Omistan vanhan messingistä valetun koristeellisen kynttilänjalkaparin. Melko painavat, pituus n 13 cm. Pohjassa on kolmio jonka sisälle on kuvattu palava…

Kysytty
1.9.2014

Omistan vanhan messingistä valetun koristeellisen kynttilänjalkaparin. Melko painavat, pituus n 13 cm. Pohjassa on kolmio jonka sisälle on kuvattu palava liekki.
Mikä sanana LIEKKI on stanssattu myös kolmion kantaviivalle. vastapuolella pohjassa on numerot 22. Olisin kiinnostunut tiedosta missä nämä on valmistettu, ikä, ja ovatko harvinaiset.

Vastaus

Vastattu
4.9.2014
Päivitetty
1.9.2018

Hei,
Messinkiesineiden muodot usein lainattiin usein hopeaesineistä. Messingin ajoittaminen on vaikeaa Mestari- ja vuosileimoja ei vaadittu merkittävän messinkiin kuten hopea- tai tinaesineisiin.
Sitäpaitsi momien esineiden muodot pysyivät samoina jopa vuosisadankin ajan, mikä edelleen vaikeuttaa esineiden ajoittamista. Vasta 1800-luvulla alkoivat jotkut valmistajat esim. Skultunan tehdas Ruotsissa, leimata tuotteitaan. ( Keräilijän käsikirja, 1977 s. 24-25.)Suomessa olevan 1800-luvun esineistön huomattavimmat tuottajat olivat Fiskars ja edellä mainittu Skultuna. Englantilainen Edvard Hill toimi Fiskarsin tehtaalla 1840-1862. Hän käytti leimaa Hill Fiskars 11. Leimasarjan numero merkitsee Fiskarsin hinnastossa esiintyvää tuotenumeroa. Fiskarsissa toimineita valureita olivat Johan Olsson Hällström, Erik Olsson, Gustav Hedberg, Johan Erik Hedlund ja Per Persson Wallin. Esimerkiksi Fiskarssin esineissä käytettyä IH-leimaa ei varmasti pystytä erottamaan Johan Hellströmin tai Johan Hedlundin käyttämäksi.Keltavalurien työ päättyi Fiskarsissa 1860-luvulla. (Nokela. Vanhojen tavaroiden aarrekirje, 2001, s.189-192)

Koska tuntui, etten pysty asiaa tarkemmin selvittämään otin yhteyttä Museoviraston kirjastoon, josta sain tällaisen linkkilista. Toivottavasti tästä on teille apua:

Etsin Helka-tietokannasta, mitä aiheesta löytyisi. Meiltä Museoviraston kirjaston lainattavasta kokoelmasta löytyivät seuraavat teokset, mutta varsinaista luetteloa messinki- ja/tai kuparituotteiden leimoista niissä ei ollut:

Erixon, Sigurd: Mässing : svenska manufakturer och konsthantverksprodukter under 400 år
https://helka.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?BBID=562559

Erixon, Sigurd: Gammal mässing
https://helka.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?BBID=1241338

Seuraavat teokset löytyvät Kansallismuseosta, jossa on tutkijoiden käytössä olevia käsikirjastoja (Rahakammion ja Historian käsikirjastot). Niiden aineistoon voi tutustua ainoastaan menemällä paikan päälle (sovittava etukäteen, yhteystiedot voi pyytää Museoviraston kirjastosta). Kansallismuseosta voi myös kysyä asiantuntija-apua.

Rosenström, P. H.: Gammal koppar : om koppslagare och kopparsaker
https://helka.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?BBID=1401846

Wiswe, Mechtild: Hausrat aus Kupfer und Messing
https://helka.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?BBID=1401860

Suomalaiset jalometallileimat
Helsinki : TUKES, 2012
https://helka.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?BBID=2519034
Siinä on tieto, että se on julkaistu myös verkkojulkaisuna, mutta en sitä nyt verkosta onnistunut löytämään.

Tällainen teos on Kansalliskirjastossa:

Håkanson, Winston: Våra vanligaste stämplar : porslin, mässing, koppar, järn, tenn, silver, guld
https://helka.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?BBID=1750188

Lisäksi TUKESin sivuilta löytyi tällainen verkkosivusto:http://www.tukes.fi/jalometallituoteopas/etusivu.html

3 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.