tutkijat

8 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–8.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mihin Gustaf Nordenskiöld kuoli? Iskikö häneen chindi, kun kerran oli käsitellyt kuolleiden pueblokansojen jäsenten jäännöksiä? 115 21.4.2022 Gustaf Nordenskiöld kuoli 27-vuotiaana vuonna 1895 keuhkotuberkuloosiin.   Lähde: Kristiina Kalleinen: Kuninkaan ja keisarin Nordenskiöldit (2014) https://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-dor-000623
Luin juuri kirjan: Filosofian Kuningattaret. Jäin miettimään suomalaisia filosofeja. Naisia. Millainen lista löytyy? 219 8.4.2022 Filosofian yliopistokoulutuksen saaneita suomalaisia naisfilosofeja on nykyfilosofiassa ja -historiassa jo paljonkin.  Raili Kauppi (1920–1995) väitteli ensimmäisenä suomalaisena naisena filosofiasta vuonna 1961, ja hän oli myös Pohjoismaiden ensimmäinen naispuolinen filosofian professori. Lisätietoja: https://filosofia.fi/fi/ensyklopedia/kauppi-raili  Filosofian professoreina Suomessa tai ulkomailla toimineita suomalaisia naisia: Leila Haaparanta, Lilli Alanen, Tarja Knuuttila, Mari Mikkola, Pauliina Remes, Sara Heinämaa ja Maria Lasonen-Aarnio. Filosofisena ajattelijana ja kirjailijana tunnetuksi on tullut myös mm. Heidi Liehu, joka väitteli filosofiasta tohtoriksi vain 22-vuotiaana. Lisää suomalaisia naispuolisia filosofian tutkijoita...
Mikä on lapsille suunnaattu tietokirjailijoiden - tutkijoista, taiteilijoista - kirjastoluokanumero? 203 15.4.2019 Kirjan kirjastoluokka ei riipu siitä, onko kyseessä lasten vai aikuisten kirja. Eli kirja saa kirjastoluokan aiheen mukaan. Helsingin kaupunginkirjastolla on ainoana Suomen kuntien kirjastona käytössään luokitusjärjestelmä nimeltä HKLJ  (Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmä), muiden kuntien kirjastot käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL). https://finto.fi/hklj/fi/ https://finto.fi/ykl/fi/ Elämäkertoja löytyy monista luokista. Esim. kirja Minä, Mauri Kunnas (tekijä Mauri Kunnas, muistiin merkitsi Lotta Sonninen) on HKLJ:n luokituksen mukaan luokassa 811 (Suomenkielisen kirjallisuuden historia ja tutkimus). Kirjojen Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) / Taru Anttonen & Milla Karppinen (toim...
Etsin kauan sitten lukemaani kirjaa, jonka kirjailijan nimi sekä kirjan nimi on unohtunut. Kirja on matkakertomus Euroopan halki, jossa kirjalija ( muistini… 908 29.2.2016 Etsitty kirja voisi olla Jean-Yves Domalainin Panjamon : alkuasukaselämää kokeilemassa (Otava, 1972). Siinä nuori ranskalainen eläintieteilijä viettää vuoden pääkalloja metsästävän alkuasukasheimon parissa. Itse matkan kuvaus tosin alkaa vasta Pakistanista. Sana "panjamon" tarkoittaa pääkallonmetsästystä.
