| Löytyykö mistään kuvia millainen Nokian virta oli Melon voimalaitoksen kohdalla ennen sen voimalaitoksen rakentamista, siis 1960 luvulla tai ennen ? |
202 |
|
26.4.2022 |
|
Esimerkiksi Nokian kauppalan kustantamassa kuvateoksessa Nokia sanoin ja kuvin (1956) on kaksi kuvaa Melon kapeikosta, toinen kesällä (s. 12), toinen talviasussa (s. 13).
"-- vuonna 1955 saatiin rakennuslupa voimalan rakentamiseen. Melon kytkinkenttä rakennettiin vuonna 1960, mutta itse voimalan rakentamiseen päästiin vasta kahdeksan vuotta myöhemmin [Suomen Kaapelitehdas Oy:n ja Nokia-yhtiön] fuusion suomin resurssein." – Jussi Koivuniemi, Nokian ja Pirkkalan historia : yhteinen Pirkkalan pitäjä 1865-1921 ja kuntien erilliset vaiheet 1990-luvulle (s. 421)
"Melon voimalaitoksen rakennustyöt aloitettiin kesällä 1968. Kun ensimmäinen koneisto otettiin käyttöön viime heinäkuussa, oli töitä Melossa tehty tasan kolme vuotta. Toinen koneisto... |
| Miksi voimaloiden jäähdytystornit kaventuvat ylöspäin? Luulisi olevan päinvastoin, jolloin jäähdytys/haihtumispinta-ala olisi suurempi. |
153 |
|
2.2.2022 |
|
Jäähdytystorneja on monen muotoisia, mutta voimaloissa käytetyt tornit ovat yleensä muodoltaan hyperboloideja. Jäähdyttimen leveä tyviosa tekee rakenteesta tukevan ja tarjoaa mahdollisimman laajan tilan koneistolle. Kuuma ilma nousee torniin, jonka keskiosa kaventuu. Kavennus kiihdyttää ilman virtausnopeutta Venturi-ilmiön mukaisesti. Yläosassa torni levenee jälleen juuri jäähdytyspinta-alan maksimoimiseksi. Tehokkuuden lisäksi hyperboloiditorni on myös halvempi ja helpompi rakentaa sekä vakaampi kuin suora torni.
https://www.scienceabc.com/pure-sciences/why-cooling-towers-are-shaped-…
https://physics.stackexchange.com/questions/221339/why-are-cooling-towe… |
| Haluaisin tietoa Isohaaran voimalaitoksen rakennustyömaalla työskennelleestä henkilöstä vuodelta 1945. Mistä voisin löytää esimerkiksi sanomalehtijuttuja tuolta ajalta… |
241 |
|
24.1.2020 |
|
Kokkolan kaupunginkirjastossa on Kai Hoffmanin kirja Pohjolan Voima 1943-1993. Kirjassa mainitaan Isohaaran rakennustyömaan työnjohtoa, mutta ei mainitsemaasi henkilöä. Kirja kertoo, että ”Isohaaran voimalaitoksen rakentamishanke tuli yleiseen tietoon 7. helmikuuta 1945, kun Kemissä ilmestyvä Pohjolan Sanomat julkaisi siitä uutisen.” Pohjolan Sanomissa on julkaistu varmasti muitakin juttuja voimalaitoksen rakennustyömaasta.
Kokkolan kaupunginkirjastossa ei ole Pohjolan Sanomat -lehtiä. Halutessasi voit tilata Pohjolan Sanomat mikrofilminä kaukolainaksi. Se maksaa 7 euroa / lähetys, jossa on 4-5 mikrofilmiä. Lehtiä selailemalla voit löytää, mitä Isohaaran voimalaitoksesta on kirjoitettu.
Lapin kirjaston Finna-tietokannasta löytyy... |
| Onkohan kirjoitettu Kuhmon Katerman voimalaitoksen vaiheilta mitään historiankirjaa tai romaania. |
370 |
|
9.5.2019 |
|
Katerman voimalaitoksesta on kirjoitettu lyhyt Wikipedia-artikkeli https://fi.wikipedia.org/wiki/Katerman_voimalaitos
Artikkelin mukaan voimalaitoksen rakensi Kajaani Oy vuosina 1945 - 1950. Arkkitehti oli Eino Pitkänen. Kajaani Oy:n vaiheista on ilmestynyt mm. seuraavat kirjat:
- Kajaani Oy 1977
- Susitaival, Paavo: Kajaani Oy 1907 - 1957
- Huovinen, Veikko: Kajaani Oy 70 vuotta
- Kukkonen, Otso: Kajaani Oy 1907 - 1967
- Tuovinen, Paavo: Kehityksen kuvat - Kajaani Oy 1907 - 1982
Eino Pitkäsestä kertoo teos Eino Pitkänen - arkkitehtinä Kajaanissa.
Teokset ovat saatavilla mm. Turun yliopiston kirjastossa. |
| Mistä löydän tietoa Kajaanin tunnelivoimalasta? Esim. milloin se on rakennettu jne. |
1217 |
|
10.9.2013 |
|
Kajaanin tunnelivoimalasta löytyy muutama lehtiartikkeli Kainuun sanomista. Lisäksi teoksesta Virtanen, Sakari: Yhtiöstä yksiköksi löytyy muutaman sivun artikkeli aiheesta. Viiteluettelo artikkeleista ja kirja löytyvät pääkirjaston neuvonnasta, mikäli haluat tulla tutustumaan niihin. Sanomalehdet täytyy sitten hakea erikseen, kun tiedetään, mitä niistä tarvitaan. Kaikki lehdet löytävät meiltä varastosta.
Tunnelivoimalaa suunniteltiin 1990-luvun alussa ja ajotunnelin louhinta alkoi vuonna 1992. Varsinaisen voimalan rakentaminen alkoi vuonna 1994 ja valmistui vuonna 1995. Vesivoimalaitos tunnetaan myös nimellä Koivukoski III ja sen omistaa Kainuun Voima Oy.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
