| ! "Harrastan" Vallila Interiorin kankaita ja haluaisin aina tietää kankaan nimen, suunnittelijan, värivaihtoehdot ja valmistusvuoden. Kuvahaku on verraton… |
32 |
|
|
|
HeiValitettavasti en löytänyt mitään yksittäin resurssia, josta kaikki kuosit löytyisivät. Kannattaa liittyä sisustusharrastajien ryhmiin sosiaalisessa mediassa tai ottaa vaikeissa tapauksissa yhteyttä suoraan Vallilan asiakaspalveluun. Heillä on palvelu juuri tätä varten, ota ihan rohkeasti heihin tarvittaessa yhteyttä. https://www.vallilainterior.fi/pages/yhteystiedot |
| Asun vuokralla omakotitalossa. Kuuluuko bioastian tai kompostin hankkiminen minulle vai vuokran antajalle? |
72 |
|
|
|
HeiLisätietoa löydät muun muassa alla olevista linkeistä. Ajankohtaisimman ja tarkimman tiedon saat omalta kunnaltasi tai Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:ltä. Vastaus kysymykseesi riippuu siitä asutko taajama-alueella vai sen ulkopuolella. Yleensä kaikki jätehuoltoon liittyvät asiat ovat vuokralaisen vastuulla, jos omistajan kanssa ei ole toisin sovittu. Uusien kiinteiden esineiden ostaminen on yleensä vuokranantajan vastuulla. Koska kyseessä on vastuuasiat emme voi antaa tarkkaa vastausta. Suosittelen ottamaan yhteyttä kunnan viranomaisiin.https://yle.fi/a/74-20012228OmakotitaloliittoEtelä-Karjalan Jätehuolto Oy |
| Onko Eija Kantolan Äiti-kappaletta saatavana nuottina? |
32 |
|
|
|
Hei, kappaleesta ei valitettavasti ole julkaistu Suomessa nuottia. Kappaleen alkuperäisen version La Mamma ovat kirjoittaneet ranskalaiset Robert Gall ja Charles Aznavour, joista jälkimmäinen on myös esittänyt kappaletta. Kappale on käännetty ja sitä on esitetty useilla eri kielillä. Lähteet:Aznavour, Charles. Charles Aznavour [Nuottijulkaisu] : forty-two great songs arranged for voice & piano. London : Wise, cop. 1995.Kantola, Eija. Levyttänyt Eija Kantola. Nuottijulkaisu. Lahti : CAJ Music [n. 1993].Kantola, Eija. Kirkkaimmat tähdet. Nuottijulkaisu. Helsinki : F-Kustannus, 2001 |
| Etsin kirjaa naiskirjoittajan vanhempien rakkaustarinasta. Äiti oli Kainuussa kansakoulun opettaja,isä hieman vanhempi Viipuri/Helsinkiläinen. Isä toimi… |
38 |
|
|
|
Hei,Tampereen kirjastonhoitajilta löytyi ehdotus: kyseessä voisi olla Pirjo Mannisen Taikasormus : se suuri romaani joka elettiin (Tammi, 2004).”On toukokuun ilta vuonna 1929. Leo Pesonen, nelissäkymmenissä oleva paloalan juristi, lehtimies ja kirjailija, kohtaa sattumalta 19-vuotiaan ylioppilasneitosen Raili Mäntyvaaran yhteisten ystävien luona kulosaarelaishuvilassa. Seuraavana päivänä neitonen saa kutsun autoajelulle. Tästä käynnistyy omalaatuinen, oikukkaasti polveileva rakkaustarina, jonka päähenkilöiden tytär, Pirjo Manninen, kertoo lämpimästi myötäeläen ja lempeän ironisella huumorilla höystäen. Taikasormuksen dokumenttipohjan muodostavat Leo Pesosen kirjeet morsiamelleen, pöytälaatikkomuistelmat ja päiväkirjat.”Mannisen äiti Raili... |
| Hoi tietäjät. Minulla on ystävä jonka sukunimi on Koistinen. Luin n. 15 vuotta sitten suomalaisen dekkarin tai mahdollisesti Arto Paasilinnan kirjan jossa… |
56 |
|
|
|
Hei, valitettavasti nyt edes kaverille kilauttaminen ei tuonut varmaa tietoa suurroisto Koistisesta kertovasta kirjasta. Kaksi vaihtoehtoa kuitenkin löysin. Toinen on Ata Hautamäen jännäri Paluu Käpylään, jossa on yhtenä päähenkilönä Kaarle Koistinen. Toinen on Seppo Porvalin teos Daltonit: euralaisten Koistisen veljesten karu tarina kaatopaikalta rikoskierteeseen. |
