| Mikä elokuva kyseessä? Ennen 2000 lukua tai sen alussa tehty. Piirretty lastenelokuva. Laiva, jossa on ihmisiä ja he kuorivat paljon perunoita. Joko tuli tulva… |
124 |
|
18.4.2023 |
|
Hei,
Kyseessä on varmaankin ranskalainen animaatioelokuva Sammakoiden ennustus (La Prophétie des grenouilles, 2003 ; ohjaus Jacques-Rémy Girerd).
Elokuva on eräänlainen Nooan arkki -versio. Leffasta löytyvät siis tulva, sammakot ja perunoiden kuorinta. |
| Etsin elokuvaa: neuvostoliitosta loikkaa trumpetisti amerikkaan. Muistaakseni trumptinsoittaja soitti sirkuksessa neuvostoliitossa ollessaan ja tätä hän ei… |
86 |
|
17.4.2023 |
|
Hei,
Kyseessä on varmaankin draamakomedia Neukku New Yorkissa (Moscow on the Hudson, 1984, ohj. Paul Mazursky). Elokuvassa neuvostoliittolainen sirkuksen muusikko (Robin Williams) loikkaa Yhdysvalloissa kiertueella ollessaan puolivahingossa kovnin kanssa ja jää Yhdysvaltoihin huomatakseen, ettei kaikki ole täydellistä lännessäkään.. |
| Toimiko Jääskessä julkinen kirjasto ennen sotia? Missä? Missä toimi Ruokolahden ensimmäinen kirjasto? Imatran? |
83 |
|
14.4.2023 |
|
Hei,
Leo Schaedewitzin kirjassa Suomen kansankirjastot (Kansanvalistusseura, 1903) mainitaan seuraavat Jääsken kunnan kirjastot: Ahvolan kylän kirjasto (perustettu 1895), Enson tehtaan kirjasto (1891), Hirslammen kylän kirjasto (1898), Konnun kulmakunnan kirjasto (1897), Kunnan kirjasto (1872), Kuurnanpohjan & Kärttälän kirjasto (1901), Laitilan kylän kirjasto (1898) ja Räikkölän kylän kirjasto (1898).
Kansanvalistus ja kirjastolehdessä 1928 mainitaan kuitenkin, että Jääskeen oli perustettu kirjasto jo vuonna 1846, jonka suora jatkoa tuo (oletettavasti edellä mainittu 1872 perustettu) kantakirjasto oli. Alussa kantakirjasto näyttäisi sijainneen 1870-luvulla pitäjäntuvalla.
Lisätietoa löytyy Jääsken kirja -teoksesta (Jääski-säätiö,... |
| Etsin kirjaa, jonka luin lapsena (yli 10 vuotta sitten). Se oli nuorille tarkoitettu scifikirja, joka oli kirjoitettu hyvin kieli poskessa ja sisälsi… |
94 |
|
12.4.2023 |
|
Hei,
Kyseessä voisi näillä tiedoilla olla A. J. Healyn Tommy Storm : kutsu kaukaiselta planeetalta (Tammi, 2009).
Kirjassa 5 maan nuorta kutsutaan avaruusasemalle koulutukseen salaista tehtävää varten ja asemalla on myös muiden lajien edustajia. Myös tuo rakkaus/rikkaus-kohta löytyy kirjasta.
Kirjalle on myös jatkoa: Tommy Storm ja avaruuden ritarit (Tammi, 2011). |
| Kuinka suuri oli pätevän kansakoulunopettajan palkka 1970-luvun alussa, kun opettajalla oli 15 vuoden työkokemus? |
140 |
|
29.3.2023 |
|
Hei,
Tilastokeskuksen palkkatilaston 1971 (s. 37) mukaan kansakoulunopettajan kuukausikeskiansio oli 1750 mk.
Linkki palkkatilastoon: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/170226/xtds_pa_197100_1971_…
Pätevyys-/työkokemustieto onkin hankalammin kaivettavissa oleva tieto. Tilastokeskus lienee oikea kohde, jos tätä haluaa selvittää. |
| Esitin lapsena usein runoa, jonka haluaisin löytää. Se kertoi äidistä ja lapsesta, jotka katsovat jääkukkia ikkunalasissa. Muistamiani kohtia: "Taivaan enkel… |
58 |
|
27.3.2023 |
|
Hei!
