| Korpraali Toivo Nisisen kaatumisilmoituksessa sanotaan, että ruumis lähetettiin Reisjärven suojeluskunnalle. Lähin omainen vaimo on tuolloin asunut… |
60 |
|
21.9.2023 |
|
Ilona Kemppainen kertoo väitöskirjassaan Isänmaan uhrit : sankarikuolema Suomessa toisen maailmansodan aikana toisen maailmansodan aikana (SKS 2006), että kaatunut lähetettiin kotipaikkakuntansa tai sen paikkakunnan suojeluskunnalle, jonne omaiset toivoivat vainajan tulevan haudatuksi. Yksittäistapaukseen on vaikea ottaa kantaa, mutta ei liene mahdotonta etteikö vainajaa olisi omaisen toiveesta siirretty Reisjärveltä Soanlahdelle. |
| Heikki Rajala kaatui 21.7.1941 ja haudattiin 25.7. Hevoslammin kenttähautaan. Ilmoitus kaatumisesta on tullut sk-piiriin ja Reisjärven seurakuntaan 30.7… |
109 |
|
19.9.2023 |
|
Henkilöstön täydennys- ja evakuointiohjesääntö (1941) kertoo, että, ellei kaatuneita voitu evakuoida kotiseudulle, haudattiin heidät tilanteeseen sopivin sotilaallisin kunnianosoituksin joko lähimpään seurakunnalliseen tai varta vasten vihittyyn sotilashautausmaahan. Kenttähautausmaista oli laadittava haudansijoin ja haudattujen numeroin varustettu tarkka kartta. Karttaa oli säilytettävä kaatuneiden evakuointikeskuksessa ja jäljennös siitä oli lähetettävä Kotijoukkojen esikunnalle.
Hämeen Kansa -lehdessä 23.9.1941 on haastateltu sotilaspastori Johannes Sillanpäätä kaatuneiden huoltoon liittyvistä kysymyksistä. Kenttähautausmaihin haudatuista kertoo Sillanpää seuraavaa: ”Kenttähautausten kautta ei ole tahdottu mitenkään riistää... |
| Onko Suomen Puolustusvoimissa mahdollista naisen päästä kenraalikuntaan? |
168 |
|
8.9.2023 |
|
Kaarina Buure-Hägglund nousi ensimmäisenä naisena kenraalikuntaan jo 1996, ottaessaan vastaan Puolustusvoimien asessorin viran.
Aiemmin tässä palvelussa on vastattu, että puolustusvoimien komentajan vuoden 2019 arvion mukaan ensimmäiset kadettiupseeritaustaiset naiskenraalit saatamme nähdä noin kymmenen vuoden kuluttua, eli ehkä noin vuoden 2030 tienoilla.
Lähteitä ja lisätietoja:
Kaarina Buure-Hägglund – Wikipedia
Ensimmäinen naiskenraali nähdään ehkä vuoden 2030 tienoilla | Kaleva
"Suomessa ensimmäinen naiskenraali 2030-luvulla" – Naisupseerit pitävät etenemistä mahdollisena, mutta hitaana (yle.fi)
|
| Jos tuomitaan menettämään sotilasarvonsa, menettääkö myös myös mahdollisen eläkkeensä? |
241 |
|
7.9.2023 |
|
Puolustusvoimissa palveleva henkilöstöalan asiantuntija avasi asiaa seuraavasti: ”Sotilaseläke ei ole sidottu sotilasarvoon, vaan eläke kertyy työuran aikaisen työtulon mukaisesti. Jos suomalaiseen oikeuskäytäntöön kuuluisi vielä tänä päivänä jonkinlaiset ylimääräiset taloudelliset sanktiot, ne kyllä tuotaisiin esille tuomion yhteydessä samalla tavalla, kun esitetään rikoksen uhrille tai omaisille määrättävät korvaukset.”
Vielä 1960-luvulla tällainen taloudellinen lisäsanktio oli kuitenkin mahdollinen. Ruotuväki-lehdessä 1/1968 kirjoitetaan, että ennen vuoden 1967 alussa voimaan astunutta valtion uutta eläketurvasäännöstöä eläkeoikeuden saattoi menettää, jos virkamies on pantu viralta tai tuomittu sotilasrikoksesta virasta erotettavaksi.... |
| Aina joskus olen pannut merkille, että alempiarvoinen,kantahenkilökuntaan kuuluva upseeri puhuttelee everstiluutnanttia "herra everstiksi", niin… |
276 |
|
28.8.2023 |
|
Yleinen palvelusohjesääntö (2017) käsittelee puhuttelua luvussa 3.8. Ohjesääntöä lainaten: "Sotilaita puhutellaan heidän sotilasarvojensa mukaisesti. Kenraaliluutnanttia, kenraalimajuria ja prikaatikenraalia puhutellaan kuitenkin kenraaliksi. Vara-amiraalia, kontra-amiraalia ja lippueamiraalia puhutellaan amiraaliksi." Virheitä tapahtuu ja elokuvien ilmaisussa saatetaan ottaa taiteellisia vapauksia, mutta virallisesta käytänteestä ei näyttäisi olevan kyse. |
| Mistä saan tiedon saksalaisesta isästäni? Hän palveli Kemijärven asemalla 1944. |
116 |
|
9.8.2023 |
|
Maailmansodissa palvelleiden saksalaisten sotilaiden henkilöasiakirjat ovat nykyään Saksan Liittoarkistossa. Sivuilla on lomakkeet asiakirjojen tilausta varten.