| Missäpäin Luumäkeä (Taavettia) on kuvattu alkuperäistä Laineen Tuntematonta sotilasta ja mitä kohtauksia ne ovat olleet? Kiitos! |
30 |
|
|
|
Lähdeteos "Suomen kansallisfilmografia. 5, 1953-1956 : vuosien 1953-1956 suomalaiset kokoillan elokuvat" mainitsee Edvin Laineen Tuntemattoman sotilaan (1955) ulkokuvien kuvauspaikkalistassa lyhyesti vain "Luumäki: Taavetti". Paikallinen suullinen perimätieto kertoo, että kuvauspaikka on ollut nykyisen Kuutostien varrella oleva Väinämöisensuo. Suo on Kouvolaan päin ajaessa tien oikealla puolelle juuri ennen Oy Ansari-Yhtymän kasvihuoneita. Suoalueen näkee halutessaan Google Maps -palvelussakin. |
| Onko missään mahdollista opiskella bulgariaa opettajan johdolla? Ei siis itseopiskeluna. |
68 |
|
|
|
HeiEtelä-Karjalan alueella ei tällä hetkellä ole tarjolla bulgarian kielen kursseja. Myöskään netistä en löytänyt ilmoituksia yksityisopetuksesta. Paras mahdollisuutesi oppia kieltä on varmasti verkossa ja pyytää paikallista kieltä osaavaa auttamaan, jos sellaisen pystyt löytämään. |
| Miten jatkuu Elsa Beskowin kuvakirjassa oleva runo "Niin aika mennä vilahti ja ollaan kesässä |
38 |
|
|
|
Tuo viehättävä runo on Elsa Beskowin kirjasta Tonttulan lapset. "Niin aika mennä vilahti ja ollaan kesässä,ja linnunpojat kuoriutuvat joka pesässä.Ja Tonttulassa, Tonttulassa - kuinka ollakaan -on uusi pieni vauva, jota kilvan hoidellaan. Niin, sellaistahan siellä Tonttulassa on.On leikkiä ja työtä ja päivä huoleton.Ja takaisin jos tahdot tuohon metsään mukavaan,saat itse jatkaa satua, sinä, tai kuka vaan." |
| Löysin jo viime kesänä perennapenkeistäni muutamia noin golfpallon läpimittaisia siistejä reikiä, joiden ympärillä ei ole minkäänlaista multakasaa. Myöskään… |
117 |
|
|
|
Ilman kuvia ja lisätietoja käytävien sisällöistä on mahdotonta sanoa varmaksi, mikä eläin koloja kaivelee. Arvauksena voisi olla esimerkiksi jokin myyrä, rotta tai piisami. Kontiaisten jäljiltä jää iso multakasa, mutta peltomyyrän tekemät reiät voivat olla hyvin siistejä. Kun kyselin puutarhaharrastajilta, suurin osa laittaisi kolot metsä-, vesi- tai peltomyyrän syyksi. Myyrien määrä vaihtelee vuosittain, joten jokavuotisesta riesasta ei välttämättä ole kyse. Puutarhurit neuvovat lempeäksi karkottamiskeinoksi kanankakkarakeiden kaatamista koloihin. |
| Netissä kiertää meemi, jossa väitetään Vincent Van Goghin sanoneen: ”I don’t know if I’m extremely sensitive or life is unbearable”. Onkohan hän oikeasti… |
150 |
|
|
|
Hei
Tutkiessani asiaa netistä en löydä lähdette sille missä hän tuo olisi sanonut, kirja, haastattelu, kirje jne. Ainakaan hänen kirjeistään en vastaavaa sitaattia löytänyt. Mutta näyttää, että on yleisesti hyväksytty sen olevan häneltä. Asian todistaminen vaatisi henkilön elämänkertoihin tutustumista. Kyseessä voi olla myös elokuvarepliikki, joka olisi ollut hänestä kertovassa elokuvassa.
Eli en voi varmuudella kertoa onko kyseessä hänen sitaattinsa. |
| Martta Salmela Järvisen kirjoissa sekä nyt Hilja Valtosen kirjassa tuli vastaan sana "kuterveti" (H.V. ' kuterveti meidän välitämme on kertakaikkiaan lopussa')… |
69 |
|
|
|
Yritin etsiä kuterveti -sanaa useammasta sanakirjasta ja murresanakirjasta, mutta mistään en sitä löytänyt.