En valitettavasti löytänyt kyseistä runoa. Sitä ei tunnistettu myöskään valtakunnallisella kirjastoammattilaisten keskustelulistalla. Ehkä joku Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun lukijoista tuntee runon? |
| Ruotsalainen säveltäjä Jan Johansson julkaisi vuonna 1963 ruotsalaisiin kansanlauluihin pohjautuvan jazzlevyn Jazz på svenska, mutta onko Suomessa tehty… |
153 |
|
22.3.2023 |
|
Hei,
Kyllä kansanmusiikki on innoittanut jazz-muusikoita enemmän tai vähemmän vapaasti lainaten myös Suomessa. Ihan noin vanhaa ei nyt haaviin tarttunut, mutta tässä esimerkkiyhtyeitä ja heidän levyjään, joihin voit tutustua:
Piirpauke: Tuku tuku
Ostrobothnia jazz sextet: De bergtagna
Pekka Kuusisto: Folk trip (yhdistää paljon kansanmusiikkia ja jazzia improvisoivalla tyylillä)
Timo Alakotila & Johanna Juhola: Vapaassa tilassa
Kuru: Enemmän
World Mänkeri orchestra: Inky joy
Järvelän näppärit: Trokalla koriasti
Savolainen Panu & Kuusjärvi Harri & Seppä Eero: Soiva
Heinonen Ilkka: Savu
Sväng (useita levyjä) |
| Millä sanoilla Shakespearen Kesäyön unelma alkaa? |
123 |
|
20.3.2023 |
|
Hei,
Näytelmä alkaa Theseuksen repliikillä. Alkusanat riippuvat käännöksestä:
Paavo Cajanderin klassinen käännös Kesäyön unelma (1885):
"Hippolyta, jo rientäin lähestyypi
Hääiltaamme; viel uuteen kuuhun neljä
Ilonpäivää on; mut voi, kuin vitkaan kuluu
Tuo vanha kuu! Se halujani ehkää
Kuin leski emintimä, joka syöpi
Ikänsä poikapuolen perinnöitä!"
Yrjö Jylhän käännös Kesäyön unelma (1955) alkaa:
"Pian, armain Hippolyta, jo joutuu
häähetkemme : vain neljä onnen päivää
on uuteen kuuhun. Mut niin vitkaan kuluu
kuu vanha, pyyteitäni viivyttäen
kuin äitipuoli, joka leskenvuosin
syö kauan perintöjä nuoren miehen!"
Lauri Siparin Kesäyön uni -käännös (1989):
"Kaunis Hippolyta,
häämme lähestyvät nopeasti;
enää neljä... |
| Mistä tilata/ostaa polvijärveläiskirjailija Veli-Matti Hyttisen teoksia? Toki on Adlibrikset sun muut, mutta onko väylää jota kautta näitä omakustanteen… |
156 |
|
20.3.2023 |
|
Hei,
Paras kate olisi varmaankin ostaa suoraan tekijältä, jos hänellä niitä on tai suoraan kustantajan verkkokaupasta. Etulinja-kustannuksella tällaista verkkokauppaa ei ole, eikä kirjailija näytä aktiivisesti kirjoja itse kauppaavan (siinäkin on aika paljon työtä, jos joutuu postittamaan kirjat erikseen, mikä on kaikki pois kirjoittamisesta ja muista töistä).
Ilmeisesti kirjailija on riittävän tyytyväinen kirjakauppojen tarjoamaan osuuteen, koska muutenhan niitä ei olisi tarjolla. Olettaa voi, että halvemmalla myyvät kaupat tilittävät myös pienemmän katteen kirjailijalle. Tosin tästähän ei ole mitään julkista ja virallista tietoa, millainen sopimus kirjailijalla on jälleenmyyjien osalta. Siihen voi vastata ainoastaan kirjailija itse.... |
| Ihan teoriassa. Miten suomalainen paikkojen nimeäminen toimii? Minulla olisi yhdelle lahdelle erinomainen nimiehdotus. |
124 |
|
8.3.2023 |
|
Paikannimet ovat joko perinnäisiä - eli siis historian saatossa puheessa syntyneitä - tai sitten viranomaispäätöksellä synnytettyjä.
