Otsikko
Olen etsinyt suomenkielisiä sanoja Otto Lindbladin säveltämään ja Herman Sätherbergin ruotsiksi sanoittamaan kappaleeseen "Längtan till landet" ja löytänyt…

Kysytty

Hei! Olen etsinyt suomenkielisiä sanoja Otto Lindbladin säveltämään ja Herman Sätherbergin ruotsiksi sanoittamaan kappaleeseen "Längtan till landet" ja löytänyt useita versioita. Mikähän versio on suomalaisille tutuin, ja kuka sen on suomentanut?

Yhdessä löytämässäni lähteessä mainitaan suomentajaksi Antti (Anders) Räty, kappaleen suomenkielinen nimi on "Halu maalle" ja ensimmäiset sanat "Talvi on jo laannut riehumasta, kylmän talven valta vaikenee". Sama kohta on kuitenkin toisaalla esim. muodossa "[...] kylmän hallan valta vaikenee". Onkohan tässä ollut eri suomentaja?

Vastaus

Vastattu
Päivitetty

Suomen kansallisdiskografiasta eli Viola-tietokannasta löytyy laulusta kolme suomennosta:

1. Halu maalle (Talvi on jo laannut riehumasta) - sanoittajaa ei tiedetä tai mainita, mutta ehkä Antti Räty
2. Kaipaus maalle (Väistyi talvi vaarojemme lailta) - sanoittajaa ei tiedetä tai mainita, esiintyy kokoelmassa "Laulu-Miesten lauluja III" (ensimmäinen painos 1959)
3. Kaipuu maalle (Hymyy taivas) – sanat Paavo Alanne

Kysymyksessä mainittu yhden sanan ero saattaa johtua virheestä, pohjimmiltaan kyse lienee yhdestä ja samasta käännöksestä. On mahdollista, että käännöksen versioon "Halu maalle" on tehnyt mainittu Antti Räty. Usein ei vanhoissa nuottikokoelmissa ja levytyksissä ole kaikkia tietoja tarjolla. Paavo Alanteen käännös on julkaistu kokoelmassa "Laulumatti" (WSOY 2004).

Tämä "Halu maalle" on selvästi se tunnetuin ja käytetyin käännös ja jos ei parempaa tietoa löydy, voimme lähteä siitä, että sen tekijä on ollut vuosina 1825-1852 elänyt Antti (Anders) Räty, suutarinpoika Sortavalasta.

Heikki Poroila

3 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Lisään tähän yhden tekstittäjän, jollei jo ollut tullut vastaan: Aleksanteri Rahkonen on julkaissut kokoelmassaan Sääskiä (1865) oman versionsa. Projekti Gutenberg esittää sen näin:

Halu maalle.
(Lauletaan kun: Vintern rasat ut j.n.e.)

Talvi on jo laannut raivoomasta,
Sulain talven kukat varisee,
Kevään sulo joutuu taivahasta,
Päivä metsää, vettä suutelee;
Koht' on suvi, aallot liikkehessä;
Kullanmoisna kukkaverhona
Ovat niityt päivän heltehessä,
Sekä lähteet tanssii lehdoissa.

Haluun maalle! sana lintusille,
Tuuli, että heitä rakastan,
Veelle, koivuille ja lehmuksille,
Että heitä nähdä haluan,
Nähdä vielä niinkuin ennen heitä,
Nähdä puron kirkkaan tanssia,
Kuulla lehdoss' rastaan säveleitä
Vesilinnun lemmenlaulua.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.