvomerkkejä.
Reserviupseerien ruusukkeiden väri vaihtui tinasta messinkiin kohta 80 vuotta sitten - Reserviläinen (reservilainen.fi)
Sotilas- ja virkapuvut - Puolustusvoimat
Suomen puolustusvoimien nykyiset virkapuvut. Suomen Sotilas, 01.06.1935, nro 12, s. 17-18
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Palveliko Lauri Törni Schutzstaffelissa? 130
31.1.2024
Lauri Törni palveli Waffen-SS -joukoissa kesä-heinäkuussa 1941.
Lähteitä ja lisätietoja:
Kallonen, K. (2022). Lauri Törni: Mannerheim-ristin ritari ja USA:n vihreiden barettien sankari (4. laajennettu painos. Juhlapainos.). Readme.fi.
Laitinen, J., Saurio, J., & Hakanpää, M. (2013). Suomalaisten Waffen-SS -vapaaehtoisten matrikkeli 1941-1943 (2. p.). [Veljesapu].
Pohjonen, J., & Silvennoinen, O. (2013). Tuntematon Lauri Törni. Otava.
Kuinka monta suomalaista vapaaehtoista palveli Waffen SS:ssä? 191
31.1.2024
Suomalaisten Waffen-SS -vapaaehtoisten matrikkeli 1941-1943 kertoo, että Suomen hallitus lähetti Saksaan 1398 vapaaehtoista, joista 1197 värvättiin keväällä 1941 ja 201 lähetettiin syksyllä 1942 täydennyksenä suomalaispataljoonaan.
Mikä ero on Kadettikoululla ja Maanpuolustuskorkeakoululla. Kadettitutkinto on kai korkeakoulututkinto, siten on hieman hämäävää, että on vielä erikseen… 587
30.1.2024
Kadettikoulu on Maisteriosaston ja Jatkotutkinto-osaston ohella yksi Maanpuolustuskorkeakoulun kolmesta tutkinto-osastosta. Kadettikoulu (KADK) vastaa MPKK:ssa järjestettävästä sotatieteiden kandidaatin tutkinnosta, Maisteriosasto (MAISTOS) sotatieteiden maisterin tutkinnoista ja Jatkotutkinto-osasto (JTOS) puolestaan mm. yleisesikuntaupseerin tutkinnosta. Opintojen rakennetta avataan Yleinen opintojen opas 2023 : sotatieteelliset perus- ja jatkotutkinnot -oppaassa sekä Puolustusvoimien verkkosivuilla. Toimintojen fyysinen sijoittelu kampuksella viime vuosikymmenen alkupuolella löytyy Maanpuolustuskorkeakoulun 20-vuotishistoriikin sivun 37 kartasta. Teoksessa avataan myös taustaa miksi ja miten eri sotakoulut yhdistettiin 1990-luvun...
