| Missä oululaisia tuberkuloosipotilaita on hoidettu 1920-luvun alussa? Onko ollut varsinaista parantolaa vai voisiko esim. Tuirapuiston Ruttola ollut toiminut… |
82 |
|
19.6.2023 |
|
Tuiranpuiston rakennushistoriaselvityksessä https://www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/tuiranpuisto kerrotaan, että Oulun Sonnisaari toimi kulkutautisairaalana siihen asti, kun kunnallissairaala rakennettiin Tuiranpuistoon. Ruttolaksi kutsuttu kulkutautisairaala valmistui Tuiranpuistoon vuoden 1901 alussa. Sairaansijoja kulkutautiosastolla oli 16. |
| Sotkamossa kuoli vuonna 1857 tammi-toukokuussa 152 lasta tuhkarokkoon. Löytyykö tästä tarkempia tietoja? Kirkonkirjoissa haudatuista saatu k.o. järkyttävä… |
245 |
|
2.8.2021 |
|
1800-luvun puolivälin paikkeilla lasten kuolleisuus oli suurta: alle kymmenvuotiaiden raportoitiin muodostavan noin puolet kuolleista. Epideemiset lastentaudit muodostivat hyvin huomattavan osan tunnistettavista taudeista. Lasten korkea kuolleisuus oli yhteydessä erityisesti hinkuyskä-, kurkkumätä-, tuli- ja tuhkarokko- sekä kuristustautiepidemioihin.
Tuhkarokko oli Suomessa tavanomainen tartuntatauti vielä 1800-luvun puolivälissä. Vuosina 1776-1865 siihen kuoli noin 71 000 suomalaista, joista 78 prosenttia oli alle viisivuotiaita. Se tappoi lapsia vuosittain, ja joinain vuosina kuolemia oli selvästi keskimääräistä enemmän: esimerkiksi vuonna 1856 Keski-Suomessa siihen kuoli 100-200 lasta, vaikka "normaalivuosina" uhreja oli muutama... |
| Mainitaanko missää historian kirjassa mongolien sinkovan ruttoon… |
149 |
|
29.3.2021 |
|
Kronikoitsija Gabriele de Mussiksen kertomuksen mukaan kiptšakit, muinainen turkinsukuinen kansa, heitätti ruttoon kuolleiden ruumiita katapultilla Kaffaan (Feodosijaan) Krimillä vuonna 1346 ja sai aikaiseksi epidemian.
Lähde: Pekka T. Heikura: Musta surma. Tieteessä tapahtuu 8/2003. |
| "Jäljittäjiä" tarvitaan nyt korona-aikana selvitystyöhön. Mitä vaatimuksia heillä on? Miksi pitää olla terv.huoltoalalla? |
232 |
|
15.12.2020 |
|
Koronajäljittäjänä pärjää myös ilman hoitoalan tutkintoa, vaikka siinä ammattiosaamista tarvitaankin. THL:n sivuilla oli lokakuussa uutinen yhteistyölistasta, jolle koronan jäljitystyöstä kiinnostunut voi ilmoittautua. Sivuilla on myös linkki Tampereen yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja THL:n yhdessä toteuttamalle Koronavirustartuntojen jäljitys -kurssille, joka kannattaa suorittaa ennen ilmoittatumista.
https://thl.fi/fi/-/thl-keraa-listaa-jaljitystyosta-kiinnostuneista-tar…
Yle uutisoi (6.10.2020) Kolarin kunnan näytteenottajien ja jäljittäjien työstä. Uutisessa kerrotaan jäljittäjien työhön kuuluvan puhelinsoittoja, mahdollisten oireiden ja kontaktien kyselyjä sekä puhelinnumeroiden ja yhteistietojen selvittämistä:
https://yle.fi/... |
| Eivätkö tauteja levittävät hyönteiset tule kipeiksi itse? |
186 |
|
24.6.2020 |
|
Hyönteiset voivat itse sairastua esimerkiksi bakteereiden, virusten ja loisten aiheuttamiin tauteihin. Koska hyönteisten rooli on keskeinen planeettamme ekosysteemeissä, myös tautien roolia hyönteiskadossa on syytä selvittää, vaikka suurimmat syyt hyönteiskatoon ovatkin tehomaatalous ja ilmastonmuutos. Hyönteiskato tarkoittaa hyönteisten määrän vähenemisestä tai sukupuuttoa.