Veikkaisin, että kyseessä on paikallinen ja/tai vanha väännös jostain vieraskielisestä termistä.
Arvaus voisi olla esim. saksan "gut verständnis / verstehen", josta voisi vääntyä "kuterveti" tarkoittamaan hyvää ymmärrystä tai käsitystä.
Ainakin tuosta mallilauseesta tulisi tällä tavoin järkevä: "Hyvä ymmärrys väliltämme on kerta kaikkiaan lopussa." |
| Olen etsimässä kirjoja, joissa kuvataan maahanmuuttajien oloja Amerikassa 1900-luvun alkupuolella. Erityisesti kiinnostaa Minnesotan ja Michiganin alueelle… |
129 |
|
|
|
Hei, seuraavissa teoksissa voisi olla sinua kiinnostavaa tietoa. Mielestäni alueellisesti osuvimpien lähteiden nimet on lihavoitu:
Wasastjerna, Hans R. : Minnesotan suomalaisten historia (1957) https://heili.finna.fi/Record/heili.570531?sid=4144822475
(Kero, Reino: Suureen länteen : siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan (1996))https://heili.finna.fi/Record/heili.236727?sid=4144900421
Kero, Reino: Suomalaisina Pohjois-Amerikassa : siirtolaiselämää Yhdysvalloissa ja Kanadassa (1997)https://heili.finna.fi/Record/heili.236726?sid=4144872632
Englanninkielisiä lähteitä:
Karni, Michael G. : The Finnish experience in the western Great Lakes regionhttps://finna.fi/Record/eepos.309226?sid=4144975862
Kostiainen, Auvo : Finns in... |
| Löysin anopin vanhan kannettavan singer-ompelukoneen. Kiinnostaisi tietää koneen ikä ja onko arvoa. Sarjanumero on: E587363 |
90 |
|
|
|
Tämä sarjanumero onkin ehkä F587363? Yksittäisen E:n sarjaa en onnistunut löytämään.
Singereiden sarjanumeroita löytyy netistä, F-sarja: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Jos kone tosiaan on F-sarjaa, se olisi valmistettu vuonna 1910 Clydebankissa, Skotlannissa.
Tori.fi:ssä on vanhoja Singer-koneita myynnissä muutamalla kympillä, kalliimmat satasen tienoilla.
Jos omasi on hyväkuntoinen, sen arvosta kannattaa kysyä tarkemmin antiikkiliikkeistä. |
| Yritän löytää tietoa, milloin kirjastossa on suomen kielen keskustelukerho (tai millä nimellä se nyt kulkeekaan), mutta en löydä tietoa mistään. Kirjastosta… |
79 |
|
|
|
Hei
Lappeenrannan pääkirjastossa on ajoittain toiminut vapaaehtoisvoimin suomenkielen kielikahvila. Tänä keväänä 2024 kerho on peruttu vetäjän estymisen vuoksi. Valitettavasti emme tiedä milloin kerho mahdollisesti jatkaa toimintaansa.
|
| Saako kirjastosta iäkkäille kenkiin liukuesteitä, kanta malli? |
87 |
|
|
|
Etelä-Karjalan kirjastoissa ei ole lainattavia liukuesteitä kenkiin. Etelä-Karjalan alueella on kuitenkin useana vuonna jaettu ilmaiseksi liukuesteitä ikääntyneille. Tämän talven tilanteesta voi tiedustella Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta, jonka nettisivuilta löytyy myös hyvä ohjeistus kaatumisten ehkäisyyn: https://www.ekhva.fi/asiakkaalle/tarvitsetko-apua/voi-hyvin/turvallisuu… |
| Kun toistaa jotain tuttua sanaa tarpeeksi monta kertaa, se alkaa tuntua oudolta ja vieraalta. Onko tälle ilmiölle jotain nimeä? |
215 |
|
|
|
Kyseessä on psykologinen ilmiö ”semantic satiation”. Se tarkoittaa kysymyksessä kuvattua kummallista ilmiötä, jossa sanan merkitys katoaa, kun sitä toistetaan monta kertaa. Ensimmäisen kerran tätä termiä käytti 1960-luvulla Leon Jakobovits James väitöskirjassaan. Ilmiö oli tunnistettu jo aiemmin hiukan eri nimillä kuten verbal satiation.