Suomessa on aikaisemmin toiminut myös Saksalaisten sotilaiden lapset ry, joka on pystynyt auttanut sukujuurien selvittämisessä. Tällä hetkellä yhdistyksen verkkosivut eivät näytä olevan toiminnassa.
Kansallisarkisto on laatinut aiheesta kaksiosaisen selvityksen, josta saa monenlaista taustatietoa:
Westerlund, L. (2011). Ulkomaala[i]sten sotilaiden lapset Suomessa 1940-1948: Osa I, Saksalaisten sotilaiden lapset = Children of foreign soldiers in Finland 1940-1948. Volume I, The children of German soldiers. Kansallisarkisto.
Westerlund, L. (2011). Ulkomaala[i]sten sotilaiden... |
| Sukulaiseni kantakortti on varusmiesajalta ja talvisodan ajalta kadonnut ja jatkosodan ajalta osin tuhottu. Sota-arkistosta ei näitä tietoja löydy. Onko muuta… |
91 |
|
7.8.2023 |
|
Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa on vinkkejä mitä arkistotietoja sota-aikaisesta palveluksesta on löydettävissä:
Palvelus armeijassa | Arkistojen Portti (kansallisarkisto.fi)
Talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet | Arkistojen Portti (kansallisarkisto.fi)
Jos joukko-osasto on tiedossa, sotapäiväkirjoista tai päiväkäskyistä voi löytyä lisävalaistusta. Monesta joukko-osastosta on myös oma historiikkiteoksensa. Arkistolähteiden lisäksi on mahdollista, että henkilö on luovuttanut tietojaan esimerkiksi paikkakunnan veteraanikirjaan tai Suomen rintamamiehet -matrikkelisarjaan. Nimi saattaa vilahtaa myös sota-aikaisissa sanomalehdissä, jotka ovat käytettävissä digitoituina vapaakappalekirjastoissa.
|
| Mitähän lippuja nuo sankarihautauskuvassa voisivat olla? Toisen vainajan viimeinen joukko-osasto oli Lääkintakeskusvarikko 5 ja toisen 3.KKK/JR 10. |
67 |
|
4.8.2023 |
|
Vasemmanpuoleinen lippu näyttäisi olevan Reisjärven suojeluskunnan lippu. Suojeluskuntalipuista enemmän Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa.
Oikealla oleva lippu on Vapaussodan Rintamamiesten Liiton lippu. |
| Mitä tarkoittaa kantakortissa maininta päivättynä 5.4.40 Luokka ja L.T.O: E39 |
52 |
|
31.7.2023 |
|
Tuolloin voimassa olleessa vuoden 1935 lääkärintarkastusohjesäännössä luokituksen 39 merkitys on Ankarat, parantumattomat neuroosit (Neuroses graves). E-luokitus merkitsee palveluskelpoisuuden ratkaisemisen siirtämistä toistaiseksi.
|
| Tällainen kysymys: Kantakortissa sotilaan viimeiseksi joukko-osastoksi on merkitty KKK/Kev.Os. 4. Sotasammossa taas on näin: Kevyt osasto 4, 1. komppania … |
119 |
|
26.7.2023 |
|
Kevyt osasto 4:n kuului jatkosodassa esikuntakomppania, 1. jääkärikomppania, 2. jääkärikomppania ja konekiväärikomppania. Näin ollen KKK/Kev.Os. 4 ja 1. komppania ovat eri yksiköt.
Lähde: Sotapäiväkirjat-kokoelma. Jatkosodan ja Lapin sodan sotapäiväkirjat. Kevyt osasto 4, 18.6.1941 - 19.11.1941. Kansallisarkisto. https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2384800280 |
| Mikähän lippu on kyseessä? |
94 |
|
26.7.2023 |
|
Kyseessä on Iisalmen suojeluskunnan lippu. Lippu löytyy Kansallisarkiston digitoiduista aineistoista.
