| Löytyykö junglea tai tuleeko sitä kirjastoihin? Tarkotan nyt uk:ssa 1990-luvulla kehittynyttä genreä. |
138 |
|
|
|
Hakusanalla "drum 'n' bass" löydät Helmet-kokoelmasta löytyvät nimikkeet.https://helmet.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22drum+%27n%27+bass%22&type=Subject&page=2 |
| Muistelen, että pakinoitsija Ollin käyttämä lauserakenne "hyvää, sanoi mustapartainen mies, päivää" olisi peräisin latinan kielestä. Vaikka olen aikoinani… |
656 |
|
|
|
Ollin eli Väinö Nuortevan haastattelussa käy ilmi, että antiikin hahmot ja suomen kieli olivat erityisen rakkaita hänelle, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/02/07/ollin-pakinoita. Hänen pakinoissa pilaillaan myös "liian juhlavasta ja keikaroivasta kielenkäytöstä". Siitä varmaan on tuossakin lauseessa kyse.Lauserakenne tässä on johtolause keskellä referaattia, Iso Suomen kielioppi, §1481.https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1481. Latinan kielessä johtolause sijaitsee usein keskellä lausetta, jota se määrittää.Latinan kieli on synteettinen kieli, substantiivit ja adjektiivit taipuvat eri sijamuotoihin (nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi, datiivi, ablatiivi ja jopa lokatiivi ja vokatiivikin tietyillä tilanteissa), verbimuotojakin on... |
| Mistä löydän Aaro Hellaakosken runon Marssi. Se oli päivän mietelauseena YLE:llä, mutta poistunut palvelusta. |
505 |
|
|
|
Aaro Hellaakosken runo Marssi kokoelmasta Vartiossa : Runoja sodan vuosilta (1941). Runo on julkaistu myös Hellaakosken runojen kokoelmassa Runot. Voit lukea Marssi-runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Vartiossa-teoksesta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925629?page=1https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925629?page=28 |
| Mun huoneessani seinäl on yks kuva halpa ja koruton…… saanko koko runon |
153 |
|
|
|
Kyseessä on Paavo Cajanderin runo Kuva vuodelta 1899. https://fi.wikisource.org/wiki/Kuvahttps://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/990864?term=Mun&ter… |
| Kuinka pitkiä mahtoivat rippileirit yleensä olla vuonna 1985? |
239 |
|
|
|
Soitin tästä kysymyksestä ystävälleni, joka veti rippikoululeirejä työkseen vuodesta 1970 yli kolmekymmentä vuotta. Rippikoululeirin pituus riippui seurakunnasta. 1980-luvulla leirin pituus oli yleensä 10 päivää, mutta jossain seurakunnissa pituus oli 10 päivää. Tärkeintä oli saada tietty opetustuntimäärä täyteen. Jos tämä tuntimäärä ei tullut leirillä täyteen, sitä kerättiin myös kotoa käsin käymällä jumalanpalveluksissa tai muissa seurakunnan tilaisuuksissa. Seurakuntien taloudellisen tilanteen kiristyttyä leirit ovat nykyään yleensä viikon mittaisia. |
| Joyce Heath esitti "I would'nt dream of it". Nuotteja en ole löytänyt vielä.Olisiko jossain? |
235 |
|
|
|
Joyce Heathin laulaman kappaleen "I Wouldn't Dream of It" sävelsi Gary Geld ja sanoitti Peter Udell. Nuottikuvaa sävellyksestä ei näytä olevan missään julkaisussa.Verkosta löytyy kappaleeseen soinnutusehdotelmia, esimerkiksi Chordifysta, Ultimate Guitarista ja tästä videosta. |
| Luin pari kolme vuotta sitten kirjan, jonka nimen ja jonka tekijän nimen olen unohtanut. Mielestäni kirjoittaja oli suomalainen naiskirjailija. Kirja alkaa… |
159 |
|
|
|
Voisikohan etsimäsi kirja olla Anna-Maria Eilitän Kun olen poissa (2019). Alla olevassa linkissä on kirjallisuusverkkopalvelun Kirjasammon kuvaus teoksesta.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6919279Mikäli kyse ei ole tästä kirjasta, jatkan etsimistä. |
| Lainasin 80-luvun alussa Loviisan kirjaston lastenosastolta englanninkielisen lastenkirjan, josss päähenkilö oli poika, joka heitti omenan ilmaan ja myöhemmin… |
127 |
|
|
|
Voisiko kyseessä olla Jan Lööfin kirja "Raitapukuinen mies osti omenan" (Tammi 1974). Kirjassa raitapukuinen mies ostaa omenan ja laittaa sen ikkunalaudalle kypsymään. Papukaija tönäisee omenaa ja se putoaa vanhan mummon päähän.Täältä löytyy kirjan kansikuva:https://www.finlandiakirja.fi/fi/jan-loof-raitapukuinen-mies-osti-omenan-1264996Kirja on ilmestynyt myös englanniksi nimellä "Who's Got the Apple?". |
