| Netissä on runsaasti väärää tietoa koskien lihan marinointia ja mureuttamista. Kaikenlaisia kummallisia väittämiä aineiden tunkeutumisesta ja happamuuden… |
66 |
|
|
|
Ainakin paria Hämeen ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä kannattaisi ehkä vilkaista:
Teemu Virtanen: Lihan luonnollinen mureuttaminen (2016)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/122075/Virtanen_Teemu.pdf?sequence=1
Sanni Kuivanen: Rakenteeseen vaikuttavat tekijät porsaan ulkofileen luontaisessa mureuttamisessa (2016)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/113068/Opinnaytetyo_Sanni_Kuivanen.pdf;jsessionid=A2E77F2E9768577992451347785C89E7?sequence=1 |
| Mitä genreä Fouplayn "Between the Sheets" -kappale on? |
105 |
|
|
|
Hei!
Internetin albumitietokanta Discogs määrittelee kyseisen singlen genreksi jazzin joka on myös määritelty kyseisen yhtyeen genreksi. Tyyliä ollaan myös kuvailtu contemporary jazziksi, smooth jazziksi, funkiksi tai souliksi. Kuunneltuani kappaletta sanoisin että lähimmäksi tästä osuu contemporary jazz tai smooth jazz vaikkakin kappale sisältää paljon vaikutteita muistakin edellä mainituista genreistä.
Lähteet:
https://www.discogs.com/release/2005098-Fourplay-Between-The-Sheets
https://www.discogs.com/artist/282091-Fourplay-3
|
| Mistä löytyisi pianonuotti kappaleelle ” concerto pour la fin dun amour? Sävellys Francis Lai. |
92 |
|
|
|
Hei!
etsin nuotteja Finna.fi - palvelusta ja Suomesta ei mistään kirjastosta löydy kyseistä nuottia, joten kaukolainapyyntöä ei voi toteuttaa Suomen alueelta, muualta kyllä. Kaukolainapyyntö ulkomailta voidaan tehdä kirjastonne kautta, mutta sen hinta voi yllättää. Kyse on elokuvamusiikista ranskalaisesta elokuvasta Un homme qui me plaît - Love is a funny thing. Löysin elokuvamusiikin pianosolo-osuuden nuotteina maksulliselta nuottikirjastosta Musescore.com linkki tässä: Francis Lai - Concerto pour la find de l'amour (Piano Solo arr.) Sheet music for Piano (Solo) | Musescore.com . Tästä verkkonuottipalvelusta nuottien ostaminen saattaa tulla jopa edullisemmaksi kuin kaukolainapyyntö ulkomailta.
|
| Mitkä olisivat parhaat romaanit talvisodasta yläkoulun 9. luokkalaiselle nuorille ja varsinkin pojille? Etsinnässä olisi romaani (tai romaaneja), joka kertoisi… |
261 |
|
|
|
Kirjastonhoitaja Mika Kähkönen Imatran kirjastosta on perehtynyt sotakirjallisuuteen. Hän on mm. esitellyt sotakirjallisuutta Lahden AKE:n webinaarissa vuonna 2022. Hänen arvionsa mukaan esimerkiksi nämä romaanit voisivat olla kysymyksessä esitettyjen kriteerien mukaisia (naisnäkökulmaa kaikissa ei kyllä ole):
Hietamies, Heikki: Sotapoika (1986)
Huuskonen, Taisto: Teräsmyrsky (1981)
Kurvinen, Jorma: Kymmenen patruunaa (1989)
Palaste, Onni: Suomussalmen sankarit (1979)
Salmela, Aaro: Isät katsovat poikiaan (1980)
MIka Kähkönen mainitsee vielä kaksi uudempaa talvisotakirjaa, joiden tarkemmasta sisällöstä hänellä ei tosin ole tietoa:
Jaatinen, Pekka: Suomussalmi: talvisota 1939-40 (2019)
Kosonen, Kristian: Summan teräsmyrsky (2022)... |
| Mitkä suomenkieliset kirjat (romaanit) kertovat ennen 2.maailmansotaa, lähinnä 1930 luvulla millainen oli Suomi. |
270 |
|
|
|
Tässä muutamia ehdotuksia:
Englund, Anna: Lautapalttoo
Haanpää, Pentti: Isännät ja isäntien varjot
Hirvisaari (Hietamies), Laila: Kylä järvien sylissä, Siniset Viipurin illat
Hämäläinen, Helvi: Säädyllinen murhenäytelmä
Jotuni, Maria: Huojuva talo
Kyrö, Tuomas: Liitto
Kähkönen, Sirpa: Mustat morsiamet
Oranen, Raija: Pitkät hiukset
Tikkanen, Henrik: Kulosaarentie 8
Tuominen, Pirjo: Kultavainiot
Viita, Lauri: Moreeni
Waltari, Mika: Appelsiininsiemen, Kuka murhasi rouva Skrofin
Westö, Kjell: Kangastus 38, Missä kuljimme kerran
Lastu-verkkokirjastosta löytyy enemmänkin teoksia, joissa kuvataan ainakin osittain ovat 1930-lukua.
