| Mistä löytäisin tietoa Helsingissä toimineesta valaisintehtaasta, Oy Ornatus Ab:stä ja sen tuotteista? |
53 |
|
22.3.2024 |
|
Ornatuksesta näyttää olevan tosiaan vähän tietoa tarjolla. Kaupparekisterin perusteella yritys olisi ollut toiminnassa 1951 - 2007, jolloin se lienee sulautunut toiseen yritykseen, Oy Interiors Ab:hen. Rekisterin mukaan Interiors olisi edelleen toiminnassa, mutta verkkosivuja ei löydy ja yhteystiedotkin on päivitetty rekisteriin viimeksi vuonna 2016.
Kirjallisuudessa saattaisi olla jotain tietoa, esim. Huusko, Anna-Kaisa: Suomalaisia valaisimia. Myös sanomalehdissä ilmeisesti on ilmestynyt jotain yritykseen liittyvää (pääset katsomaan lehtiä joko digitaalisena yliopiston kirjastossa ja mikrofilmeinä yleisissä kirjastoissa). |
| Mikä tämä pieni esine on? Kuppiosan halkaisija on 27 mm, vaakunakuviot ihmetyttävät. |
153 |
|
5.10.2022 |
|
Esine tuo kovasti mieleen öljytuikun tai -lampun, joita on jo antiikin aikoina tavattu koristella vaikkapa uskonnollisilla symboleilla tai ornamenteilla. Tämä on kuitenkin valistunut arvaus.
Tarkempaa arviota esineestä kannattaa kysyä esimerkiksi huutokauppakamareista tai antiikkiliikkeistä.
Öljytuikku. fi.wikipedia.org.
Oil lamp. en.wikipedia.org. |
| Minulla vanha 4 valaisiminen kattolamppu oletettavasti 1980-luvulta. Luulisin lampun olevan Aris- tai Lampukas-niminen. Olen koettanut selvittää monista… |
154 |
|
6.7.2022 |
|
Kirjastonhoitaja ei ole esineiden tunnistamisessa ammattilainen. Mielestäni valaisin muistuttaa eniten Arisuo Oy:n Aris "Polaris" -valaisinta, mutta verkosta löytyneissä kuvissa kiinnitystapa on vähän erilainen. Suosittelen kysymään asiaa esimerkiksi jostain antiikkiliikkeestä tai Designmuseosta. Esimerkiksi Hagelstam & co. arvioi esineitä myös sähköpostitse.
Lisätietoja
Hagelstam & Co | Yhteystiedot
Designmuseo Museo palvelee (designmuseum.fi) |
| Missä voisin arvioittaa kattovalaisimen, valaisin on 1960-1970 lukujen taiteesta. Kiitos! |
1472 |
|
6.11.2020 |
|
Esineiden hinta-arvioita voi pyytää esimerkiksi antiikkikauppiailta, huutokaupasta tai alan keräilijöiltä. Monet arviointipalvelut antavat arvioita esineistä ja taiteesta. Alla linkit muutamaan. Kannattaa lukea sivustolta arvioinnin ehdot, mm. se, sitoutuuko myös myymään esineen arvioinnin yhteydessä:
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
https://www.vivavintage.fi/content/6-arviointi
https://www.kjsimolin.fi/ilmainen_arviointi/
https://www.hagelstam.fi/myy |
| Minulla on vanha messinkivalaisin, jonka pohjassa on merkintä V R. Olen yrittänyt löytää valmistajaa, siinä onnistumatta. Valaisin on isoäitini ja kuulemma 30… |
2421 |
|
5.2.2020 |
|
Oliver Backmanin kirjassa Ullakon aarteet kerrotaan, että 1900-luvun alkupuolella perustettiin monia valaisinliikkeitä, joiden lampuissa oli usein jonkin kotimaisen valaisinvalmistajan leima. Tällaisia ovat mm. Idman, Itsu, Orno, Taito, Sievä, Helsingin kaasuvalo ja Taidetakomo Hakkarainen. Valaisimissa oli yleensä leima. V R -kirjaimia ei ainakaan tässä kirjassa mainita, emmekä onnistuneet niitä muualtakaan löytämään.
