| MISSÄ SIJAITSI ELANNON MYYMÄLÄ ROIHUVUORESSA ENTÄ HAAGASSA |
63 |
|
|
|
Roihuvuoressa on sijainnut Elannon myymälä osoitteessa Roihuvuorentie 26 v. 1958Roihuvuori, Roihuvuorentie 26 | Helsingin kaupunginmuseo | Finna.fiHaagassa Elannon myymälä on löytynyt ainakin Pohjois-Haagan ostoskeskuksesta v. 1963Pohjois-Haaga | Museovirasto | Finna.fi |
| Vapaamuurarit on jonkinlainen erikoinen järjestö loosheineen johon kuuluu maailmanlaajuisesti mm. johtavia poliitikkoja. Onko illuminata mahdollisesti myös… |
95 |
|
|
|
Illuminati oli vuonna 1776 baijerilaisen jesuiittaoppineen Adam Weishauptin perustama salaseura. Sen tavoite oli korostaa järkeä ihmisten ajattelussa sekä vähentää kirkon ja valtion valtaa. Illuminati sai kehitysalustansa varhemmista ruusuristiläisistä järjestöistä. Yhtenä ruusuristiläisen filosofian lapsena voidaan pitää myös vapaamuurarius-liikettä.Illuminatin toiminnasta lakkautuksensa jälkeen vuonna 1785 ei kuitenkaan ole mitään todisteita. Entinen salaseura on noussut salaliittoteoreetikkojen yhdeksi suosikkiaiheeksi.Lähteitä:Illuminati – WikipediaIlluminati on salaliittoteoreetikkojen ykkössuosikki – Merkkien salat – yle.fi |
| MYYTIINKÖ RENAULT VIITOSTA ENÄÄ 1989 |
59 |
|
|
|
Löysin Renault 5 valmistusvuosista ja myynnistä seuraavaa:Valmistusvuodet 1972-1996.Vuonna 1988 markkinoille tulivat TR- ja GTX-mallit.Tuonti Suomeen päättyi Renault Clion saapumiseen vuonna 1991.Lähteet:Renault 5 – AutoWikiRenault 5 – Wikipedia |
| Miten vanha sukunimi on Lieska ja löytyykö nimestä mistä tietoja? Onkohan mistä saanut alkunsa vai onko käännös ruotsinkielestä? |
54 |
|
|
|
Lieska on varsin harvinainen sukunimi. Digi- ja väestöviraston tietokannan mukaan Suomessa asuu tällä hetkellä 37 henkilöä, jolla on Lieska sukunimenä. Entisenä nimenä Lieska on 28 suomalaisella. Wikipedian tietojen mukaan Lieska-nimi olisi suomennettu nimestä Lundberg. Nimen kuuluisa kantaja on ollut majuri Väinö Lieska (s. 1891), joka syntyi Lundberg-nimisenä ja vaihtoi nimensä Lieskaksi. Suomen sukunimistön suomalaistaminen alkoi 1870- ja 1880-luvuilla ja jatkui pitkälle 1900-luvulle. Lähteet:SukunimihaluSotapolku : Väinö LieskaWikipedia : suomennetut sukunimet |
| Anglismi-sanan määritelmästä on ollut polemiikkia ja olen törmännyt kahteen väitteeseen, jossa esim sanat ”dinneri”, ”unboxaus”, ”äppi” ja ”founderi” eivät… |
203 |
|
|
|
Tieteen termipankin mukaan anglismi on "englannin kielestä muuhun kieleen siirtynyt sana, sanonta tai kielellinen rakenne". Esimerkkinä mainitaan juuri mainitsemasi ilmaus "pitkässä juoksussa". https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/anglismiKielitoimiston sanakirjan mukaan anglismi on englannista peräisin oleva ilmaus t. piirre jssak kielessä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/fulltext/anglismi?order=entry&field=&baseforms=falseNämä sankirjat eivät tunne mainitsemaasi finglismi-termiä. |
| Olen lukenut nuoruudessani tätini hyllystä löytämäni suomalaisen nuortenkirjan, johon jotenkin liittyi atelier fauni. Teos oli kirjoitettu todennäköisesti 60… |
64 |
|
|
|
Olisiko kysymäsi kirja tämä :TEKIJÄ MERILUOTO, AILA, kirjoittajaTEOS ATELJEE KATARIINA / AILA MERILUOTOJulkaisutiedot 1965Siinä on ainakin pieni käsintehty Surku-niminen peikko ja muita vastaavia. |
| Minkä ihmeen kirjan olen lukenut Seitsemästä veljeksestä. Kirja oli "kuinka seitsemää veljestä luetaan" tyyppinen teos, oikein mukava ja kiinnostava. Siinä… |
81 |
|
|
|