Suojeluskuntien lippupiirustuskokoelma. Lippupiirustukset ja niihin liittyvät asiakirjat. 75:2 Iisalmen suojeluskunta.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5747689052&aineistoId=1539124610 |
| Talvi- ja jatkosodassa taisteluiden ollessa kiivaimmillaan kaatuneita jouduttiin hautaamaan kenttähautoihin. Heidät ilmeisesti myös siunattiin kenttähautauksen… |
75 |
|
26.7.2023 |
|
Henkilöstön täydennys- ja evakuointiohjesäännön 2. osassa (1941) todetaan kenttähautauksista seuraavaa:
”Ellei kaatuneita voida evakuoida kotiseudulle, haudataan heidät tilanteeseen sopivin sotilaallisin kunnianosoituksin joko lähimpään seurakunnalliseen tai vartavasten vihittyyn sotilashautausmaahan. - - Ruumiinsiunauksen suorittaa siihen kulloinkin määrätty ja, mikäli mahdollista, vainajan oman joukko-osaston pastori.”
Vainajat siis pyrittiin siunaamaan kenttähautauksen yhteydessä. Siunaus tehtiin siltä varalta, että vainajia ei pystyttäisi myöhemmin siirtämään kotipaikkakunnilleen, eli kenttähautojen ajateltiin säilyvän vainajien pysyvinä hautapaikkoina. Sotien aikana kenttähautoihin haudattuja ei tosiaan läheskään aina pystytty... |
| Kantakortissa on jatkosodan lkp:n yhteydessä kutsutulle sotilaalle yksiköksi määrätty 12./JR 10. Sieltä hänet on 31.10.1941siirretty 9/JR 10 ja 9 on vedetty… |
47 |
|
18.7.2023 |
|
Kuvassa on esitetty jalkaväkirykmenttien kokoonpano kesällä 1941. Kuvan mukaan 9. ja 11. komppania kuuluisivat III pataljoonaan. 12. komppania oli III pataljoonan konekiväärikomppania.
Lähde: Jatkosodan historia 1.osa. Sotatieteen laitoksen sotahistorian osasto, WSOY 1988, sivu 86. |
| Kysymykseni on seuraava: Mitenköhän sotilasvirkamiesten kolme luokkaa vertautuvat nykyisin varsinaisiin sotilasarvoihin? |
196 |
|
13.7.2023 |
|
3. luokan palvelusarvo (joka rinnastetaan yliluutnanttiin) annetaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille.
2. luokan palvelusarvo (joka rinnastetaan luutnanttiin) annetaan muille kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille.
1. luokan palvelusarvo (joka rinnastetaan ylikersanttiin) voidaan antaa reservin aliupseerin tai miehistön koulutuksen saaneille sotilaallisessa kriisinhallintatehtävässä, kertausharjoituksissa ja sodan ajan tehtävissä.
Lähde: Yleinen palvelusohjesääntö, s.14.
PEVIESTOS-YlPalvO2009.pdf (puolustusvoimat.fi) |
| Onko mitään vertailua tehty siitä, muistuttivatko Suomen ja Saksan itäosien luovutettuiden alueiden asukkaiden pakkosiirto länteen toisiaan? Onko näillä… |
116 |
|
30.6.2023 |
|
Karjalaisten evakuointia on tutkittu Suomessa paljon, kun taas Saksan itäosien evakuointia käsittelevä tutkimuskenttä on vähäisempi. Sekä Suomessa että Saksassa siviiliväestö joutui jättämään kotinsa puna-armeijan edetessä ja siirtymään oman maansa sisällä uudelle alueelle. Siirtymistä ja ihmisten kotoutumista yritettiin hallita erilaisilla laeilla, kuten Suomessa maanhankintalailla ja esimerkiksi Itä-Saksassa lailla, joka tähtäsi siirtoväen asuinolojen parantamiseen. Siirtoväki kohtasi kummassakin maassa vaikeuksia, jotka liittyivät mm. matkantekoon, uuden kotipaikan etsimiseen, kodin rakentamiseen sekä uudelleenasettautumiseen. Lisäksi paikallisväestön suhtautuminen siirtoväkeen oli vaihtelevaa.
Suomessa siirtoväen asiat olivat... |
| Mitä tarkoittaa Kantakortissa merkintä: Palv. kelpoisuus, luokka L.T.O:n kohdat: AII 70a ? |
101 |
|
16.6.2023 |
|
Palveluskelpoisuusluokan A II 70a merkitys oli jatkosodan aikana seuraava:
70a. Mahalaukun happoisuuden vaihtelut, mahalaukun toiminnalliset häiriöt, mahakatarri (Anomalia secretionis ventriculi, gastrodyspepsia, gastritis chronica). Lievät gastritistapaukset, yleistila hyvä kenttäoloissa.
