Isoisoisäni julistettiin Hämeenlinnan Käsityöläis- ja Tehtailijayhdistyksessä puusepän kisälliksi 21.11.1868. 1870-luvun alussa hän muutti Helsinkiin, jossa eli loppuelämänsä. Hänestä löytyy sanomalehtimainintoja, ja myöhemmin hän on ollut puuseppämestari ja sitten rakennusmestari. Mitä koulutusta hän on voinut saada ja löytyykö mahdollisesta oppilaitoksesta oppilas- tai tutkintoluetteloita?
Vastaus
Kyseisenä ajankohtana Suomessa tavallinen kansa opiskeli käsityöammatteja esimerkiksi sunnuntai- ja iltakouluissa, hieman myöhemmin perustettiin käsityöläiskouluja tai käsityökouluja (esim. Veistokoulu Helsingissä). Rakennusmestari-nimike ei välttämättä viitannut koulutustaustaan, vaan saattoi tarkoittaa sitä, että henkilö oli kokenut rakentamisen ammattilainen - toisaalta hän oli saattanut opiskella teknillisessä koulussa esimerkiksi Tampereella tai Helsingissä.
Oppilasluettelojen tms. säilyminen on varmaankin hyvin tapauskohtaista. Esimerkiksi Helsingin Polyteknillinen koulu on edelleen olemassa osana Aalto-yliopistoa, ja suurena toimijana on hyvinkin voinut säilyttää oppilasluetteloja arkistossaan. Myös Veistokoulu on päätynyt useiden olomuotojen ja nimenmuutosten jälkeen osaksi Aalto-yliopistoa, joten oppilasluetteloja saattaa löytyä.
Lisätietoa:
Heikkilä, Darja: Käsityön ammatillinen opetus Suomessa 1700-luvulta nykypäiviin
Heikkinen, Anja (toim.): Valistus ja koulunpenkki : kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle
Klemelä, Kirsi: Ammattikunnista ammatillisiin oppilaitoksiin : ammatillisen koulutuksen muotoutuminen Suomessa 1800-luvun alusta 1990-luvulle
Nuorala: Vesa: Rakennusmestarin opintojen vastaavuus työelämään
Kommentoi vastausta