Kysymäsi kirja on :TEKIJÄ Malmberg, IlkkaTEOS Seitsemän miestä / [tekstit] Ilkka Malmberg, [kuvitukset] Pekka VuoriJulkaisutiedot [Helsinki] : Helsingin sanomat, 2005ULKOASU 237 sivua : kuvitettu ; 23 cmStandard no 9525557049 kovakantinenMuista samantyyppistä ei tule mieleen ainakaan heti. Ehkä muilla tämän sivun käyttäjille tulee mieleen: |
| PALJONKO MAKSOI RENAULT 12 VUONNA 1977 ENTÄ FORD GRANADA |
113 |
|
|
|
Nyt en löydä hintatietoja juuri vuodelta 1977, mutta tässä se, mitä löysin.Renault 1219.900–26.400 € (1979)Eri malleissa mainitut hinnat:L hinta Suomessa 1970 n. 14 000 mkTL hinta Suomessa 1970 14 990 mkFord Granadan hinnasta löytyi seuraavaa:Granada 1.7 ja 2.8i - 65.360 ja 126.460 markkaaGranada Diesel - vuonna 1978 81480 markkaaLähteenä käytetty AutoWikiäRenault 12 – AutoWikiFord Granada (GU) – AutoWiki |
| ONKO SUOMESSA YHTÄÄN RENAULT 12 MALLIA REKISTERISSÄ |
102 |
|
|
|
30.6.2025 tehdyssä tilastossa on kirjattuna 26 Renault 12 mallin autoa rekisterissä.Lähde:HA-merkit-ja-mallit-rek-ja-lk.xlsx |
| Mikä perhonen tai kehrääjä? |
71 |
|
|
|
Kuvia vertaamalla näyttää olevan Gammayökkönen. Siipien takaosan väli on tasaisemman näköinen verrattuna siipien muihin osiin ja muutkin tuntomerkit täsmäävät melko hyvin.Lähteet kuvineen:Suomen perhoset Gammayökkönen - Suomen Perhosethttps://tinyurl.com/Gammaykkonen |
| NÄYTTELIKÖ JUHA HYPPÖNEN KAUPUNGINTEATTERISSA JA MILLOIN |
85 |
|
|
|
Kaupunginteatterin esitysluettelossa ensimmäinen maininta Juha Hyppösestä on näytelmässä "Sanny Kortmanin koulu" v. 1967-68, ja viimeisin näytelmässä "Metsähiisi" v. 1986.Lähde:Microsoft Word - Nettisivujen esitystiedot 30.5.2017 |
| Lyhty- ja sähköpylväissä olevat merkit Mitä ovat joissakin pylväissä n. 4 x 4 cm olevat vahvasta heijastemuovista valmistetut neliön muotoiset merkit? Merkissä… |
74 |
|
|
|
Lähetin kysymyksen Fingridille palautelomakkeella ja sieltä ystävällisesti vastasi Pasi Turunen Maankäyttö ja Ympäristö -osastosta. Hän toteaa, että heijastinlevyt eivät liity käyttötarkoitukseltaan suoraan voimajohtoihin tai voimajohtopylväisiin ja että on itse saanut maanmittausalan koulutuksen, joten on aika varma vastauksen oikeellisuudesta: "---Kuvauksen perusteella uskon kyseessä olevan maanmittauksessa Takymetri -nimisellä mittalaitteella käytettävästä heijastinlevystä.--- Näitä heijastinlevyjä käytetään yleisesti maanmittaustöissä, joissa takymetrilaitteen sijaintikoordinaatit saadaan tarkasti selville tällaisten ennakkoon johonkin kiinteään alustaa asetettujen ja mitattujen heijastinlevyjen avulla. Tässä tapauksessa maanmittaaja... |
| KOSKA SAI ENSI ILTANSA JOUKO TURKAN OHJAAMA SIINÄ NÄKIJÄ MISSÄ TEKIJÄ |
145 |
|
|
|
Näytelmä "Siinä näkijä, missä tekijä" on näytetty ensimmäistä kertaa Helsingin kaupunginteatterissa 09/08/1976.Lähde:Siinä näkijä, missä tekijä - naytelmat.fi |
| Onko passiivista tupakointia myös parveketupakoinnista toiseen asuntoon kulkeutuva tupakanhaju vai vain -savu? Voiko tällainen tupakanhaju myös olla… |
98 |
|
|
|
Passiiviselle tupakoinnille ei ole määriteltyä suojaetäisyyttä, mutta esimerkiksi Sosiaali-ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus suosittelee tupakointipaikan ja rakennusten välille vähintään 10 metrin väliä.Yleinen uskomus näyttäisi olevan, että jos tupakansavun pystyy haistamaan, tällöin altistuu samalla sen yli 7 000 myrkylliselle kemikaalille.Valtakunnallinen kansanterveysjärjestö ja tupakkapolitiikan asiantuntija Suomen ASH ry on kirjoittanut parveketupakoinnista ja sen haitoista. Heidän sivuiltaan löytyy myös neuvoja siitä, miten kuvailemasi tilanteen voisi saada ratkaistua. Ensimmäisenä suositellaan keskustelemaan tupakoitsijan kanssa tilanteesta. Jos tämä ei tuota tulosta, voidaan ottaa yhteyttä taloyhtiöön, ja miettiä yhteisiä... |
