Waltari Mika

70 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä löytyy Mika Waltarin runo ”Ragusan helmi”? 48 Ragusan helmi oli alkuperäinen nimi Waltarin runolle, joka löytyy kirjasta Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925–1978 nimellä Ja lopuksi. Nimi on peräisin Unto Salmiselta, joka Esko Salmisen muistelmien mukaan on Waltarin suostumuksella muokannut myös runon tekstiä: – Unto Salminen kirjoitti runoja, kokoelmiksi asti. Mika Waltarin luvalla hän muutti yhtä tämän runoa. -- Mika kirjoitti sen 21-vuotiaana ja Unto on sen Mikan luvalla korjannut. -- – Runon alkuperäinen nimi oli 'Ragusan helmi'. Unto risti sen uudestaan: 'Ja lopuksi'. (Esko Salminen, Elämä Eskona)  
Olen kuullut televisiosta, kuinka Mika Waltari kirjoitti etruskeista ja kuinka he mielikuvituksen voimasta aineellistuivat niin pitkälle, että Waltarin koira… 107 Tietomme etruskeista perustuvat arkeologisiin löytöihin, rajalliseen määrään piirtokirjoituksia sekä muiden kansojen mainintoihin heistä kirjoituksissaan, kreikkalaisten ja roomalaisten. Meille ei ole säilynyt antiikin ajalta teosta etruskeista tai heidän historiastaan, ei etruskien kädestä eikä muidenkaan, vain tieto siitä, että keisari Claudius on sellaisen kirjoittanut ja että sitä pidettiin varsin luotettavana teoksena aikanaan. Näkemyksemme etruskeista perustuu siis siihen materiaaliin, jota on jäänyt jäljelle ja tähän mennessä löydetty. Suurin osa hyvin säilyneistä etruskilöydöistä on peräisin hautausmailta, esimerkiksi Caeressa, nyk. Cerveterissä on suuri alue hyvin säilyneitä hautoja, joista on kaivettu itse hautakammioiden...
”Minä etsin tätä päivää löytääkseni siinä aavistuksen huomispäivästä.” Mika Waltari on mainittu tuon sitaatin lähteeksi, mutta missä yhteydessä hän on näin… 30 Näin mietiskelee nuori Mika Waltari teoksessaan Yksinäisen miehen juna (1929). Nuori kirjailija on ehtinyt matkallaan Budapestiin, kun tällaiset ajatukset heräävät. Rafael Koskimies arvosteli Yksinäisen miehen junan Uusi Suomi –lehdessä 24.11.1929. Voit lukea arvostelun Kansalliskirjaston digitoimasta lehdestä: Uusi Suomi 24.11.1929 s. 12 Mika Waltari: Yksinäisen miehen juna (1929), s. 81
Löysin mummini Sinuhe egyptiläisen välistä käsinkirjoitetun runon, joka on otsikoitu: "Mika Waltari, Syksy 1939". Runo alkaa näin: "Miten hehkuivat… 144 Kyseessä on Mika Waltarin runo nimeltä Syksy 1939. Runo on julkaistu esimerkiksi lehdissä ja tässä linkki kansallisarkistosta löytyneeseen lehden sivuun https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1999122?term=Miten&term=hehkuivat&term=pihlajanmarjat&term=lokakuussa&term=reunassa&term=puistikon&term=Oli&term=kaikki&term=outoa&term=unta&page=3 Lisäksi runo löytyy Sotatalvi - runovalikoima - kokoelmasta (Otava, 1940) sekä Helmet-kirjastoista teoksesta Mika Waltari: Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1577799  
"Katsotko samaa kuuta sä valoissa vieraan maan, vaiko jo toista suuta suutelet parhaillaan" Voisiko olla joku Mika Waltarin runo? 177 Noilla riveillä alkaa Mika Waltarin runo Täysikuu. Runon voit lukea esimerkiksi teoksista Pöytälaatikko : muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967 (1969) ja Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 (1979).  https://finna.fi/Record/lumme.1451912 https://finna.fi/Record/lumme.742229  
Mistä löydän sadun puhuvista autoista( kilpa-auto, rättisitikka,kuorma-auto) jotka keskustelevat kuinka joutuivat romuttamolle. Kaikki olivat olleet kolarissa… 245 Varsin lähelle etsittyä osuu Mika Waltarin Satu kilpa-ajovaunusta ja kuorma-autosta, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1929 Waltarin satukokoelmassa Dshinnistanin prinssi. Siinä Ford-mallinen kuorma-auto ja komea kilpa-ajoauto kertovat korjaamolla toisilleen, miten ne sinne päätyivät. Kielellisesti uusittuna satu oli myöhemmin mukana alakoulun lukukirjoissa (mm. Urho Somerkiven Lasten viides lukukirja ja Aikamme lukukirja. 3) nimellä Satu kilpa-autosta ja kuorma-autosta, varustettuna maininnalla "Mika Waltarin mukaan". Kolmatta osapuolta tässä autojen keskustelussa ei kuitenkaan ole. Varsinkin rättisitikan mukaan saaminen olisi edellyttänyt Waltarilta sangen huomattavia satusedän taitoja: Citroën 2CV:n valmistus aloitettiin nimittäin...