Suomeksi ilmiöön liittyvää tietoa on saatavilla vähän, mutta jos englanti sujuu, alla olevista lähteistä saa hyvän käsityksen aihepiirin tutkimuksesta.
Lähteet:https://www.oxfordreference.com/display/10.1093/oi/authority.2011080310…https://en.wikipedia.org/wiki/Semantic_satiationhttps://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5770629/
|
| Muistelen lukeneeni, että suomen kielessä olisi teoriassa yksikön 1. persoonan imperatiivi, joka olisi muotoa ”tehkääni, älkääni tehkö”. Onko tästä lisää… |
263 |
|
|
|
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1526
Useampien lähteiden mukaan suomen kielen imperatiivi taipuu kaikissa muissa persoonamuodoissa paitsi yksikön ensimmäisessä persoonassa. Se on kuitenkin olemassa (esim. kävelkääni/kävelkäämi), mutta se on vanhahtavaa ylätyyliä, sitä käytetään erittäin harvoin eikä sitä yleensä merkitä kielioppikirjoihin. Aikamuodoista imperatiivi taipuu vain preesensissä, niin sanotuissa jussiivirakenteissa harvoin myös perfektissä. |
| Yleensä lämpö tuo ruokien hyvät aromit esiin. Miksi kuitenkin jäätelö on kylmänä parasta? Jos jäätelön antaa sulaa ihan lämpimäksi, miksi siitä ei tule… |
155 |
|
|
|
Suomessa esimerkiksi kermajäätelön koostumuksesta maitorasvaa on 12 %, maitoproteiinia 3,5 % ja kuiva-ainetta kaikkiaan 34 %. Näiden lisäksi jäätelöseokseen lisätään makuaineita sekä lisäaineita, jotka tekevät jäätyneen tuotteen koostumuksesta tasalaatuista. Perinteinen jäätelömassa valmistetaan kermasta, maidosta, kananmunista sekä sokerista.
Jäätelöön vatkataan ilmaa valmistusprosessin aikana. Se, millaisessa suhteessa seoksessa on ilmaa, rasvaa ja jäätynyttä nestettä, määrittelee jäätelön koostumuksen eli onko se kovaa vai pehmeää. Mitä enemmän jäätelöseoksessa on ilmaa, sitä lämpimämmältä se tuntuu myös suussa. Kun jäätelö lämpenee ja sulaa, ilma poistuu seoksesta. Jäljelle jäävä sula jäätelö on siten tiiviimpää ja mautkin siinä... |
| Minulla on Jüri Mildebergin taulu ja haluaisin myydä sitä. Olen ollut hänen kanssa yhteydessä ja sain tarkempia tietoja maalauksesta. Taulu on maalattu vuonna… |
180 |
|
|
|
Tauluja voi myydä itse esimerkiksi netin myyntipalveluissa tai niitä voi tarjota osto- ja myyntiliikkeisiin tai huutokauppoihin.
Hintaluokkaa tuolle taululle en pysty arvioimaan, mutta sitä voisi tiedustella tauluja myyvistä gallerioista tai myyntiliikkeistä.
Noita myyntipaikkoja on niin paljon, että vaihtoehdot löytyvät parhaiten vaikkapa googlaamalla "ostetaan tauluja" tai "ostetaan taidetta".
Moni osto- ja myyntiliike myös arvioi taulun ilmaiseksi.
|
| Onko norjalaisen H. A. Brorsonin virttä ”Jeg ser deg, o Guds Lam, å stå” suomennettu? |
116 |
|
|
|
Hei,
Mikael Nyberg on suomentanut virren vuonna 1921 ja sen pitäisi löytyä nuottina Suomen lähetysseuran kustantaman "Hengellisiä lauluja ja virsiä" -kokoelman eri painoksista jotka ovat ilmestyneet vuoden 1921 jälkeen.
Kokoelmissa virren numero on 545 ja sen käännetty nimi on "Sun nään, oi Jeesus, seisovan" (tai Sun näen, oi Jeesus seisovan)
Tieto on tarkistettu Mikkelin pääkirjaston henkilökunnan ystävällisellä avustuksella vuoden 1979 nuottipainoksesta: Hengellisiä lauluja ja virsiä nuottipainos | Lumme-kirjastot | (finna.fi)
Lähteet: Hengellisiä lauluja ja virsiä (nuottipainos). Kirjaneliö cop. 1979. 5. p. Suomen lähetysseura. |
Kysy kirjastonhoitajalta