Löytyykö jossakin (=kirjassa) tietoja suomalaisesta kansanperinnetutkijasta nimeltään J. Lukkarinen ? 715 27.6.2013 Ikävä kyllä kansanperinteen kerääjä ja tutkija J. (Jussi) Lukkarisesta ei löytynyt paljonkaan tietoa. Pekka laaksosen teoksessa Kotimailla (1999) kerrotaan, että hän oli kansanperinteen kerääjä Samuli Paulaharjun kertojalähteen paiholalaisen Antti Lukkarisen poika (s. 171). Häneltä on julkaistu muutamia kansanperinteen kirjoja: - Etelä-Pohjanmaan runot (1933) - Inkeriläisten kotijumalista (1912) - Inkeriläisten praasnikoista (1912) - Isävaltainen perhe (1939) - Pakanuutta loitsuissamme? (1933) - Vähäne sellitysty Livvin rahvahal erähih nygözih dieloloih (1918) - Vienan Karjalassa (1918) - Satakunnan runot. 2 / julkaisseet T. Pohjankanervo ja J. Lukkarinen (1934) - Savon runot. 1 ja 2 (1934 ja 1936) - Suomalaisten naimatapoja : aineksia...
Teen koulussa esitelmää ja tarvitsisin tietoa Saraleena Aarnitaipaleesta. Yritin etsiä hänestä tietoa mutta en löytänyt mitään. Olisi kiva jos pystyisit kertoa… 2391 27.1.2011 Saraleena Aarnitaival on tutkija ja selkokirjailija. Häntä on haastateltu Ketju-lehdessä (2010, 1, s. 30-31). Artikkelin nimi on Saraleena Aarnitaival: sateinen kesä synnytti ensimmäisen dekkarini. Kirja-arvostelu löytyy Ruumiin kulttuuri –lehdestä (2010, 1, s. 55. ruumis kirjastossa selkokielellä). Julkaistut teokset ovat Kirjailijan murha (2009) ja Toinen toisilleen (2007). Lisäksi hän on tehnyt selkokielisen mukautuksen Sisko Istanmäen Liian paksu perhoseksi –kirjaan ja Minna Canthin Papin perhe –kirjaan.
Kerrotaan, että nobelisti Virtasen työtoveri Henning Karström siirtyi Toivonlinna-nimisen oppilaitoksen johtajaksi (rehtoriksi?) 1940-luvun jälkipuoliskolla… 1848 29.4.2010 Suomen kansallisbiografia kertoo Henning Karströmin vaiheista mm. seuraavaa: "Koettuaan 1934 uskonnollisen murroksen Karström jatkoi vielä yli kymmenen vuotta Virtasen lähimpänä työtoverina, mutta jatkuvat AIV-rehun patenttiriidat, paperityöt ja arjen rutiinit olivat tukahduttaneet Karströmin tutkijansielun. Virtanen ja monet työtoverit eivät myöskään oikein ymmärtäneet hänen uskonnollista suuntaustaan. Karström sulkeutui yhä enemmän omaan ajatusmaailmaansa, mietiskelyyn." "Karströmin elämään tuli uutta virettä, kun Adventtikirkko pyysi häntä 1946 Toivonlinnan kristillisen opiston rehtoriksi Piikkiöön. Hän otti tehtävän ilomielin vastaan. Vaikka aika tutkijamaailman huipulla jäikin taakse, Karström toimi vielä vuoteen 1947 biokemian...
Mitä tarkoittaa lateraalinen ajattelu? 13241 17.11.2009 Lateraalinen ajattelu on englantilaisen tutkijan Edward de Bonon kehittämä "sivuttainen" ajattelutapa vastakohtana suoraviivaiselle vertikaaliselle ajattelulle. de Bonon mukaan tavanmukainen vertikaalinen ajattelu ei useinkaan kykene löytämään ratkaisua johonkin pulmaan. Tällöin olisi hyödyllistä käyttää hyväkseen lateraalista ajattelutapaa asettumalla uuteen ja sattumanvaraisen asemaan. De Bonon mukaan vertikaalinen ajattelu on todennäköisyysajattelua ja lateraalinen ajattelu on epätodennäköisyysajattelua. Lateraalinen ajattelun avulla voidaan synnyttää uusia tehokkaita ideoita. Luovaa ajattelua voidaan de Bonon mukaan pitää osana laajempaa lateraalista ajattelua. Lateraalisesta ajattelusta voi lukea lisää de Bonon teoksista esim. Uusi...