| Mitä sana "römmi" tarkoittaa? |
397 |
|
|
|
Kielikellon eli Kotimaisten kielten keskuksen julkaiseman kielilehden mukaan sana rommi, tai harvinaisemmissa tapauksissa römmi, tarkoittaa mätiä. Kyseessä on mäti-sanan kansanomainen nimitys. Sanan taustasta kertova artikkeli löytyy täältä: Saisiko olla kaviaaria vai käykö määhnä? - Kielikello |
| Löytyiskö puiden asukkaat kirjaa? Keto-tokoi. |
55 |
|
|
|
Kirjaa löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastosta 4 kappaletta. Voit varata kirjan keski.finna.fi -sivustolta lähimpään kirjastoosi. Kirjan tiedot: keto tokoi puiden asukkaat | Hakutulokset | Keski-Finna |
| Mikä mahdollisesti kaksiosainen (dokumentti)elokuva kuvasi poliisin erikoisjoukkojen toimintaa Rion faveloissa ennen Rion olympialaisia? Ainakin 1. osa on… |
122 |
|
|
|
Dokumentin nimi on Battle for Rio eli Taistelu Riosta. Sen on ohjannut Gonzalo Arijon ja elokuva on julkaistu vuonna 2014. Dokumentti on esitetty Yle Areenassa ainakin kahdesti. Finna-tietokannasta löytyy lisätietoa: https://www.finna.fi/Record/helle.1563466?sid=4869639888 |
| Kuinka korkea on Jyväskylässä Tourujoen vesivoimalaitoksen putouskorkeus, tai siis oli, sehän on pois käytöstä. |
119 |
|
|
|
Jyväskylän kaupunki julkaisi vuonna 2015 Tourujoen kehittämissuunnitelman. Sen mukaan putouskorkeus on noin 16 metriä. Tieto löytyy suunnitelman sivulta 23. Suunnitelma on luettavissa verkossa osoitteessa https://www2.jkl.fi/kaavakartat/tourujoki/kehittamissuunnitelma.pdf |
| Kakkaako mustekala? En osannut vastata 3 vuotiaan kysymykseen, eikä Googlekaan auttanut.. |
336 |
|
|
|
Hei!Olipas mielenkiintoinen kysymys. Tällaiseen vastaukseen päädyimme: Kyllä, mustekalat kakkaavat. Niiden ruoansulatusjärjestelmä on monimutkainen mutta ne poistavat jätteet kehostaan kuten muutkin eläimet. Mustekalat käyttävät sifonia (suppilomainen anatominen rakenne, joiden läpi neste virtaa), joka toimii myös liikkumiseen, työntääkseen ulosteen ulos kehostaan.Lähde: https://themarinedetective.com/2018/11/26/how-do-octopuses-poo/ |
| Jossain suomalaisromaanissa muistaakseni kuvattiin tuntureita, sitä miten ne ovat tavallaan vuorten ytimiä ja siten tavallaan paljon ikuisempia ja… |
174 |
|
|
|
kyseessä on tosiaan Anni Kytömäen Kultarinta. Kyseinen kohta löytyy sivulta 408: "Vuoret hajoavat vähitellen tuulessa ja sateessa, isä kuiskaa vieressä. Tunturit ovat muinaisten vuorten ytimiä. Ne säilyvät hamaan ikuisuuteen". |
| Minkä maalainen nimi on Omamus |
345 |
|
|
|
Kirjastonhoitajan ulottuvilla olleet nimikirjat eivät valitettavasti tunteneet Omamus-nimeä, mutta Forebears-verkkosivusto kertoo, että nimi on käytössä ainakin Nigeriassa. Lue lisää osoitteesta Omamus Name Meaning, Origins & Popularity |
| Kuka on kirjoittanut seuraavan värssyn? Ja illalla enkeli tarttui hänen hauraaseen käteensä ja sanoi, tule, minä vien sinut kotiin. |
282 |
|
|
|
Emme löytäneet tietoa säkeiden alkuperäisestä tekijästä. Kaikki löytämämme lähteet viittasivat lehdissä julkaistuihin muistovärssyihin. Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa säkeet ja niiden kirjoittajan, tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Mistä tulee Aleksis Kiven Nummisuutarit-näytelmän nimi? Nummi-osuus pohdituttaa. |
637 |
|
|
|
