| Yrjö Karilaan (vai Karilaksen) Antero Vipusessa on maininta, että kun suomalainen kutsuu "ummikoksi" ja venäläinen "mykäksi" henkilöä, joka ei taida puhujan… |
56 |
|
|
|
eli olisiko näin:KäännösSubstantiivit1. немой {m} (nemoi)Adjektiivit2. немой {m} (nemoi)Muut/tuntemattomat3. безголо́сый (bezgolósyi)4. безгла́сный (bezglásnyi)5. немо́й {m} (nemói)6. бесслове́сный (besslovésnyi)7. безмо́лвный (bezmólvnyi)Adjektiivit1. josta ei kuulu ääntä2. sanaton, puhumaton Substantiivit1. ihminen joka ei pysty puhumaan https://www.sanakirja.org/search.php?id=144287&l2=22 |
| Kannakselainen äitini osasi vähän venäjää, ja hän käytti usein sienistä puhuessaan venäläistä sanaa jonka äänsi "sirajiesku", muttei selittänyt sitä. Mikä… |
102 |
|
|
|
Kyseessä lienee ollut сыроежка eli jokin hapero. |
| Jossain venäläisessä tekstissä on sanottu, että jos jostakusta henkilöstä halutaan eroon, syy kyllä keksitään. Halaisin lainata tuota sanontaa. Mistä sen… |
142 |
|
|
|
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään tästä tietoja. Osaisiko joku kysymyksen lukijoista sanoa mistä tämä sanonta tai ajatus on peräisin? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Asun Porvoossa, minulla on 3 eri ikäistä lasta. Kotona puhutaan venäjää ja on hienoa, että Porvoon kirjastossa on paljon venäläisiä kirjoja. Jotkut kirjat… |
187 |
|
|
|
Porvoon kirjastojen kokoelmat löytyvät tosiaankin vain Helle-verkkokirjastosta. Venäjänkielisiä kirjoja hankitaan vuosittain jonkin verran, mutta suuremman valikoiman löydät Venäjänkielisestä kirjastosta.Kaikki pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat voivat käyttää Venäjänkielisen kirjaston kaukopalvelua maksuttomasti ja lainata venäjänkielisen kirjaston kirjoja, elokuvia tai puheäänitteitä.Lainaaminen tapahtuu käytännössä niin, että ensin ilmoittaudutaan Venäjänkielisen kirjaston kaukopalvelun asiakkaaksi. Tätä varten sinun täytyy käydä lähikirjastossasi, jossa täytetään ilmoittautumislomake yhdessä kirjaston virkailijan kanssa. Liittymistä varten tarvitset henkilöllisyystodistuksen, eli ota se mukaasi!Liittymisen jälkeen sinulle tehdään... |
| Onko kukaan Suomen presidenteistä osannut venäjän kieltä? |
244 |
|
|
|
Ilta-Sanomissa vuonna 2017 julkaistussa uutisessa on haastateltu silloista Aleksanteri-instituutin johtajaa, jonka mukaan Suomen presidenteistä vain Juho Kusti Paasikivi ja Mauno Koivisto ovat osanneet venäjän kieltä hyvin. Paasikivi-Seuran sivuilta löytyvässä artikkelissa on runsaasti tietoa Paasikiven venäjän kielen taidosta ja opiskelusta. Ylen Elävästä arkistosta löytyy vuonna 1988 valmistunut Mauno Koiviston henkilökuva, jossa merkittävä osa haastattelusta käydään venäjäksi.Ilta-Sanomien uutisesta selviää myös, että Suomen presidenteistä Sauli Niinistö on opiskellut venäjää, mutta venäjänkielinen keskustelu rajoittui lähinnä normaalikohteliaisuuksiin. Presidentti käyttää apunaan tulkkia, kun keskustelukumppanin kanssa ei ole... |
| Minulla on paljon erilaisia kirjoja venäjän kielellä. Voinko lahjoittaa ne kirjastoon? |
344 |
|
|
|
Kirjastot ottavat kokoelmiinsa valikoiden vain pieniä määriä lahjoituksia. Asiaa kannattaa kysyä etukäteen kirjastosta. Venäjänkielinen kirjasto Sellossa on keskittynyt venäjän- ja ukrainankieliseen aineistoon Helmet-alueella, mutta venäjänkielistä kirjallisuutta on toki saatavana muissakin kirjastoissa.