| Milloin Georg Malmsten kirjoitti kappaleen Flickan i Barösund? Kiitos vastauksesta! |
68 |
|
|
|
Flickan i Barösund on levytetty ensi kertaa 10.10.1933 Berliinissä. Lähteet:Fenno — Suomen Äänitearkisto ry:n levytietokanta 1901–1999 | MusiikkiarkistoAvsnitt 3: Georg Malmstén: Flickan i Barösund | Georg Malmsténin 1930-luvun suosikki-iskelmiä | Yle Arenan |
| Mistä löytäisin tietoa kätilökoulutuksesta ja Helsingin synnytyslaitoksesta/Vanhasta kätilöopistosta sisällissodan aikaan? |
47 |
|
|
|
Kätilökoulutuksen historiasta löytyy tietoa teoksesta: Viisaista vaimoista nykyajan kätilöiksi : kätilökoulutus Suomessa 175 vuotta / toimittanut Arja Laiho (Kätilöopisto, 1991) |
| UPO on kodinkoneiden valmistaja. Mistä sanoista johtuu tämä lyhenne ja minkä maalainen tämä yhtiö on? |
365 |
|
|
|
UPO-kodinkoneiden nettisivuilla ei ole kerrottu, mistä nimi UPO on tullut. Sivulla kerrotaan, että vuonna 1938 Arvi Tammivuoren (Asko Huonekalun edeltäjän Lahden Puuseppäverstaan perustajan Aukusti Avoniuksen poika) johdolla perustettiin UPO Metalli. Ensimmäinen UPO Metallin valmistama tuote oli sähkökäyttöinen silitysrauta vuonna 1941. UPOn Lahden tehtaalla valmistui ensimmäinen jääkaappi vuonna 1953.Nykyään UPO kuuluu kiinalaiselle Hisense yhtiölle.Lähteet:Historia - UPO FinlandUPO vuodet - UPO FinlandHisense Europe |
| Onko Fjodor Dostojevskistä kirjoitettu elämänkertaa suomeksi? |
77 |
|
|
|
Fjodor Dostojevskista on suomeksi julkaistu Kaj Kauhasen suomentamana Henri Troyatin ranskaksi kirjoittama elämäkerta Dostojevski (alk. Dostoievsky)Suoraan suomeksi julkaistua elämäkertaa Dostojevskista ei Finna-tietokannasta löytynyt.Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fi |
| Moikka! Olen tehnyt käyttäjän tulostusta varten mutta se ei anna kirjautua(olen yrittänyt monta kertaa. Ja salasana +käyttäjä tunnus on oikein)Pystyykö… |
86 |
|
|
|
Koska kysymys on osoitettu Helsingin kaupunginkirjastolle, niin oletan kysyjän luoneen tulostustilin asiakastulostus.hel.fi -sivulla. Käyttäjätunnus (username) on käyttäjän sähköpostiosoite ja salasana (password) käyttäjän tulostustiliä luodessa tekemä salasana. Jos tulostustilin kanssa on ongelmia, pyydä apua kirjaston henkilökunnalta seuraavalla kirjastokäynnilläsi.Omalta laitteelta tulostaessa pitää kirjautua omalle tulostustilille, mikä kysyjältä ei ollut onnistunut. Kirjaston koneelta tulostaessa riittää oman tulostustilin pin-koodi. Pin-koodi on tulostustilin vahvistusviestissä.Asiakastietokoneella:Valitse tulostettava tiedosto tai etsi nettisivu, jonka haluat tulostaa ja klikkaa Tulosta. Tulostusasetukset-ikkuna avautuu. Voit... |
| Millaisia reittejä 1800-luvun lopulla matkustettiin Helsingistä Norjaan: miten eteläiseen Norjaan, entä pohjoiseen? Kauanko nämä matkat suunnilleen kestivät? |
79 |
|
|
|
En ole historiantutkija enkä tavoittanut sellaista vastaamaan tähän kysymykseen, mutta voinen yrittää päätellä jotain. Suomen karttaa kun katsoo, niin voi melkoisella varmuudella todeta, että 1800-luvulla Helsingistä emämaahan Ruotsiin ja Norjan puolelle haluava on valinnut kulkuvälineekseen laivan. Helsingin satamien historiaa käsittelevästä nettiartikkelista (Sundgren & Tukkimäki) selviää, että Helsingin laivaliikenne Suomen ulkopuolelle suuntautui lähinnä Hulliin, Pietariin, Rääveliin (nyk. Tallinna), Lyypekkiin ja Kööpenhaminaan. Voisin kuvitella, että Kööpenhaminasta on ollut kätevintä jatkaa esimerkiksi Osloon. Edelleen pohjoisemmas Norjaan matka on todennäköisesti jatkunut laivalla tai laivoilla rannikkokaupunkeja pitkin, mutta... |