Paikannimistä päättävät nykytilanteessa monet eri instanssit, esimerkiksi valtion viranomaiset, kunnalliset ja maakunnalliset elimet, sekä liikelaitostuneet valtion laitokset. Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on jo useamman vuoden ajanut paikannimilain säätämistä, joka selkeyttäisi nimeämiskäytäntöjä, lisätietoa täällä.
Mikäli haluat edistää ehdotustasi, voisit ottaa yhteyttä esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen nimistöasiantuntijoihin, sieltä löytyy neuvoja ja tietoa asiasta.
|
| Olen etsinyt kirjaa jossa on novelli joka on todellinen helmi. En mùista enää kirjailijaa enkä kirjan nimeä etsiäkseni kirjastosta. Tarina sijoittuu vanhaan… |
96 |
|
24.2.2023 |
|
Hei,
Kyseessä on todellakin taitavan novellistin Roald Dahlin taidonnäyte. Novellin nimi on Pastorin huvi, ja se löytyy ainakin novellikokoelmasta Rakkaani, kyyhkyläiseni. |
| Pystyisittekö kertomaan minulle mikä lautanen liitteenä olevissa kuvissa on kyseessä? Lautanen on Humppilan Lasin tuotantoa, mutta mitähän tuotesarjaa? En ole… |
298 |
|
24.2.2023 |
|
Hei,
Vaikuttaisi, että kyseessä on Pertti Santalahden Kivi-Set -sarjaan kuuluva lautanen/tarjoiluvati. |
| Etsin kirjaa, jonka olen lukenut 80-luvulla. Suomalainen kirjoittaja, pääosassa nainen ja koira. Kertoo kesästä ja sen loppumisesta. Kiitos avusta! |
92 |
|
23.2.2023 |
|
Hei,
Antamasi tiedot viittaavat Eeva Kilven teokseen Häätanhu (1.p. 1973).
Täältä löytyy sisällönkuvaus (Kirjasampo): https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au61924ab8-ee10-44e3-852c-d…
|
| Mitkä ovat suomen kielen vanhimmat alkuperäiset sanat, jotka eivät esiinny missään muussa ugrilaisessa kielessä ja jotka on saatu Suomeen… |
221 |
|
7.2.2023 |
|
Hei,
Kannattaa lähteä liikkeelle Suomen kielen etymologiaa ja leksikologiaa käsittelevistä teoksista. Seuraavilla pääset hyvään alkuun:
Häkkinen, Kaisa: Mistä sanat tulevat (SKS, 1990)
Kotilainen, Lari: Kielen elämä : Suomen kieli eilisestä huomiseen (Siltala, 2016) |
| Ranskalainen kerrostalo jossa joka huoneiston tarina vie seikkailuihin |
97 |
|
3.2.2023 |
|
Hei,
Tämä voisi olla Georges Perecin Elämä : käyttöohje : romaaneja (suom. 2006, Loki-kirjat).
Tässä linkki Kirjasampoon:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3204 |
| Etsin lisätietoja P. Ollilaisesta. Ollilainen keräsi SKVR:n kokoelmiin päätyneitä runoja mm. Pohjois-Karjalasta ja mitä ilmeisemmin suunnitteli Nuorten… |
58 |
|
2.2.2023 |
|
Hei,
Etunimi oli työläs löytää mutta viimein sekin löytyi ja runsaasti tietoja.
Pekka Ollilainen (s.1866 Nurmeksessa, k. 1940)
Kyseessä on sama henkilö. SKVR:n mukaan kerännyt aineistoa 1888-1892, joten hän on ollut reilu parikymppinen opiskelija.
”Opettaja P. Ollilainen Joroisista on lähettänyt runsaan ja hyvin toimitetun kokoelman satuja, runoja, loitsuja, taikoja ja arvoituksia Nurmeksesta, Rautavaaralta, Nilsiästä, Kuusjärveltä, Enosta, Sortavalasta ja Pieksämäeltä. Hänelle ehdotetaan 50 markan rahapalkinto.”