Mikä on ihmisen "ikuinen jano"? Olisko Sinuhen suusta sanottua? 135 Waltarilla ihmisen "ikuisesta janosta" sanoo Mikael Karvajalan kuudennen kirjan ensimmäisessä luvussa Mikael näin: "Myös uskon, että paljon siitä, mitä ihmiset luulevat noituudeksi, on vain ihmisen ikuista janoa oikotien löytämiseen. Tämän janon olen itsekin tuntenut, mutta enää en usko, että oikotietä on, enkä usko, että noidatkaan ovat sitä löytäneet, ja paras todistus, ettei oikotietä ole, on oma elämäni. Mutta tämä ikuinen jano piilee ihmisen luonnollisessa olemuksessa, kun ajattelemisen himo herää hänessä, eikä se sen tähden mielestäni ole tuomittava ja rangaistava, ei ainakaan niin kauhealla tavalla kuin pyhä kirkko sen tekee. Jos taas joku uskoo löytäneensä oikotien, kuten noidat, niin tämä on vain harhaannusta ja kuvitelmaa eikä...
Onko Mika Waltarin julkaisematon käsikirjoitus Lauluja Saatanalle luettavissa jossain arkistossa ja/tai onko teoksen kaikki runot sisällytetty johonkin… 244 Salanimellä Untamo Raakki kustantajille tarjottu Lauluja Saatanalle on ilmeisesti olemassa vain käsikirjoituksena. Panu Rajalan seikkaperäisen Waltari-elämäkerran teosluettelon mukaan käsikirjoitus on Ritva Haavikon hallussa. "Joitakin hillitympiä runoja Waltari pelasti myöhempiin valikoimiin. Niitäkin hän yleensä loivensi", kirjoittaa Rajala. Varhaisimmat julkaistut Lauluja Saatanalle -runot ovat Työläisnuoriso-lehden numeroissa 16 ja 19 vuonna 1927 mukana olleet Ruumissaatto ja Hautausmaalla sekä Waltarin ja Olavi Paavolaisen ("Olavi Lauri") yhteiskokoelmaan Valtatiet (1928) päätynyt Pyramiidiuni (kehiteltynä siten, että sarjan kaksi ensimmäistä osaa ovat laajentuneet ja kolmas poistettu). Lisää Lauluja Saatanalle -lyriikkaa ilmestyi –...
“Niin ehkä tosiaan katse, kosketus, ihmisen lämpö riittää elämäksi, koska sen on pakko riittää. Vain aavistus, tunne toisen ihmisen, kaltaisensa,… 230 "Runo" on tosiasiassa suorasanaista tekstiä, lainaus Waltarin Ihmisen ääni -kirjan luvusta 'Yksinäisyys'. Siinä Waltari pohdiskelee yksinäisyyden ongelmaa ja pyrkii aluksi lähestymään aihetta "erään pöytälaatikkorunonsa" avulla, jonka säkeet – "vain katse, kosketus, ihmisen lämpö / riittää elämäksi / muukalaiselle" – luovat pohjan pohdiskelulle, jonka osa kysymyksen sitaatti on. (Waltarin toistama vuodelta 1947 peräisin oleva pöytälaatikkoruno on julkaistu hieman Ihmisen ääni -versiosta poikkeavassa muodossa nimellä Muukalainen kokoelmassa Pöytälaatikko : muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967. Myös myöhempi Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 -valikoima sisältää Muukalaisen alkuperäisessä asussaan.) Runosäkeitä seuraa etsitty lainaus...
