Milloin Jaakko Löytyn laulut alkoivat tulla tutuiksi rippikoululaisille, laajemmin kuin hänen omalla alueellaan?

Kysytty
10.07.2018

Milloin Jaakko Löytyn laulut alkoivat tulla tutuiksi rippikoululaisille, laajemmin kuin hänen omalla alueellaan?

Vastaus

Vastattu
12.07.2018
Päivitetty
12.07.2018

Jaakko Löytyn ensimmäiset laulut syntyivät samoihin aikoihin, kun hän kävi rippikoulun. Yksi niistä oli ”Tahdon kiittää Herraa”, jonka varhaisin versio on vuodelta 1971. Kesällä 1972 hän tapasi tulevan vaimonsa Kaija Pispan, joka on sittemmin sanoittanut monia hänen lauluistaan yksin tai yhteistyössä hänen kanssaan. Jaakko Löytyn uran kannalta tärkeä oli hänen esiintymisensä Kirkon nuorisopäivillä Vammalassa vuonna 1974. Siellä hän esitti neljä omaa kappalettaan, joista yksi oli ”Kala-Pekka”. Yleisö piti kuulemastaan, keikkapyyntöjä sateli ja Nuorten keskus ehdotti levyn tekoa.

Jaakko Löytyn ensilevy ”Asioita, joista vaietaan” ilmestyi vuonna 1974. Se sai huomiota osakseen ja poiki lisää keikkoja eri puolilla Suomea. Seuraavana vuonna ilmestyi Jaakko Löytyn toimittama, Kirkon nuorisotyön keskuksen julkaisema ja Nuorten keskuksen kustantama nuottivihko ”Nuoren seurakunnan veisuja. 8, Asioita joista vaietaan”. Se sisältää vain Jaakko Löytyn kappaleita, esimerkiksi laulut ”Ilouutinen”, ”Tahdon kiittää Herraa” ja ”Kala-Pekka”.

Ensilevyn jälkeen ilmestyivät levyt ”Jeesuksen ystävä” (1975), ”Kuule meitä” (1977) ja ”Yhteys” (1979), jolla on esimerkiksi laulu ”Tilkkutäkki”. 1970-luvun lopulla Jaakko Löytty toimi Jyväskylän kaupunkiseurakunnan nuorisomuusikkona ja oli mukana Kantrikustaa-yhtyeessä. Sen jälkeen hän jatkoi freelancerina. Hän keikkaili ja konsertoi eri seurakunnissa nuorten tapahtumissa ja teki lauluja.

Vuonna 1982 Löytty julkaisi levyn ”Toisen päivän iltana”, jolta jäi elämään esimerkiksi ”Martin Luther Kingin laulu”. 1980-luvun puolivälissä hän toimitti ”Rantaviivalla”-yhteislaulukirjan kaksi ensimmäistä osaa. Niissä on mukana myös hänen omia laulujaan ja sanoituksiaan kuten myös Pekka Simojoen toimittamassa kolmannessa osassa. Samoihin aikoihin julkaistiin levyt ”Laulu yhteisestä leivästä” ja ”Hawash!”

Raine Hakkarainen kirjoittaa ”Jaakko Löytyn virsikirjan” alussa 1980-luvusta: ”Seurakuntien nuorisotyössä hänen [Löytyn] nimeensä ja persoonaansa ei voinut olla törmäämättä. Liioittelematta voi sanoa, että kokonaiset ikäluokat tulivat rippikoulussa tuntemaan Nuoren seurakunnan veisukirjassa julkaistuja yhteislauluja.” ”Nuoren seurakunnan veisukirjan” (eli Punaisen laulukirjan tai Punaisen veisukirjan) ensimmäinen laitos ilmestyi vuonna 1970, toinen 1975 ja kolmas 1981. Näiden kolmen ensimmäisen laitoksen sisältö- tai tekijätietoja en pysty tarkistamaan. Toisen laitoksen on toimittanut Jaakko Löytty. On mahdollista, että hänen laulujaan on jo toisessa ja kolmannessa laitoksessa. Neljännessä laitoksessa (1985) on 13 Jaakko Löytyn laulua, esim. ”Ilouutinen”, ”Tilkkutäkki” ja ”Martin Luther Kingin laulu”. Viidennessä laitoksessa hänen laulujaan on jo parikymmentä.

Näillä perusteilla päättelen, että Jaakko Löytyn laulut ovat voineet tulla tutuiksi rippikoululaisille ja muillekin 1970-luvulta lähtien.

 

Lähteet:

Könönen, Janne: Kahden maan kansalaiset : Suomi-gospelin historiaa / Janne Könönen ja Tero Huvi (Suomen lähetysseura, 2005)

Löytty, Jaakko: Jaakko Löytyn virsikirja (Fazer Musiikki/Kirjapaja, 1994) - nuotin alussa (s. [4-15]) on Raine Hakkaraisen artikkeli ”Jaakko Löytty - matkalla ja siirtolaisena”

Löytty, Jaakko: Kootut laulut I (Kirjapaja, 2011) - nuotin alussa (s. 5-22) on Jaakko Löytyn itsensä kirjoittama esipuhe ”Ehkä elämä voittaa - lauluntekijän tähänastinen vaellus”

Nuoren seurakunnan veisukirja (4., 5. ja 6. laitos)

1 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä kysymyksesi täältä.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Mikä on tuttu lemmikkieläin, joka syö hiiriä?