Kannattaa selvittää asiaa myös vaikkapa tästä hakuteoksesta: Suomalaisia valaisimia / Anna-Kaisa Huusko, Pekka Järveläinen. |
| Meillä on pöytävalaisin, jossa valmistajan tarra Kyyrölä Oy, malli nro 634. Emme ole onnistuneet löytämään mitään tietoa tästä yrityksestä? Olisiko teillä… |
702 |
|
29.5.2019 |
|
Kuvan lamppu näyttää keramiikalta. Kyyröläläinen keramiikka ja savenvalanta juontuvat Karjalan kannaksella sijainneesta Kyyrölän kylästä, jossa savenvalanta ja keramiikan valmistus olivat merkittävä elinkeino. Kyyrölän kylästä kerrotaan Makkerin blogissa (Kirjoituksia eteläkarjalaisen historian hämärästä): Kyyrölä, tiivis, ainutlaatuinen venäläisyhteisö Karjalan kannaksella. Siinä kirjoitetaan näin: Joka kolmas Kyyrölän miehistä oli 1930-luvulla "savipotin valaja" ja näiden "pottitehtaiden" määrän laskettiin nousseen yli 70:n talvisotaan mennessä. https://maurikin.blogspot.com/2017/12/kyyrola-tiivis-ainutlaatuinen.html
Siirtokarjalaisten mukana kyyröläläinen savenvalantaperinne saapui muuallekin ja nykyisin se elää muun muassa... |
| Me muutamme vähään asuntoon ja meidän täytyy korvata kaikki meidän kattovalaisimet koukusta sokeripalan. Onko mitään "tee-se-itse" nettisivu, video tai kirja… |
385 |
|
22.11.2016 |
|
Tukesin sivujen mukaan valaisimien asentaminen on sähkötyötä. Nettisivuilla on tieto myös siitä, millaisia valaisimien sähkötöitä saa itse tehdä http://www.tukes.fi/kodinsahkoturvallisuus/3_4.html .
Tukesin julkaisema Kodin sähköturvallisuus -opas vuodelta 2015 on pdf-tiedostona internetissä http://www.tukes.fi/Tiedostot/sahko_ja_hissit/esitteet_ja_oppaat/Kodin_… . Tässä kirjasessa on tiedustelemaasi asiaa selvitetty.
|
| Milloin ensimmäinen pöytälamppu keksittiin? |
664 |
|
21.3.2016 |
|
Keinotekoisen valon historia on pitkä. Jo esihistorialliset ihmiset käyttivät alkeellisia lamppuja luolien valaisemiseen. Nämä lamput oli täytetty rasvalla, ja ne oli tehty esimerkiksi kivestä, simpukankuorista tai sarvista. Tämän lampun paranneltu versio, öljylamppu, oli käytössä pitkään myös Suomessa. Kaasulampun ja sähkölampun keksiminen muuttivat lamppuja jälleen.
Valaisimen pitäminen pöydällä tai sellaisen tapaisen esineen päällä lienee myös varsin vanha tapa. Lienee siis mahdotonta saada selville, koska ihminen on ensimmäisen kerran alkanut säilyttää valaisinta pöydällä.
Keinovalon historiaa löytyy vaikkapa alta löytyvien lähteiden avulla: Liisa Halosen ja Marjukka Eloholman artikkeli Keinovalon historia ja Riia Ruotsalaisen AMK-... |
| Minkalaista valoa/lamppua kaytettiin reessa hevosella ajaessa talvella ja kesalla 1800 luvulla? Esim. jos talvella pimeassa ajoi hevosella pitempiakin matkoja,… |
1417 |
|
6.11.2012 |
|
Lyhty, jonka sisällä paloi kynttilä, oli 1800-luvulle tultaessa vakiintunut arkiseksi käyttövalaisimeksi niin sisätiloissa kuin ulkona. Ennen lyhtyä keinotekoista valaistusta - jota erään laskelman mukaan tavallisessa talonpoikaistalossa tarvittiin yli 1300 tuntia vuodessa - saatiin polttamalla päreitä. Kotitekoinen talikynttilä on myös ollut pitkään käytössä, mutta sitä tuskin on maalaisoloissamme milloinkaan käytetty pääasiallisena saati yksinomaisena valaisimena. Maalaisoloissa lyhty alkoi yleistyä vasta 1850-luvun jälkeen. Monella syrjäisellä seudulla siirryttiin kynttilälyhdyn ohi suoraan valopetrolilyhtyyn, joka oli käyttönsä mukaan esimerkiksi tallilyhty, navettalyhty tai saunalyhty. Kulkutietä valaistiin ajurinrattaiden kahdella... |
| Seuraava asia on askartanut mieltäni pitkään. Ollessamme häämatkalla Venetsiassa vuosituhannen alussa, näimme kanaalin varressa työmaan, joka oli valaistu… |
1148 |
|
28.11.2008 |
|
Mahtaisikohan kyseessä olla halogeenivalolla sisältä päin valaistu ilmapallo, johon virta valoon saadaan palloon syötettyä sähköjohtoa pitkin. Kyseisiä palloja on tosiaan käytetty rakennus- ja tietyömaiden valaisemiseen sekä esim. sotilaskäytössä ja filmiteollisuudessa kuvauspaikoilla ja urheilukisoja kuvattaessa. Ilmapallo sinänsä on hyvä valaisin, koska valo sirottuu pallon sisällä tasaisesti joka suuntaan eikä aiheuta varjoja. Tiettävästi on olemassa myös led-valolla varustettu pienempi ilmapallo, jonka virtalähteenä toimii paristo.
Kotimaisia halogeenipallojen valmistajia ja myyjiä ei tuntunut Internetin kautta löytyvän, ulkomaisia useitakin.
http://www.aga.fi/International/Web/LG/FI/likelgagafi.nsf/repositorybya…
http://kuvablogi.com... |
Kysy kirjastonhoitajalta