Osaisitteko nimetä Helsinkiin (tai lähialueille) sijoittuvissa kirjoissa mainittuja paikkoja, joissa voisi käydä? Esimerkiksi ihan vain katuja tai puistoja,… 204 Tässä muutamia teoksia, joista toivottavasti löytyy kiinnostavia paikkoja joissa vierailla:  Juha Järvelän Mika Waltarin Helsinki "koostuu Waltarin elämään ja teoksiin liittyvien paikkojen kuvauksista, jotka on järjestetty niin, että lukija voi teosta seuraten kulkea Waltarin Helsingissä.Runsaasti kuvitetussa kirjassa on myös eri alueiden kartat, joiden avulla kirjassa kuvaillut paikat on helppo löytää."  https://finna.fi/Record/piki.4429821  Järvelältä on hiljattain ilmestynyt myös teos Tove Janssonin Helsinki, joka puolestaan "houkuttelee kulkemaan Helsingissä Tove Janssonin jalanjäljissä ja nauttimaan Janssonin teoksista uusin silmin."  https://finna.fi/Record/piki.4859228  Kjell Westö on kuvannut tarkasti Helsingin historiaa ja...
Mika Waltarin nuoruusruno, jota Esko Salminen siteerasi Arto Nyberg -ohjelmassa. 2434 Kyseinen Mika Waltarin nuoruuden runo on julkaistu Tulenkantajat-lehden numerossa 17 vuonna 1929. Voit lukea koko runon lehden digitoidusta numerosta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/502611?term=liian&t…
Olisi hakusessa tämä Mika Waltarin viite (teos ja sivunumero). Mahtaisiko löytyä tätä kautta? :) "Onni – epäselvä haavekuva oli liukunut pakenevana ohi. Elämä… 208 "Onni, – epäselvä haavekuva oli liukunut pakenevana ohi. Elämä oli hopeaisten kalojen pyydystämistä paljain käsin pettävästä vedestä. Kalat kimalsivat ja liukuivat pakoon tyhjien käsien välistä, saattoi tuntea vain liukkaitten suomujen kosketuksen ja hipaisun kaiken luistaessa pois." Mika Waltari, Appelsiininsiemen (WSOY, 1931), s. 493
Mika Waltarin teksti. 423 Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen neljännen kirjan kuudennen luvun alkupuolelta löytyy teksti, josta liene kyse: "Aamu oli nuori ja kirkas, mutta sydämeni oli tyhjä ja elämä oli tuhkaa käsissäni. Ruumiini kivut tuottivat minulle iloa, sillä ne antoivat jonkin tarkoituksen olemassaololleni." Waltari, Mika: Sinuhe egyptiläinen (WSOY, 2001, s. 143)  
Törmäsin nettiä selaillessani Mika Waltarin kirjaan nimeltään "The Truth about the Schley Case." https://www.amazon.com/truth-about-Schley-case/dp/B009S77EW8… 300 Teos The Truth about the Schley Case (1902) mainitaan esimerkiksi British Libraryn tietokannassa pseudonyymi Nauticuksen kirjoittamaksi. Psedonyymin taakse kätkeytyy William Laird Cloves (1856-1905).  Mika Waltari (1908 - 1979) kirjoitti pseudonyymilla Nauticus vuonna 1941 teoksen Totuus Virosta, Latviasta ja Liettuasta.Teos julkaistiin Malmössä. Vuonna 2008 WSOY julkaisi teoksen Mika Waltarin nimellä. Ilmeisesti Waltarin käyttämä pseudonyymi on aiheuttanut sekaannuksen, joka on jäänyt elämään myös lukuisissa kirjastotietokannoissa.   https://babel.hathitrust.org/cgi/pt?id=uc2.ark:/13960/t5bc3zr0n&view=1up&seq=3  https://catalog.loc.gov/vwebv/holdingsInfo?searchId=12018&recCount=25&recPointer=3&bibId=9610319&...
Mistä voisin saada Mika Waltarin runon, jossa on kohta: ...ihmiselämä on kuin soihtu, joka sammuu savuten ja käryten. 499 Runo löytyy Waltarin vuonna 1967 julkaistusta kokoelmasta Pöytälaatikko : Muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967 sivulta 29. Runo on osa yhdentoista runon kokonaisuutta nimeltä Sokean runoilijan mukaan (Abu al Ma'arri, s. 973 j.Kr.) Teoksen saatavuuden voi tarkistaa Vaski-verkkokirjastosta oheisesta linkistä:https://vaski.finna.fi/Record/vaski.110352
Onko Mika Waltarin satua "Satu sairaasta prinsessasta" (Kiinalainen kissa) analysoitu missään yhteydessä? Se on yksi Mikan vaikuttavimmista teksteistä ja… 229 En löytänyt julkaisuja, joissa Satu sairaasta prinsessasta -teosta olisi analysoitu tarkemmin. Onnimanni-julkaisun numerossa 02/2008 on artikkeli "Art nouveausta bittikarttoihin ja pikseleihin : digitaalista kuvitusta Waltarin Satuun sairaasta prinsessasta", mutta nimen perusteella se käsittelee kuvitusta, ei itse satua. Portti-lehden numerossa 03/2008 on artikkeli "Unohdettua uskoa ja ihmettä : Mika Waltarin satuvalot", mutta siinäkin todennäköisesti vain mainitaan - jos sitäkään - Satu sairaasta prinsessasta.