Keskustakirjasto Oodi ei ota vastaan aineistolahjoituksia lainkaan. Osassa kirjastoja on kirjakierrätyspisteitä, joihin voi tuoda pieniä määriä kerrallaan.
Venäjänkielinen kirjasto |
| Onko niin, että puolalaiset eivät mielellään puhu venäjää? Monet puolalaiset taitavat sitä kuitenkin osata, mutta puhuvatko he mieluummin kuitenkin englantia… |
554 |
|
|
|
Venäjän kielellä on ollut voimakas vaikutus Puolassa 1700-luvun lopulta saakka. Toisen maailmansodan jälkeen venäjää opetettiin Puolan kouluissa pakollisena aineena 90-luvun alkuun asti. Sen takia 2010-luvulla valtaosa yli 40-vuotiaista puolalaisista osasi ainakin hieman venäjää, ja monille se oli ainoa vieras kieli, jota he osasivat. Sen sijaan nuoriso osasi paremmin englantia ja myös opiskeli sitä tai saksaa. 2010-luvun alussa valtaosa nuorisosta opiskeli englantia koulussa, venäjää vain prosentti. Tämä vaikutti siihen, mitä kieltä ulkomaalaisille puhuttiin.
Asenteisiin vaikuttivat myös historialliset ja taloudelliset syyt. Vuosisataiset kokemukset Venäjän ja Neuvostoliiton vallasta synnyttävät kielteistä... |
| Parisen viikkoa sitten Helsingin Sanomain artikkelissa ukrainalainen lääkäri Konstantin kertoi lukeneensa Mannerheimin elämänkerran. Mikä / kenenköhän tekijän … |
239 |
|
|
|
Kyseessä on todennäköisesti Helsingin Sanomissa 30.10. ilmestynyt juttu. Jutusta ei saa tarkempaa kuvaa siitä, mikä teos voisi olla kyseessä. Jutussa ei myöskään kerrota, millä kielellä lääkäri oli kirjan lukenut.Mannerheimistä kirjoitetuista elämäkerroista löytyy kootusti tietoa kansallisbiografian sivuilta (https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/625). Sivustolla mainituista elämäkerroista yhtäkään ei ole Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannan perusteella käännetty.Tietokannan mukaan ainut venäjäksi käännetty teos olisi Mannerheimin itsensä kirjoittama muistelmateos (alkup. Minnen 1951, suom. Muistelmat). Kyseinen omaelämäkerta on hiljattain (v. 2020) käännetty myös ukrainaksi. Voisiko tämä teos olla... |
| Onko Suomessa yhtään paikkakuntaa, joka olisi venäjänkielinen? |
699 |
|
|
|
Suomessa kunnat ovat joko yksikielisiä (suomi tai ruotsi) tai kaksikielisiä (suomi ja ruotsi). Saamelaiskielillä on virallinen asema Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa. Suomessa ei ole venäjänkielisiä kuntia.
Lähteet
Kuntaliitto: https://www.kuntaliitto.fi/kunnat-ja-kuntayhtymat/kaksikieliset-kunnat
Valtioneuvoston asetus kuntien kielellisestä asemasta vuosina 2013-2022: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130053 |
| Miksi H-alkuisiin slaavilaisiin sanoihin tuppaa englannissa tulemaan alkuun täysin tarpeeton K? Esimerkiksi, ukrainaa tai venäjää – suomea – englantia: Харків … |
636 |
|
|
|
Kun teksti esitetään jollakin muulla, kuin alkuperäisellä kirjaimistolla, puhutaan translitteroinnista eli siirtokirjoituksesta.
Kielten translitterointia on pyritty yhdenmukaistamaan luomalla standardeja, mutta eri maissa ja/tai kielialueilla käytössä voi olla eri tapoja ja standardeja.
Suomessa kyrillisten kirjainten (slaavilaisten kielten) translitterointiin on käytössä SFS 4900 -standardi.
Kansainvälisesti on käytössä ISO 9 -standardi.
