Mitä tarkoittavat pohjoiskarjalaisten esi-isieni ammatteina mainitut "rälssin lampuoti" ja "rälssin torppari"? Mitä olivat nämä rälssit, ja mihin heidän/niiden maanomistus perustui?
Tietojeni mukaan 1900-luvun alkupuolella nämä lampuodit saivat virallisesti omistusoikeuden maahansa, jota he olivat vuokralaisina (?) sukupolvien ajan viljelleet.
Vastaus
Rälssi oli keskiaikainen yhteiskuntaluokka, joka jakautui maalliseen ja hengelliseen rälssiin. Rälssitilat olivat verovapaita kruunulle maksettavista maaveroista.
Hengelliset rälssitilat, eli katolisen kirkon omistamat tilat, olivat saaneet neuvoteltua verovapaudet maihinsa vetoamalla kirkon asemaan maallisen esivallan yläpuolella.
Maallisten rälssitilojen verovapaus oli korvausta kruunulle suoritetusta ratsupalveluksesta ja perustui noin vuodelta 1280 olevaan Älsnön sääntöön ja vuodelta 1345 olevaan Täljen sääntöön. Maallinen rälssi muuttui keskiajalla aatelistoksi. Aatelisto hankki maakaupoilla omistukseensa talonpoikaisia perintötiloja. Maakauppoja ei kuitenkaan saanut kruunun määräyksen mukaan tehdä veroa maksavista perintötiloista. Tila muuttui rälssitilaksi myös silloin, kun maan omistaja aateloitiin.
Rälssin tiloja hoidettiin joko palkkatyöväen avulla tai tilukset jaettiin lampuodeille viljeltäviksi. Lampuodit maksoivat rälssin tilojen viljelemisestä vuokraa. Lampuodilla oli vuokrattuna koko tila, jonka vuokrasta ainakin osa maksettiin päivätöinä. Torppari taas oli vuokraviljelijä, joka maksoi vuokransa kokonaan tai lähes kokonaan työllään eli tekemällä määrätyt päivätyöt päätilalle. Torppa oli erikseen määritelty päätilan osa, ei koko tila.
Vuonna 1919 asetettu laki vuokra-alueiden lunastamisesta antoi lampuodeille oikeuden lunastaa viljelemänsä maat.
Lähteet:
Rasila, Jutikkala & Mäkela-Alitalo (toim.). (2003). Suomen maatalouden historia. Osa 1, Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle.
Peltonen (toim.). (2004). Suomen maatalouden historia. Osa 2, Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle.
Kommentoi vastausta