| Mistä voisi löytää Tekniikan maailmoja vuosilta 1980 - 1983, 1976 - 1983? |
240 |
|
|
|
Tekniikan maailman vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteessä. Lehtiä ei saa kotilainaan.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924 |
| Missä voisi lukea vanhoja sanomalehtiä. Vuoden 2016 Helsingin Sanomia haen. |
140 |
|
|
|
Koska olet osoittanut kysymyksesi Helsingille, arvelen, että lukisit lehtiä Helsingissä. Helsingin Sanomien vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteessä.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924 |
| Mikä on verbin "toeta" potentiaali, jos "tokenee" on yksikön kolmas persoona? |
461 |
|
|
|
Toeta-verbin aktiivin potentiaalin preesensin yksikön kolmannessa persoonassa on toennee.Kielitoimiston sanakirjasta voi helposti tarkistaa sanojen taivutuksen.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/toeta?searchMode=allhttps://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ |
| Löytyyköhän tätä Shota Rustavelin runonpätkää (??) ehkä Pantterintaljaisista suomeksi: engl. What you hide away is lost; What you give away is yours. saksa… |
180 |
|
|
|
Rivit ovat tosiaan Shota Rustavelin Pantterintaljaisesta, sen ensimmäisen kirjan viidennestäkymmenennestä säkeestä. Etsimäsi säkeet kuuluvat Olavi Linnuksen suomennoksessa näin:"Min annat pois, omasi on; min pidät sen vain menetät." Shota Rustaveli: Pantterintaljainen : Georgian kansallisrunoelma (Marjory Scott Wardropin englanninnoksesta suomentanut ja runomittaan sepittänyt Olavi Linnus, Suomen Itämainen Seura, 1990) |
| Löytyyko Heikki Ylikankaan kirjoittamaa kirjaa tai artikkelia, jossa hän käsittelee Suomen ja venäjän kulttuurellisia ja poliittisia suhteita aina 1700-luvulta… |
150 |
|
|
|
Ainakin seuraavissa mainitsemiesi historioitsijoiden kirjoissa/artikkeleissa käsitellään Suomen ja Venäjän suhteita monista eri näkökulmista:Ylikangas, H. (1998). Suomi itäisen suurvallan varjossa. Teoksessa "...vaikka voissa paistais? : Venäjän rooli Suomessa : juhlakirja professori Osmo Jussilalle 14. maaliskuuta 1998", s. 449-461.Ylikangas, H. (1999). Väkivallasta sanan valtaan: Suomalaista menneisyyttä keskiajalta nykypäiviin. WSOY.Ylikangas, H. (2001). Tulkintani talvisodasta. WSOY.Ylikangas, H. (2007). Suomen historian solmukohdat. WSOY.Vihavainen, T., Kalleinen, K., Ketola, K., Flink, T., Engman, M., Leinonen, M., . . . Suomela, J. (2004). Venäjän kahdet kasvot: Venäjä-kuva suomalaisen identiteetin rakennuskivenä. Edita. (Teoksessa... |
| Kenen kirjoittama tämä runo on. Se löytyi Mika Waltarin yhteistyössä tekemästä seikkailukirjasta. |
191 |
|
|
|
Kyseessä on Uuno Kailaan runo Houre kokoelmasta Paljain jaloin (1929).Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimasta Paljain jaloin -kokoelmasta (s. 21).https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100644/Paljain_jaloin_runoja.pdf?sequence=1&isAllowed=yRuno sisältyy myös esimerkiksi Kailaan runojen valikoimaan Runoja (1932).https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100648/Runoja_Tuuli_ja_tahka_Purjehti.pdfUuno Kailaan Paljain jaloin (1928) HelmetissäUuno Kailaan Paljain jaloin (2005) Helmetissä |
| Mitä suomenkielisiä tai suomeksi käännettyjä romaaneja on, joihin sisältyisi miehen ja naisen välistä peggingiä / straponin käyttöä (vaikka yksittäisenkin… |
145 |
|
|
|
Etsimäsi kaltaisia kirjoja ei ole aivan helppoa löytää. Ensinnäkään ei ole aivan yksiselitteisiä hakusanoja, joilla tällaisia kirjoja löytäisi — esimerkiksi kirjastonkin aineiston asiasanoituksessa hyödyntämä YSO ei sisällä "peggingia" tai "strap-on -seksiä" asiasanoina. Toiseksi Suomessa tällaisia kirjoja ollaan kirjoitettu ilmeisen vähän tekemieni hakujen perusteella. Esimerkiksi englanniksi puolestaan on kirjoitettu iso kasa tällaisia kirjoja: löysin lukuisia internet-sivuja, joille on listattu kirjoja, jota sisältävät miehen ja naisen välistä strap-on -seksiä; esimerkiksi Goodreads ja Reddit pitävät sisällään paljon tällaisia listauksia. Tarkistin kymmenistä tällaisista teoksista, olisiko niistä suomennosta, mutta huonolla... |
