yhteisöt

4 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–4.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko yhteisökortti kaupunkikohtainen Helmet-alueella? 48 27.4.2020 Koulujen, päiväkotien ja muiden laitosten Helmet-kirjastokortit eivät ole kaupunkikohtaisia, vaan niitä voi käyttää samalla tavoin missä tahansa pääkaupunkiseudun yleisessä kirjastossa kuin henkilökohtaisia Helmet-korttejakin. https://www.helmet.fi/fi-FI
Voiko nuorisotyötä tekevä taho saada kirjastolta lainaksi pelejä tai kirjoja? 100 18.10.2019 Kirjastokortin saamisen ehdot vaihtelevat kirjastoittain, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa myös yhteisöasiakas kuten koulu, päiväkoti, yritys tai yhdistys voi hankkia oman kirjastokortin, jolla voi lainata vapaasti aineistoa, niin kirjoja kuin pelejä. Kortilla täytyy kuitenkin olla joku vastuuhenkilö, ja kortin haltija on normaaliin tapaan vastuussa, jos lainattu aineisto katoaa tai menee huonoon kuntoon. Kehottaisin siis tiedustelemaan lähikirjastosta, onko siellä mahdollista hankkia kirjastokortti yhteisölle.
Onko olemassa minkäänlaista yhteisökirjastokorttia, jolla jokin esim. asumisyhteisö voisi yhteisesti lainata? 1014 26.5.2011 Yhteisökortin voi saada Kotkan kaupungin alueella toimiva laitos tai yhteisö. Kortin myöntäminen yhteisölle edellyttää henkilötakaajan nimeämistä. Tämän takaajan on oltava yhteisössä vakinaisessa työsuhteessa tai siihen rinnastettavassa asemassa. Hänen on todistettava henkilöllisyytensä korttia haettaessa. Yhteisökortin haltijaa koskevat Kyyti-kirjastojen käyttösäännöt ja maksut. Hakulomake löytyy osoitteesta: http://www.kyyti.fi/sites/default/files/yhteisokortti_fin.pdf tai kirjastoista paikan päältä.
Minkälaisen henkilön puoleen muinaissuomalainen (esikristillisiltä ajoilta) saattoi kääntyä jos hän halusi apua henkiin/haltijoihin/menninkäisiin/uskontoon ym… 1258 8.10.2010 Usein puhutaan suomalaisesta "tietäjälaitoksesta", eli nimenomaan siitä, että kyläyhteisöissä oli arvossa pidetty henkilö (tietäjä), jonka puoleen käännyttiin. Tietäjä on siis oikea sana. Suomessa tietäjyys oli enemmän miehistä (vrt. Kalevalan Väinämöinen jne.),kun taas Keski-Euroopassahan jahdattiin juuri naisia noitina. Noitavainojen yhteydessä Suomessa nostettiin esiin poikkeuksellisen paljon miehiä, mutta toisaalta vainot eivät olleet yhtä fanaattisia kuin Euroopassa, koska tietämys kansanlääkinnästä, loitsuista ym. kosketti jollain tapaa koko yhteisöä; kaikki osasivat jotain sellaista, mikä olisi voitu tulkita noituudeksi. Naisten asema oli vähäisempi, mutta esim. kansanlääkinnän alueella naiset ovat olleet vahvastikin mukana, ja...