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on koonnut taulukon, jossa tarkastellaan venäjän translitterointien eroja kielittäin: https://www.kotus.fi/files/3919/Venajan_siirtokirjoitus.pdf
Kattavampi vertailu löytyy täältä: http://www.boutler.de/translit/trans.htm
Nimien translitteroinnista voi lukea... |
| Haluaisin tietoa ukrainataustaisten ja venäjätaustaisten sijoittumisesta Suomen kuntiin sekä Ukrainan kielisuhteista? 1.) Mikä on viimeisen väestölaskennan… |
1157 |
|
|
|
Tässä Tilastokeskuksen tietopalvelun koostamia vastauksia kysymyksiin sekä Tilastokeskuksen tietojen että muiden tiedonlähteiden pohjalta. Huom. vastausta päivitetty vuoden 2021 väestötiedoilla 5.4.2022.
1.) Mikä on viimeisen väestölaskennan mukaan Suomen kunnissa ukrainataustaisten (kansalainen tai 1. polven jälkeläinen) sijoittuminen: kunnat ja määrät.
Tilastokeskuksen tuoreimmat väestörakennetilastot koskevat vuotta 2021. Väestörakennetilaston kotisivu: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Tässä poiminta Ukrainan kansalaisten määristä kunnittain 31.12.2021: https://pxweb2.stat.fi:443/PxWeb/sq/ae342ea5-505a-4cb9-b5ff-17da995bae46
Tässä poiminta henkilöistä, joilla on taustamaana Ukraina, kunnittain 31.12.2021: https://pxweb2.stat... |
| Onko suomenvenäjä murre? |
321 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla Suomen murteista kerrotaan: "Suomessa puhuttava suomi jakaantuu useisiin murteisiin. Pääryhminä on pidetty itä- ja länsimurteita. Itämurteita ovat savolais- ja kaakkoismurteet. Länsimurteita ovat lounaismurteet, lounaiset välimurteet, hämäläismurteet, eteläpohjalaismurteet, keski- ja pohjoispohjalaismurteet sekä Peräpohjan murteet." Suomenvenäjä ei siis ole Suomen murre.
Lisätietoja murteista: https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet
|
| Tiedustelisin löytyykö teiltä kirjoja venäjänkielellä, jotka on kirjoitettu niin sanotusti selkokielellä? Eli pointtina on, että tällaista kirjaa olisi… |
386 |
|
|
|
Vaski-kirjastoista löytyy venäjänkielisiä kaunokirjallisuuden lukemistoja. Nämä ovat lyhennettyjä ja yksinkertaistettuja versioita täyspitkistä romaaneista, ja ne on tarkoitettu kielen opiskelun tueksi.
Löydät venäjänkieliset lukemistot Vaski-verkkokirjastosta hakusanalla "lukemistot" ja haun tehtyäsi rajaamalla kieleksi "venäjä" sivun oikeasta sivupalkista.
Voit myös lisätä hakukenttään hakusanoiksi teoksen tai kirjailijan nimen.
Vaski-verkkokirjasto: https://vaski.finna.fi/ |
| Mauno Koiviston mukaan venäläisiä ei voi ymmärtää ilman klassikkojen (ja kansansatujen) tuntemista. Muistelen, että Putin olisi vastannut johonkin toimittajan… |
404 |
|
|
|
Tapio Pitkäranta Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta ojensi auttavan kätensä ja vastasi kysymykseen näin:
"Kyse voisi olla tästä Youtubessa tallella olevasta sutkautuksesta:https://www.youtube.com/watch?v=86-XNSG4YaU
"Я тебя поцелую...потом...если захочешь" – ”Suutelen sinua, myöhemmin, jos haluat.”
Sitaatti on neuvostokomediasta "Здравствуйте, я Ваша тётя!" (Hei, olen tätinne) vuodelta 1975.
https://www.youtube.com/watch?v=ECGs6QIXURA
Fraasilla tarkoitetaan suunnilleen, ”jos teet niin kuin haluan, saatan tehdä jotain hyväksesi myöhemmin.”
Videon tilanne liittyy todennäköisesti toiseen Tšetšenian sotaan.
Kommersant-lehden mukaan (https://www.kommersant.ru/doc/227136 ) lausahdus sanottiin lehdistötilaisuudessa lokakuussa 1999... |
| Ovatko venäjän ja valkovenäjän kielet keskenään enimmäkseen ymmärrettävissä? |
207 |
|
|
|
Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin.
Venäjän ja valkovenäjän kielet kuuluvat itä-slaavilaisiin kieliin. Venäläiset ja valkovenäläiset ymmärtävät toisiaan melko vaivatta, samoin ukrainalaiset.