|
| Jos jostain asiasta tehdään kaikenkattava esitys, jossa on kaikki faktat esim. kirjoitettuna tai videolla, sitä usein kutsutaan 101, esim. "kissarodut 101"… |
482 |
|
|
|
101-numerosarjan käyttäminen kuvaamaan jonkun asian perusteiden opettamista on peräisin Yhdysvaltain korkeakoulujen tavasta numeroida kurssit. Yhdysvalloissa yliopistot alkoivat 1920-luvulla käyttää järjestelmää, jossa eri kursseille annettiin nimi joka koostui aineen nimestä ja kolminumeroisesta luvusta. Luvun ensimmäinen numero tarkoittaa sitä, monentenako opiskeluvuonna se yleensä suoritetaan ja kaksi muuta kuvastaa ainetta ja kurssien keskinäistä numerointia. Jonkin aineen kurssi "101" on siis yleensä ensimmäinen koko aiheesta uusille opiskelijoille. Tiettävästi ensimmäisen kerran tätä järjestelmää käytti Buffalon yliopisto vuonna 1929 ja ajan kuluessa ilmaisu on tullut yleiskieleen.
Lähde: https://slate.com/news-and-politics/2006/09/... |
| Agatha Christien kuoltua Sophie Hannah alkoi kirjoittaa hercule Poirot-romaaneja 2014. Onko tekijänoikeus Christiellä vai Hannahilla? Raukeaako ulkomaisten… |
422 |
|
|
|
Tekijänoikeudet ovat edelleen Agatha Christien perikunnalla. Kirjailija Sophie Hannah on kuitenkin saanut perikunnalta luvan käyttää teoksissaan Hercule Poirot -hahmoa.
https://www.wsoy.fi/uutiset/uusi-hercule-poirot-mysteeri-on-julkaistu
https://en.wikipedia.org/wiki/Hercule_Poirot_in_literature
Tekijänoikeus.fi-sivustolta löytyy tietoa tekijänoikeuksien voimassaolosta:
Teosten, jotka ovat peräisin Euroopan Talousalueelta eli ETA-alueelta (EU:n jäsenmaat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein), suoja-aika on voimassa tekijän koko eliniän sekä 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä.
Muualta peräisin olevien teosten tekijänoikeudet ovat voimassa yleensä 50 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Jos teoksen... |
| Haluaisin tietää, onko Valitsee sielu seuransa jonkin Emily Dickinsonin runon suomennos, ja jos on, niin minkä vai onko se vain suomennoskokoelmalle annettu… |
263 |
|
|
|
Valitsee sielu seuransa on suomennos Emily Dickinsonin runosta, jonka ensimmäinen säe on englanniksi The soul selects her own society. Runon on suomentanut Helvi Juvonen ja se löytyy esimerkiksi kokoelmasta Valitsee sielu seuransa: Emily Dickinsonin runojen suomennoksia (1992). Samanniminen uudempi kokoelma julkaistiin tänä vuonna, Valitsee sielu seuransa: Emily Dickinsonin runoja 1861-1863 (Atrain & Nord, 2023). Tätä kyseistä runoa ei tosin löydy siitä, mutta siihen viitataan toisen runon yhteydessä. Englanniksi runo on esimerkiksi kokoelmassa Poems by Emily Dickinson (1948, edited by Martha Dickinson Bianchi and Alfred Leete Hampson). |
| Mistä Muumipappa sai hattunsa? |
386 |
|
|
|
Ainakaan alkuperäisissä Muumi-kirjoissa ei ilmeisesti kerrota, mistä Muumipappa on hattunsa saanut. Muumipapan urotyöt -kirjassa hattua ei mainita tai ole piirretty Muumipapalle tämän nuoruudessa. Hattu ei myöskään ole Taikurin hattu, samannimisestä kirjasta, vaikka se samalta näyttääkin. Kirjassa Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia kuitenkin mainitaan, että "Muumimamma oli maalannut [hatun] sisään "M.P.:lle omalta M.M.:ltasi"", mistä voisi päätellä, että hattu on ollut lahja Muumimammalta. |