| Sergej Jeseniniltä kuuluu olevan tällainen pätkä: Englanniksi: In this life there's nothing new in dying, but not, of course, is living any newer. Saksaksi… |
209 |
|
|
|
Kyseessä on Sergei Jeseninin jäähyväisruno До свиданья, друг мой, до свиданья eli Näkemiin, ystäväni, näkemiin. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.Runon suomennos sisältyy esimerkiksi teokseen Neuvostolyriikkaa 2.https://finna.fi/Record/anders.53401?sid=4795366691https://allpoetry.com/-Goodbye,-my-friend,-goodbye- |
| Voiko olla mahdollista jo luolamiehet osasivat käyttää suolaa? |
312 |
|
|
|
Varhaisimmat varmat merkit siitä, että suolaa on valmistettu ihmisten käyttöön louhimalla, on löydetty Romaniasta ja ajoitettu aikaan noin 6 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Se sijoittuisi neoliittiselle kaudelle eli kivikauden viimeiseen vaiheeseen. Epätarkalla ilmauksella luolamies viitataan yleensä aiemman paleoliittiseen kauden ihmisiin. Eri kaudet kuitenkin alkoivat ja loppuivat eri aikoihin eri paikoissa. Lisäksi on todennäköistä, että ihmiset ovat osanneet hyödyntää suolaa jo ennen kuin he alkoivat määrätietoisesti valmistaa sitä.Lähteet:The earliest salt production in the world: an early Neolithic exploitation in Poiana Slatinei-Lunca, Romaniahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikausi |
| Missä voi tehdä pieniä rintanappeja (halkaisija 3cm)? Aikoinaan olen näitä tehnyt Kirjasto 10:ssä Helsingissä ennen Oodia. Nyt Oodissa on rintanappikone vain… |
270 |
|
|
|
Valitettavasti Helmet-alueen kirjastoissa ei näytä tällä hetkellä olevan muita kuin Oodin rintanappikone. Helsingissä näyttää toimivan joitain yksityisiä palveluita, jotka tarjoavat rintanappikoneen vuokrausta; voit etsiä näitä palveluita esimerkiksi Googlesta hakusanoilla "rintanappikone helsinki". |
| Minua askarruttaa viikinkien veneissä/laivoissa - jopa viikinkikuninkaiden laivoissa - se, ettei niissä näyttäisi olevan minkäänlaisia majoitus-/lepotiloja. |
230 |
|
|
|
Viikinkilaivan teltan katos tarjosi miehistölle suojaa pidemmillä matkoilla. He nukkuivat nahkaisissa, vedenpitävissä makuupusseissa, joissa oli villaista lampaannahkaa. Kuitenkaan kaikkia viikinkilaivoja ei käytetty pitkän matkan purjehdukseen, joissa olisi tarvinnut yöpyä. 1)Merenkulkukouluttaja Michel Verheughe:"Yhtään tunnetuista eloon jääneistä viikinkilaivoista ei ollut tarkoitus käyttää pitkän matkan purjehdukseen, jossa piti nukkua! Ne olivat paraatilaivoja, joita käytettiin esittelemään viikinkipäällikön voimaa ja joita käytettiin ehkä sodassa.Islantiin ja Grönlantiin menneet viikinkilaivat olivat varmasti melko erilaisia: paljon leveämpiä ja kannellisia. Kuinka muuten he olisivat vieneet hevosen noille pitkille matkoille erittäin... |
| Helsingin Itäkeskuksessa on Tallinnanaukio. Mistä nimi juontaa juurensa? |
632 |
|
|
|
Helsingin kadunnimet 3 -kirjassa (1999) kerrotaan, että ”toimivan liikekeskuksen maineen hankkineelle Itäkeskukselle tarjoutui nimistön aihepiiriksi kuin itsestään keskiajalta tuttu kauppaliitto Hansa. Itämeren hansakaupunkien nimet näkyvät Itäkeskuksen ydinalueella.” ”Kun Itäkeskusta suunniteltiin, otettiin uuden liikealueen kadunnimien aihepiiriksi Hansaliitto, johon kuuluneet Itämeren kaupungit kävivät kauppaa myös Helsingin kanssa 1500- ja 1600-luvuilla.” (sivut 23 ja 51). Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen tiesi kertoa, että nimistötoimikunta on käsitellyt Tallinnanaukion nimeä vuonna 1977 ja nimi on tullut käyttöön 1980-luvun alussa. Muita hansakaupunkeihin liittyviä nimiä Itäkeskuksen alueella ovat... |
Kysy kirjastonhoitajalta