Kiven käyttämästä sanastosta ei löytynyt nummisuutari-sanan selitystä, mutta kyse lienee maaseudun suutareista eli kyläsuutareista. Näytelmä sijoittuu maalle Hämeeseen. Näytelmää voi tutkia tarkemmin Project Gutenbergin e-kirjasta:The Project Gutenberg eBook of Nummisuutarit, by Aleksis Kivi |
| Etsin kirjoittajaa lainaukselle, joka menee muistaakseni näin: "Runous tappaa varmemmin kuin viina". Muistan kyseisen lauseen lukeneeni muutaman viime vuoden… |
166 |
|
|
|
Valitettavasti tälle kysymykselle ei löytynyt vastausta. Tunnistaisiko joku Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukijoista kyseisen säkeen? |
| Kuulin että Kortepohjan kirjasto lainaa tekstiilipesuria, pitääkö se paikkansa? |
266 |
|
|
|
Kortepohjan kirjastosta ei saa lainattua tekstiilipesuria, mutta Kortepohjan ylioppilaskylässä on lainatavara-automaatti, josta on saatavilla yhteensä kolmetoista erilaista hyödykettä aina työkaluista ja peleistä tekstiilipesuriin. Lisää tietoa saa täältä: Jyväskylän ensimmäinen lainatavara-automaatti Kortepohjaan - Soihtu |
| Milloin Hector suomensi Bob Dylanin kappaleen The Times they are a-changin (Nyt kuuntele, ihminen, aikasi on...) |
138 |
|
|
|
Tähän kysymykseen ei valitettavasti ole löytynyt vastausta. Bob Dylanin alkuperäinen kappale on vuodelta 1963. Hector suomensi ensimmäisen singlensä Palkkasoturi vuonna 1965 ja jatkoi sen jälkeen yhteiskunnallisesti kantaa ottavien kappaleiden tekemistä. Dylanin kappaleen käännös (Suuressa toivelaulukirjassa 17 nimellä Ajat ne muuttuu) sijoittuukin mahdollisesti samoille ajoille, 1960-luvun loppupuolelle. Löytyisiköhän joltakin palstan lukijalta tästä varmempaa tietoa? |
| Minkä takia vanhat muumijaksot piti ääninäytellä uudestaan uusilla äänillä? Onko tähän joku oikea syy, esim. että vanhat ääniraidat ovat huonossa kunnossa tai… |
240 |
|
|
|
Vastauksen lähteeksi ei löytynyt Ylen sivuilta virallista tietoa. Ilta-Sanomien verkkosivuilla 9.2.2017 julkaistun jutun mukaan kyse on ollut siitä, että Yle omistaa oikeudet alkuperäiseen käännökseen ja ääniraitaan eikä niitä ollut oikeutta käyttää uudessa versiossa.www.is.fi/viihde/art-2000005081231.html |
| Mitä tarkoittaa Kalevalassa vetopetä? Kullervosta kerrotaan vietyä vetoperänsä, maajyväset maksettua... |
178 |
|
|
|
Avoin Kalevala -verkkosivulta löytyy Kalevalan vuoden 1849 näköispainoksen sananselityksiä. Vetoperä mainitaan 35. runossa ja se tarkoittaa vero-osaa. Kolmaskymmenesviides runo · Avoin Kalevala (finlit.fi) |
| Löytyykö sanoja Maija pieni äidin paitaressu... on tehty joskus 50 -luvulla? |
84 |
|
|
|
Maija-laulun sanoja on kysytty tällä palstalla aiemminkin. Lainaan tässä vuonna 2018 annettua vastausta. "Sanat tähän lauluun löytyivät pienestä "Jeesuksesta laulan" vihkosesta, joka on painettu 1959 Kristiinassa, kirjapaino Oy Pohjan-miehessä. Laulun sanoittajaa tai säveltäjää ei kerrota." Vihkosta voi yrittää saada kaukolainaksi. |
| Onko Estonian uppoamisesta tehty sarjakuvia? Suomessa en ole nähnyt, mutta entä Ruotsissa ja/tai Virossa? |
143 |
|
|
|
Näyttää siltä, ettei M/S Estoniasta kertovia sarjakuvia ole ilmestynyt myöskään Virossa ja Ruotsissa. Hain tietoja Viron Ester-tietokannasta ja Ruotsin Kungliga biblioteketin kokoelmista.https://www.ester.ee/https://www.kb.se |
| Onko olemassa suomeksi queer/feministi/nonbinääri kirjoitusoppaita kaunokirjallisen tekstin tuottamiseen? Tai kirjoitusoppaita, joissa kyseiset näkökulmat on… |
277 |
|
|
|