A II -luokkaan määrättiin tarkastettava, joka on taistelukelpoinen rintamaoloissa, mutta jonka palvelukelpoisuutta jokin vähäinen rakennevirhe, vika, vamma tai sairaus rajoittaa.
Lähde:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto. |
| Haluaisin virallista tietoa Viron vapaussodassa 1918..1920 kuolleiden suomalaissotilaiden määrästä. |
72 |
|
13.6.2023 |
|
Valtioneuvoston kanslian yhteydessä 1998-2003 toimineen Suomen sotasurmat 1914-22 -projektin voisi ajatella edustavan virallisluonteista tietoa. Projektin julkaisuista FM Iiris Heinon Hinnalla hengen ja veren : suomalaisten vapaaehtoisten sotasurmat Virossa vuonna 1919 analysoi suomalaisten vapaaehtoisten kärsimiä tappioita. Teoksen mukaan varmuudella surmansa vapaaehtoisjoukosta sai 147 miestä.
Virossa menehtyneiden tietoja voi tarkastella myös Sotasurmasampo 1914-1922 -palvelussa. |
| Vakinaiseen palvelukseen mies astui 4.1.1938 ja osoitteena oli Pohjan Rykmentti Kuopiossa. Reservialiupseerikouluun hänet komennettiin 2.5.-1.9.1938 väliseksi… |
67 |
|
12.6.2023 |
|
Kainuun Prikaatin historia 1626-2012 tietää kertoa, että rykmentissä toimi reservialiupseerikoulu, jota useissa asiakirjoissa kutsuttiin myös aliupseerikouluksi.Tekemällä haku aliupseerikoulu Kansalliskirjaston digitoimiin rykmentin lehtiin Jahvetti : PSR:n poikien oma lehti ja Pohjan Poika tuleekin lukuisia osumia, mutta tarkempaa paikkaa ei nähdäkseni näissäkään mainita. Museoviraston digitoimassa kuvassa PSR:n aliupseerikoulun konekiväärijoukkue poseeraa 1932 Kuopion kasarmeilla.
Lähde:
Iskanius, M. (2012). Kainuun Prikaatin historia 1626-2012: Nelivuosisatainen taival Savon Rykmentistä nykyaikaiseksi valmiusyhtymäksi. Kainuun Prikaatin Kilta. |
| Suomalaiset ottivat Suursaaren ja Tytärsaaren haltuunsa kevättalvella 1942. Suomalaiset miehittivät Suursaaren ja saksalaiset Tytärsaaren. Oliko saarilla tämän… |
77 |
|
12.6.2023 |
|
Kansallisarkiston menehtyneiden tietokannan mukaan Suursaaressa (14) ja Tytärsaaressa (11) syntyneet sankarivainajat on pääosin haudattu Kotkan sankarihautausmaahan. Tietokannan mukaan Suursaareen tai Tytärsaareen ei ole haudattu suomalaisia sankarivainajia.
Teoksessa Evakkotaival : Karjalan siirtoväen tarina kerrotaan, että Suursaaren ja Tytärsaaren asukkaat eivät päässeet jatkosodan aikana palaamaan koteihinsa. Suursaaressa oli jatkosodan aikana tuhansia suomalaisia, pääosin sotilaita, yksityisten yritysten palveluksessa olevia rakennusmiehiä sekä heinäkuussa 1942 saarelle internoituja juutalaispakolaisia. Sotilaita saarella oli 1944 enimmillään kolmatta tuhatta. |
| Miksi puolustusvoimissa varuskuntien yksiköissä päivystystä suorittavilla varusmiehillä roikkuu kaulassaan metallinen kilpi merkkinä päivystysvastuusta, jonkin… |
413 |
|
9.6.2023 |
|
Tuolloin vastikään käyttöön otetusta päivystäjänkilvestä kertoo Leo Franck Kylkirauta-lehdessä 1949. Franckin mukaan vuoden 1918 jälkeen päivystävän upseerin ja päivystävän aliupseerin tunnuksena oli keltainen käsivarsinauha, jota pidettiin epäkäytännöllisenä ja rumana. Nauha oli usein ryppyinen ja likainen, ja se herätti mielleyhtymiä tuolloin käytössä olleeseen sokeiden merkkiin. Puolustusvoimain komentaja, jalkaväenkenraali Aarne Sihvo antoi suostumuksensa Kadettikunnan esitykselle päivystäjän kilven käyttöön ottamisesta. Samana vuonna Kadettikunta luovutti Maasotakoulun 30-vuotisjuhlan yhteydessä koulun käyttöön kolme päivystäjän kilpeä, jotka oli valmistettu Kustaa III:n aikaisen armeijan mallin mukaan kiillotetusta messingistä.... |