| Tarvitsisin tietoa miltä sivulta ja mistä kirjasta löytyy Tommy Tabermannin runo "Laulu pienestä ihmisestä". Kiitos vastauksesta! |
330 |
|
|
|
Mikäli tarkoitit Tommy Tabermannin runoa ”Pieni laulu ihmisestä”, niin se on julkaistu alun perin teoksessa ”Maa: runoja matkalle epätoivon tuolle puolen” (1987) ja löytyy sivulta 63. Runo löytyy myös esimerkiksi Tabermannin parhaita runoja kokoavasta teoksesta ”Runot 1970–2010” sivulta 369. |
| Mikä elokuva? Sijoittuu Lähi-Itään ehkäpä. Miehet on olevinaan pomoja, mutta oikeasti naiset päättävät ja keksivät vaikka mitä miesten pään menoksi. Kielenä ei… |
122 |
|
|
|
Valitettavasti näiden muistikuvien perusteella emme pystyneet tunnistamaan kyseistä elokuvaa käytettävissä olevista lähteistä. |
| Ihmettelen miksi Kirjastokinon elokuvat ovat lakanneet näkymästä Macillani. Lähetin asiasta jo kauan sitten kysymyksen tekniseen tukeen, mutta en koskaan… |
128 |
|
|
|
Hei,
kiitos kysymyksestäsi! Kirkes-kirjastoissa valittiin vuoden 2020 vaiheilla palveluksi Viddla, joka siis on tällä hetkellä ainut kirjastokortilla toimiva elokuvapalvelumme. Kahta päällekkäistä palvelua kirjastokimpan ei kustannussyistä ole järkevää hankkia, mutta sopimuskauden vaihtuessa vaihtoehtoja toki puntaroidaan mm. palautteiden perusteella uudelleen. Toivottavasti https://viddla.fi tarjoaa kiinnostavia elokuvaelämyksiä! |
| Missä on valmistettu tämä maljakko ja onko tekijästä saatavilla mitään tietoa? Maljakko on äitini perintöä. Hän sai sen lahjaksi 1940-luvulla. |
365 |
|
|
|
Maljakko näyttäisi olevan Kumelan tuotantoa 1940-luvulta. Jos näin on, se on tosiaan käsinmaalattua lasia. Tarkempia tietoja ja varmistuksen asiaan saisi antiikin asiantuntijoilta.
Kumelan tuotannosta ja historiasta löytyy kirjakin, jossa on kuvia saman näköisistä maljakoista. Kirjan nimi on: Oy Kumela : lasimaalaamosta tehtaaksi 1937-1985. Sivuilla 29-38 on Marjut Kumelan artikkeli Käsinmaalattua lasia. Kirjan lopusta löytyy tuotekuvasto. |
| Missä kaupan leivissä on alle 3gr kuitua per 100gr? Kaipaan vähäkuituisten leipien reseptejä myös, hankalasti tietoa netissä näistä asioista. Linkkejä aiheesta… |
440 |
|
|
|
Kannattaa tutkia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Fineli-tietokanta, joka löytyy osoitteesta https://fineli.fi/fineli/fi/index Suora linkki elintarvikehakuun on https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet . Voit valita Suodata-kohdasta esim. ruokalajit > Vehnäleivät (tai raaka-aineluokat > Viljat) ja valita Ravintotekijä-kohtaan esim. "kuitu, kokonais-". Sen jälkeen voi vielä lajitella haun tuloksen klikkaamalla painiketta "Vähiten ravintotekijää". Vähiten kuitua sisältävät viljat ja hedelmät löytyvät myös Finelin päävalikosta, Ravintotekijä-otsikon takaa. Valitse siellä taas "Kuitu, kokonais-" ja seuraavaksi "Sisältää vähiten". Voit taas lajitella ja suodattaa näitä valintasi mukaan.
Leivistä löytyy myös tietoa... |
| Mihin suomen murteeseen sana eetvartti kuuluu ? |
1728 |
|
|
|
Sanaa eetvartti ei löydy Suomen murteiden sanakirjasta https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Suomen etymologisessa sanakirjassa kerrotaan, että sanan tarkoitus on tekee eetvarttia ’tekee hyvää, olisi jotakin’. Sen alkuperä on kuitenkin epäselvä.