Suomenkielisiä oppaita aiheesta ei tunnu löytyvän. Englanninkielisen aineiston laatu ja formaatti vaihtelevat ja niitä ei Suomen kirjastoista ole juuri saatavilla. Tässä muutama esimerkki:Chee, Alexander: How to write an autobiographical novel: essays (mahdollisuus kaukolainata Suomessa)Ledain, David: How to: tell your LGBTQ+ storyHay, Lucy V.: Writing diverse characters for fiction, TV or filmByrd, Virginia Ann: I'm still writing: women writers on creativity, courage, and putting words on the pageParhaiten kirjoitusneuvoja näyttäisi löytyvän verkkosivujen kautta. Esim. hakulauseilla "how to write a feminist story" tai "how to write a LGBTQ+ story". |
| Miksi kirjallisuus on pilkottu niin moneen osaan? Tuntuu kuin joka ainoalle asialle elämässä laaditaan (oma genre). |
84 |
|
|
|
Ihmisellä taitaa olla sisäsyntyinen tarve luokitella asioita ja ihmisiä ymmärtääkseen maailmaa. Kirjallisuutta on niin monenlaista ja niin paljon, että sitä on ollut ihan pakko jakaa kirjastossa eri luokkiin ja genreihin. Karkein jako on tietysti tietokirjallisuuteen ja kaunokirjallisuuteen. Kaunokirjallisuutta jaetaan kohderyhmän mukaan aikuisten, lasten ja nuorten kirjallisuuteen. Runot ja näytelmät ovat olleet olleet aina omissa hyllyissään. Kertomakirjallisuutta on jaettu vähitellen eri osiin eli genreihin. Eri kaupunkien kirjastoissa vähän eri tahtiin ja aina asiakkaiden toiveita kuunnellen. Monet asiakkaat haluavat lukea juuri tietyntyyppistä kaunokirjallisuutta, joten genrejaottelu helpottaa heitä.Jyväskylän kirjastojen... |
| Mikä viranomainen käsitteli sukunimen muutoksia 1900-luvun alkupuoliskolla? Ruotsalainen nimi suomalaiseksi. |
595 |
|
|
|
Suomeen tuli ensimmäinen sukunimilaki vuonna 1921, tätä ennen sukunimien antaminen oli melko villiä. Sukunimi tuli pakolliseksi samassa yhteydessä vuonna 1921. Snellmanin 100-vuotisjuhlaan liitettiin nimien suomalaistamiskamppanja ja vuonna 1906 Snellmanin päivänä nimensä vaihtoi 25 000 henkilöä. Huomattavasti suurempiakin lukuja on esitetty. Tämä johtuu siitä, että nimenmuutokset hoidettiin vielä tuolloin lehti-ilmoituksella, joissa usein ilmenee ainoastaan perheen pää "perheineen".Lähteet:Paikkala, Sirkka: Se tavallinen Virtanen: https://keski.finna.fi/Record/keski.276664?sid=4818540080https://375humanistia.helsinki.fi/johan-vilhelm-snellman/suurnimenmuutto-snellmanin-paivana-1906https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kulttuuri/... |
| Onko kirjastovirkailijan työ aina vuorotyötä ja sisältyykö siihen aina viikonloppuvuoroja? Mistä mihin työvuorot suunnilleen kestävät arkisin ja… |
283 |
|
|
|
Hei ja kiitos kysymyksestä!Pääasiassa kirjastovirkailijan työhön kuuluu asiakaspalvelua kirjaston aukioloaikoina ja voittopuolisesti se sisältää vuoroja myös viikonloppuisin ja iltaisin. Ilta- ja viikonloppuvuorot sisältävät kirjaston sulkemisen, joten ilta- ja viikonloppuvuorot kestävät hiukan pidempään kuin mitä kirjasto on auki.Kaikki kirjastot eivät kuitenkaan ole auki viikonloppuisin tai viikonloppuisin kirjastossa ei ole palvelua, aukiolo voidaan hoitaa omatoimikäytöllä. Näin työvuoroja ei ole, ellei niitä tehdä jossain toisessa saman kunnan yksikössä.Kirjastovirkailijalla voi olla myös erityistehtäviä, joita ei hoideta iltavuoroissa tai viikonlopuissa. Nämä ovat hyvin kirjastokohtaisia ja riippuvat paljon kirjastosta, yleinen vai... |
Kysy kirjastonhoitajalta