Vastaaja on viitannut Jaakko Anhavan teokseen Maailman kielet ja kielikunnat (s. 79).
https://www.kirjastot.fi/comment/66378?language_content_entity=fi |
| 1900-luvun alkuvuosina julkaistu venäjänkielinen Suomen kartasto |
438 |
|
|
|
Onnistuin löytämään Finna-hakupalvelusta yhden venäjänkielisen Suomen kartaston, joka on julkiastu vuonna 1901. Kyseinen kartta löytyy nimellä Atlas" kart" k" Voennomu obozrěnìû Finlândskago voennago okruga (Атласъ картъ къ Военному обозрѣнію Финляндскаго военнаго округа). Kyseistä karttaa säilytetään Kansalliskirjastossa.
Suomen kirjastojen kokoelmissa on suuri määrä vanhoja karttoja sekä kartastoja. Osa historiallisista kartoista on myös digitoitu. Suomen eri kirjastoissa säilytettäviä karttoja on helpointa etsiä Finna-hakupalvelun avulla. Voit etsiä kartastoja Finnassa esimerkiksi hakusanayhdistelmällä Suomi ja kartastot. Haun tehtyäsi näet hakutulosten vasemmalla puolella erilaisia rajaustyökaluja, joilla on mahdollista tarkentaa... |
| Olen etsimässä Valkoakaasiat-laulun sanoja venäjäksi. Mistähän kirjaston laulukirjasesta sellaisen voisi löytää? |
608 |
|
|
|
Helmet-kirjastojen kokoelmista venäjänkieliset sanat venäläiseen kansanlauluun Beloi akatsii grozdja dušistyje eli Valkoakaasiat löytyvät seuraavista nuottijulkaisuista:
Pesni dlja duši (2001)
Starinnyi russki romans. 4 : dlja golosa i fortepiano v tšetyrjoh vypuskah = 111 šedevrov (2015)
Russki šljager. Vypusk 2 (1998)
Voit tarkistaa nuottijulkaisujen saatavuuden Helmet-haulla ja tilata ne omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Onko tsukuna uuniruuan valmistukseen tarkoitettu?onko siis Venäjältä peräisin? kiitos |
273 |
|
|
|
Venäjää ja karjalan kieltä tunteva tuttava kertoi, että sana on laina venäjän kielestä, ja tarkoittaa valurautaa. Karjalan kielen sanakirjan mukaan sanalla on karjalan kielessä useita merkityksiä: harkko-, valurauta; rautaharkko., rautapelti, tai rautapata:
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=ts%CC%8Cukuna&b=1&ha=tsukuna |
| Löytyisikö jostain katinka-laulun sanoja venäjäksi? |
625 |
|
|
|
Lastentaulun Katinka ("Miska soutaa joella...") venäjänkielisiä sanoja on etsitty aiemmin Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa. Valitettavasti venäjänkielisiä sanoja tähän sävelmään ei ole löytynyt.
Voit lukea vanhan vastauksen alla olevasta linkistä.
http://www.kysy.fi/kysymys/mista-loytyisi-venajankieliset-sanat-laululle-katinka-eli-miska-soutaa-joella
https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-miska-soutaa-joella-lauletaan?language_content_entity=fi |
| Mistä tulee sana pots(l)ojo? Esim. 'mennä pots(l)ojolleen' eli mennä maate. Slangisana, voiko etymologia viitata venäjän kieleen? |
10398 |
|
|
|
Ilmaisu on nimenomaan venäjästä peräisin. Heikki Paunosen Sloboa stadissa -teoksen mukaan potslojo juontuu venäjän verbeistä potšit’ ’vaipua uneen, nukahtaa, nukkua’ ja potšivat’ ’nukkua, maata, levätä, olla lepäämässä, levolla’. Taustalla voi lisäksi olla venäjän vuodetta merkitsevä sana postel’.
Ilmauksesta on useita eri variaatioita slangissa, esimerkiksi mennä potšlojuu, botšlojuu, podslojuu. Pääosin suomen itämurteissa, mutta myös muualla, tunnetaan samaa tarkoittavia ilmauksia, mm. käydä potslojoks, käydä potsolleen.
Paunonen, Heikki: Sloboa Stadissa : Stadin slangin etymologiaa (2016)
http://www.kysy.fi/kysymys/voisitteko-kertoa-sanan-potslojo-etymologiasta-ilmeisesti-alun-perin |
Kysy kirjastonhoitajalta