(Suomi : kirjoituksia isänmaallisista aineista, toim. SKS, 1895)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/498427?term=P.%20Ollilainen&page=254
Opettajana Joensuun kansakoulussa sekä ilta- ja... |
| Onko olemassa kirjoja, joissa opetettaisiin kuinka sosiaalisissa tilanteissa toimitaan ja kuinka ihmisiä tulkitaan(esim. sanaton viestintä ja kanssakäymisen… |
130 |
|
1.2.2023 |
|
Hei,
tässä olisi muutama ehdotus - kirjojen tarkempiin kuvailutietoihin voi tutustua Vaara-kirjastojen aineistotietokannassa https://vaara.finna.fi/. Aineistoa on etsitty mm. hakusanoilla sosiaaliset taidot, sosiaalinen vuorovaikutus/käyttäytyminen, sanaton viestintä, eleet, ilmeet, ruumiinkieli.
Juusola, Mervi: Sosiaalisten taitojen ohjaajan opas 1, 2017
Kalliopuska, Mirja: Sosiaaliset taidot, 1995
Kerola, Kyllikki & Kujanpää, Sari & Kallio, Anja: Ihmiseltä ihmiselle : sosiaaliset taidot : harjoituksia lapsille, nuorille ja aikuisille, 2013
Kulmala, Marianne: Pärjää porukassa : sosiaaliset taidot, 2013 (selkokirja, nuoret)
Sallinen, Sami: Kehokoodi : sanattoman viestinnän opas, 2019
Sallinen, Sami: Kehokoodi : tunnista... |
| Sukututkimukseni johdatti minut Östersundiin; henkilö, jota etsin on matkustanut Suomesta lehtitietojen mukaan kesäkuussa 1891 sinne ja majoittui Hotel… |
115 |
|
27.1.2023 |
|
Hei,
Östersundista tuolta ajalta olemme saaneet tähän mennessä kaivettua tällaista tietoa.
Östersundissa oli rautatieasema jo 1880 (alla linkki kuvaan asemarakennuksesta) ja rautatien myötä Jämtlannista tuli turistien suosima paikka
(https://digitaltmuseum.se/021018105308/jarnvagsstationen-i-ostersund-1880)
Mörsilin parantola (Mörsils sanatorium) aloitti toimintansa (n. 60 kilometriä Östersundista, vesireitti Storsjö-järven yli lienee ollut nopein reitti). Tosin terveitä tämä tuskin houkutteli paikkakunnalle.
Lisätietoa Östersundista tuolta ajalta löytyy tästä:
https://www.jamtli.com/wp-content/uploads/2022/05/1895-Torget_1_Inlasning-aktorer.pdf
Lisäksi Gregorie marknad (markkinat) veti tuolloin n. 2000 asukkaan kuntaan 5000 kävijää... |
| Kenen signeeraus ja mikä kippo? |
257 |
|
26.1.2023 |
|
Hei,
Kyseinen astia kuuluu Kupittaan saven 1960-luvun Karjala-sarjaan, jonka on suunnitellut Gudrun Raunio (jonka GR-signeeraus näkyy pohjassa). Pohjassa olevasta toisesta signeerauksesta (koristelijan) en löydä äkkiseltään tietoa. |
| Ymmärrän kuula- ja rullalaakerin rakenteellisen eron, mutta en käyttötarkoituksen eroa. Miksi on olemassa nuo kaksi eri rakennetta? |
94 |
|
23.1.2023 |
|
Hei,
Aiheesta on tehty Turun AMK:n opinnäytetyö, jossa asiaa selvitetään seuraavasti:
"Kuulalaakerit käyttävät pistekontaktia laakerin vierintäpintoihin, jolloin kitka on hyvin pientä ja laakeri liikkuu vaivattomammin. Kaikki kuorma kohdistuu vain yhteen pisteeseen. Nämä laakerit sopivat hyvin suuriin kierrosnopeuksiin, mutta eivät kestä suurta kuormaa. Tällaisia ovat esimerkiksi urakuulalaakerit, viistokuulalaakerit, pallomaiset kuulalaakerit, painekuulalaakerit sekä Y-laakerit.
Rullalaakerit hyödyntävät linjakontaktia laakerin vierintäpintoja vasten. Kun kontaktipinta on näin suuri, syntyy enemmän kitkaa kuin kuulalaakereilla, mutta samalla kuorman kesto paranee. Suuremman kitkan syntymisen johdosta nämä laakerit eivät kestä suuria... |
Kysy kirjastonhoitajalta