Sanakirjan mukaan "Epävarma selitys johtaa sanan erään Britannian kuninkaan nimestä. Edvard VII (1841–1910) oli tunnettu mukavuuden- ja nautinnonhalustaan."
Tässä linkki etymologisen sanakirjan verkkosivulle: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_i…
|
| Tuumailin tuossa että SMAK yhtyeellä on musiikkivideo kappaleesta Nousen, Onko nuo osa kohtauksista jostain elokuvasta/sarjasta vai onko ne kuvattu ihan vain… |
244 |
|
|
|
Hei! Itse musiikkivideon alkuperästä en saanut laajemmin tietoa mutta luultavimmin musiikkivideolla ajassa 0.09 (linkki alla) esiintyvä näyttelijä joka heittää vastanäyttelijää laukulla on Lauri Nurkse. Nurkse on ollut 2000-luvun alussa mukana useammissa pientuotannoissa ja ajan mukaan isommissakin. Saattaa olla mahdollista että otokset ovat otettu jostakin näistä tuotannoista jos niitä ei ole tehty nimenomaisesti musiikkivideota varten.
Smak,Nousen-musiikkivideo Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=uQQl0vR6_qw
Lauri Nurkse Elonetissä:
https://elonet.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc&limit=0&f…
Smak on julkaissut vuonna 2005 DVD:n nimeltä Gloria Mundi, jolta kyseinen... |
| Sarah J. Maasin fantasiasarja Acotar. Tuleeko loppuihinkin osiin suomennokset, neljännestä kirjasta lähtien? Ja jos tulee, niin onko tietoa että milloin? |
730 |
|
|
|
Tällä hetkellä ei ole ainakaan julkista tietoa, milloin tätä kirjasarjaa tulisi seuraavan kerran suomeksi. Kustantamot julkaisevat tiedot tulevista kirjoistaan yleensä puolivuosittain, joulun ja kevään tulevat julkaisut kerrotaan loka-marraskuussa. Asiasta voi kysyä suoraan Maasin kirjoja suomeksi julkaisevalta Gummerukselta: https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/ |
| Haluaisin aapisen, jossa pässi päkäpää kulki valko ja sinivuokkojen luona, menin ekalle luokalle -64 |
145 |
|
|
|
En valitettavasti ole onnistunut löytämään täysin tätä kuvausta vastaavaa aapista. Ehdotan kuitenkin muutamaa jotka ovat edes sinne päin. Molemmat ovat Martti Haavion kirjoittamia tarinoita ja hänen tuotannossaan Pässi Päkäpää seikkaili muuallakin.
WSOYn Iloinen lukukirja (painoksia 1938-57) sisältää kertomuksen Pukki Partasuu ja Pässi Päkäpää, jossa eläimet lähtevät "sinisille sinisille vuorille ja vihreään vihreään metsään".
Iloinen eläinkirja (ensimmäinen painos 1946) sisältää tarinan Prinsessa ja pässi, jossa Pässi Päkäpää lähtee prinsessan kanssa "vihreälle niitylle ja valkealla vainiolle kukkia poimimaan".
Kansalliskirjastolla on digitoitu kokoelma aapisia, joita pääsee selaamaan verkossa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/... |
| Kenen runo on se missä toistetaan useasti sanoja kuku, nuku, sanoja eikä juurikaan muita sanoja. Millainen tämä runo on kokonaisuudessaan? |
109 |
|
|
|
Tällainen kohta löytyy Lauri Viidan saturunoelmasta Kukunor : satu ihmislapsille. Runoelma löytyy myös Lauri Viidan kootuista teoksista. |
| Mikä mahtaisi olla sellainen lasten paksulehtinen kirja, jossa on pyöritettävä kellotaulu ja siinä seurataan Reima Hiiren päivän puuhia eri kellonaikoina. |
269 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla Kirjaliton vuonna 1999 julkaisema Hiiritalon kello (kirjoittaneet Tim ja Jenny Wood, kuvittanut Mandy Doyle). Valitettavasti en löydä kirjasta kuin nämä Kansalliskirjaston tiedot: https://finna.fi/Record/fikka.3871655 eikä teosta ole jäljellä muualla kuin vapaakappalekirjastoissa, joista sen voi saada vain lukusalilainaan. |
Kysy kirjastonhoitajalta