Milloin Mika Waltarilla alkoi alkoholismi? Hänhän kertoi 70-luvulla kuinka hänellä oli ollut dipsomaniaksi kehittyvä alkoholismi niin ajattelin vain että onko… 1325 Kirjailijan muistelmissaan Waltari luonnehtii itseään "sukurasituksen vaivaamaksi periodijuopoksi". Sukurasituksella hän viittaa alkoholin siivittämänä villiä ja levotonta elämää viettäneeseen äidinisäänsä: "Tältä taholta meille on jäänyt sukurasitusta, josta varsinkin vanhempi veljeni, mutta myös minä olemme kärsineet. -- Sen sijaan luulen, että kertomukset hänen vaiheistaan omien kokemusteni ja alkoholiperiodieni jälkeen auttoivat minua selvittämään, mistä osaltaan minullekin oli tullut tämä sukurasitus -- ." (s. 16-17) Kirjailijan ajoittaisen alkoholismin alkupistettä on perin vaikea määrittää; jossakin mielessä se tuntuu häntä vaivanneen koko aikuisiän, aina kieltolain leimaamista nuoruusvuosista lähtien. Jo Waltarin 20-vuotiaana...
Miten Mika Waltari tapasi vaimonsa, Marjatta Luukkosen? Heidän välisestä suhteesta ei löydy paljoa tietoa helposti, joten kaikki ympäröiväkin tieto kiinnostaa… 2904 Waltari kirjoittaa Kirjailijan muistelmissaan seuraavasti: "Ennen sotaväkeen lähtöä tapasin Vapun päivänä [1930] osakunnan kokouksessa tulevan vaimoni ja saatoin hänet kotiin. Hän hylkäsi entisen kavaljeerinsa ja seurasi minua. Me olimme kyllä jo kerran aikaisemmin tavanneet Katajanokan Upseerikasinolla jossakin Nuoren Voiman Liiton juhlassa, ja tämän tutustumisen perusteella saatoin lyöttäytyä keskusteluun hänen kanssaan osakunnassa." (s. 215-216) Panu Rajalan Waltari-elämäkerta Unio mystica kuvailee tätä samaista episodia näin ja täsmentää joitakin yksityiskohtia kirjailijan niukkasanaisessa esityksessä: " -- Waltari oli käynyt Nuoren Voiman Liiton juhlassa Katajanokan Upseerikasinolla ja tavannut siellä huvittelunhaluisia neitosia,...
Uskoiko Mika Waltari jumalaan? Hänhän kasvoi erittäin uskonnollisessa huushollissa, mutta lukeassani Sinuhea ajattelin, että tämän kirjan ei ole voinut… 763 Usko, uskonnot ja uskonnollinen kokemus ovat selvästi olleet Waltarille keskeisiä teemoja koko hänen elämänsä ajan. Kirjailijan lapsuudenkoti oli vahvasti kristillisen ihanteellisuuden värittämä (hänen isänsä Toimi Waltari oli pastori, "palavasieluinen idealisti"), ja syksyllä 1926 nuori Waltari kirjoittautui Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan. Seuraavan vuoden syyslukukaudella jo jätti teologian ja siirtyi opiskelemaan filosofiseen tiedekuntaan, pääaineenaan uskontotiede. Tämä vaihdos on jo sinänsä paljonpuhuva ja kiteyttää itseensä paljon Waltarin henkilökohtaisesta suhteesta uskoon ja uskonnollisuuteen: kirkollisen kristinuskon protagonistin asemesta hänestä tuli syrjästäkatsoja ja tarkkailija, jonka osaksi tuli vapain mielin...
Onko Sinuhea äänikirjana muilla kielillä kuin suomeksi? 280 Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen on tallennettu äänikirjaksi suomen lisäksi myös saksaksi (Sinuhe der Ägypter, 2012), ja tšekiksi (Egypt́an Sinuhet, 2011). Saksankielinen äänikirja näyttää kuuluvan Deutsche Bibliotekin kokoelmiin. Tšekinkielinen Sinuhe äänikirjana on vain Kansalliskirjaston kokoelmissa. https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic https://www.deutsche-bibliothek.org/online-katalog.html