Minkälainen historia Brita-kakulla on?

Kysytty
30.6.2016

Minkälainen historia Brita-kakulla on?

Vastaus

Vastattu
4.7.2016
Päivitetty
28.6.2018

Selasin läpi kaikki meillä Helsingin pääkirjastossa paikalla olleet leivontakirjat ja koko joukon nettilinkkejä, mutta niissä kaikissa kerrotaan vain, että Brita-kakku on "perinteikäs", "klassinen", "monien rakastama" jne. Mistään en kuitenkaan onnistunut löytämään mitään tietoa kakun alkuperästä tai siitä, mikä siitä tekee niin perinteikkään.

Lähetin kysymyksen vielä valtakunnalliselle kirjastoväen keskustelupalstalle. Jos sitä kautta jotakin tietoa löytyy, palaan asiaan.

Lisäys: Seuraava tieto löytyi "Hellan ja viinilasin välissä" -nimisestä blogista:

Kysyit Brita nimen alkuperää. Siihen en ihan voi vastata mutta kakku on saanut alkunsa kilpailun kautta (voitti kisan) ja on jo aika "vanha". Ohje oli minulla leikattuna tallessa ja epäilen sen olevan Jaana nimisestä lehdestä. Sellaistahan ei enää julkaista. Kilpailu todennäköisesti jostain päin 80-lukua.
T. Raili
( http://hellanjaviinilasinvalissa.blogspot.fi/2012/01/omena-britatorttu… )

Lisäys: Brita-kakulla on Ruotsissa useita nimiä: Pinocchiotårta, Brittatårta, Glömmingetårta, Mammas tårta, Ölandstårta, Margaretatårta och Herrgårdstårta http://hembakningsradet.com/fruntimmersveckan-tid-for-tarta/http://hemb… Kannattaisi varmaan tutkia vanhoja ruotsalaisia leivontakirjoja, jos mahdollista.

17 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Minulla oli nuorena 1960-luvulla keittokirja, joka oli suomennettu muistaakseni suoraan ruotsalaisesta keittokirjasta. Siinä oli Britakakun resepti. Kirja on minulla vieläkin, mutta nyt jossain varastossa. Kirjan nimi taitaa olla Parasta pöytään.

Minulla on Kodin herkkuleivonnaiset niminen kirja, joka on suomennos ruotsalaisesta alkuperäisteoksesta Sju sorters kakor (1985 ICA-förlaget Ab, Västerås, 22. painos, kokonaispainos 193000). Leivontaohjeet ja tekstit BRITA Olsson. Kirjassa oleva Pinocchiokakun ohje on sama kuin yleisimmin käytetty Britakakun ohje mutta taikinaan tuleva hienosokeri on Britan ohjeessa korvattu tomusokerilla. Voisiko Brita Olsson siis olla Britakakun äiti ja kakun alkuperäinen nimi Pinocchiokakku. Nimensä ansiosta kakusta pitävät myös lapset! (Liisa Mäkelä on suomentanut ohjeet, painopaikka Aarhuus, Tanska 1990)

Britakakku on alkujaan tanskalais-norjalainen leivonnainen.

Norjassa, Harstadin kaupungissa Hinnøyan saarella pääkadun varrella seisoi kerran Café Alliance, jota pidettiin kaupungin hienoimpana kahvilana. Sen avasi 1920-luvulla Hulda Ottestad ja hänen sisarensa, jotka olivat kotoisin Kvæfjordin naapurialueelta. Hulda tunnetaan yhtenä Pohjois-Norjan kahvilatoiminnan edelläkävijöistä ja Hulda laajensi kakkutarjontaansa ostamalla kaksi reseptiä tanskalaiselta konditorilta 1930-luvulla hintaan 200 kruunua. Yksi näistä resepteistä oli ”kongekake”, kuninkaan kakku. Huodan mielestä se sisälsi liikaa manteleita ja koska mantelit olivat tuolloin melko kalliita, Hulda vähensi reseptistä mantelien määrää.

Ajan myötä kakku levisi laajasti Harstadissa ja Kvæfjordissa, ja lopulta se sai Kvæfjordkake-nimisen nimen, koska Hulda oli sieltä kotoisin. Resepti kulki kädestä käteen, mutta tarkka Huldan kahvilassaan käyttämä resepti ei ole tiedossa. Yksimielisyys on kuitenkin siitä, että kakku- ja marenkerrosten tulisi sisältää joko vaniljakastiketta tai vanilja-rommikastiketta, ja leipurin on päätettävä, sekoitetaanko valittu vaniljakastike kermavaahtoon vai ei.

Kakun suosio muuttui alueellisesta herkusta valtakunnalliseksi suosikiksi noin 1970-luvulla, jolloin Brita Edland, joka tunnetaan paremmin nimellä Mor Hubro, kirjoitti useita artikkeleita kvæfjordkakesta Norsk Ukeblad -lehdessä (Norwegian Weekly Magazine). Se tunnettiin myös muilla nimillä; marengsterte, drømmen, kongekake ja pinocchiokake, sekä myös Brita Edlandin mukaan Britakakku. Kvæfjordkake ja verdens beste ovat nykyään Norjassa eniten käytettyjä nimikkeitä. Ruotsissa se on enimmäkseen Pinocciotårta ja Suomessa Britakakku.

Kvæfjordkake valittiin Norjan kansalliskakuksi vuonna 2002.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.