https://www.scientificamerican.com/article/what-kind-of-illnesses-do/
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0006320718313636
https://yle.fi/uutiset/3-10641226
Vaarallisin hyönteisten levittämä tauti lienee Plasmodium-loisen aíheuttama malaria. Se tarttuu ihmisiin horkkahyttysten kautta. Tuoreen tutkimuksen mukaan Plasmodium-loinen ei näytä aiheuttavan... |
| Minkälaiset pitkäaikaissairaudet ovat kriittisimpiä suhteessa Covid19-virukseen? |
215 |
|
13.5.2020 |
|
Vakavan koronavirusinfektion vaaraa voivat lisätä ne perussairaudet, jotka merkittävästi huonontavat keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä. Näitä ovat esimerkiksi vaikea-asteinen sydänsairaus, huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus, diabetes johon liittyy elinvaurioita, krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta ja vastustuskykyä heikentävät taudit kuten aktiivisessa solunsalpaajahoidossa oleva syöpätauti. Riskiä lisää myös vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys, kuten esimerkiksi suuriannoksinen kortisonihoito. Muita tekijöitä, jotka yleisesti ottaen heikentävät keuhkojen toimintaa ja saattavat lisätä koronavirusinfektion riskiä terveydelle, ovat sairaalloinen ylipaino ja päivittäinen tupakointi... |
| Milloin lainakirjat voi palauttaa kirjastoon? Laina-aika umpeutunut kirjaston ollessa kiinni. |
195 |
|
6.5.2020 |
|
Eräpäiviä on automaattisesti jatkettu sulkuajan yli siten, että lainat alkavat erääntyä vasta kesäkuussa. Lisätietoa kirjojen palauttamisesta Helmet-kirjastojen osalta löydät osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Palautuksia_aletaan_vastaanottaa_Helmetk(210346). |
| Kuinka kauan bakteerit ja virukset elävät kirjojen sivuilla tai kansilla? |
2119 |
|
30.3.2020 |
|
Asiaa on kysytty aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus löytyy arkistosta https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-kauan-flunssa-ym-popot?language_co…
18.3.2020 Helsingin sanomat julkaisi artikkelin: "Uuden tutkimuksen mukaan koronavirus voisi elää pinnoilla jopa päiviä - Tutkijatohtori kertoo, miksi ilma on sakeana osin ristiriitaisia tutkimustuloksia". Artikkeliin on haastateltu tutkijatohtori Tuomas Aiveloa ja artikkelin mukaan virukset eläisivät pinnoilla tunteja, ei päiviä.
Samaa kertoo mm. seuraava englanninkielinen artikkeli:
https://www.nih.gov/news-events/news-releases/new-coronavirus-stable-ho…
Toinen Helsingin sanomien artikkeli https://dynamic.hs.fi/a/2020/piilossapinnoilla/
|
| Voiko jälkikäteen saada selville jollain testillä onko tietämättään sairastanut koronan? |
775 |
|
30.3.2020 |
|
Koronavirukselle on kehitetty vasta-ainetesti. Se kertoo, onko testattavan elimistö kohdannut koronaviruksen ja muodostanut sille vasta-aineita. Vasta-aineiden ansiosta henkilö ei todennäköisesti sairastu viruksen aiheuttamaan sairauteen uudelleen, mutta tämän immuniteetin kestosta ei ole varmaa tietoa.
Lääkärilehti: https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/hs-suomalaistutkijat-ovat-kehittaneet-vasta-ainetestin/
Yleisradion uutisen mukaan THL suunnittelee vasta-ainetestausta satunnaisotannalla, jolloin sitä voitaisiin hyödyntää epidemian etemisen tarkkailussa: https://yle.fi/uutiset/3-11273010. |
| Miten kirjastot varautuvat korona-viruksen leviämiseen? Onko kirjoja ym turvallista lainata? Ohjataanko sairastuneiden palauttamat aineistot erilliseen… |
606 |
|
14.3.2020 |
|
Kirjastojen mahdollisesta sulkemisesta korona-viruksen vuoksi päättää se kunta, jonka kirjastosta on kyse. Valtioneuvosto voi päättää sulkea kirjastot, jos valmiuslaki otetaan käyttöön, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552.
Omassa kirjastossamme olemme lisänneet tiedotusta koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Näitä ovat mm. ohjeet oikein suoritetusta käsien pesusta. Olemme myös peruneet yleisötapahtumat kirjastoissa.
Kirjastot seuraavat tarkasti taudin leviämistä. Kirjaston henkilökunta on vastaajan tiedossa olevissa kirjastoissa myös desinfioinut kirjaston ovenkahvoja, kaiteita, tietokoneiden hiiriä ja näppäimistöjä sekä pintoja, joita todennköisesti kosketaan usein.
Kirjastolla ei ole mahdollisuutta tarkistaa,... |
| Missä Turussa hoidettiin tuhkarokkopotilaita 1949-1950? |
373 |
|
19.2.2020 |
|
1940-luvun lopulla tulirokkoa sairastavia on Turussa oletettavasti hoidettu ainakin uudessa kulkutautisairaalassa Mäntymäessä, joka valmistui vuonna 1942.
Kuva kulkutautisairaalan harjannostajaisista vuodelta 1942: https://www.finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:VA2000:3:1:110
Lähde: Seligson, David. Turun kaupunginsairaala : 100-vuotishistoria.Turku,1987. s. 34.
|
| Rakennus osoitteessa Pyhäjärvenkatu 19 |
1345 |
|
15.10.2018 |
|
Koulukadun, Pyhäjärvenkadun, Papinkadun ja Kurilankadun rajaamalla tontilla (Koulukatu 19, Pyhäjärvenkatu 7) sijaitsee ns. Pyynikin sairaala-alue. Siellä aloitti vuonna 1897 toimintansa Tampereen ensimmäinen kunnallinen sairaala. Vuoteen 1958 saakka sen nimenä oli Kulkutautisairaala. Kulkutautien väheneminen aiheutti muutoksia laitoksen toiminnassa ja sen nimeksi muutettiin Pyynikin sairaala. 70-luvun lopulla se yhdistettiin hallinnollisesti Hatanpään sairaalaan ja siitä tuli Hatanpään sairaalan Pyynikin osastoryhmä. Yksikön pienen koon, vanhanaikaisuuden sekä puutteellisen varustustason ja paloturvallisuuden vuoksi sairaala lopetettiin vuonna 1986, ja vanhan Kulkutautisairaalan toiminta siirrettiin Hatanpäälle. Täällä siitä muodostettiin... |
| Löytyisikö suomeksi kirjaa tai videota pandemiasta, sen leviämisestä ja siitä miten sen leviämistä yritetään estää ja miten se tulisi vaikuttamaan maailmaan?… |
555 |
|
29.10.2014 |
|
Hei!
HelMet -tietokannasta löytyvät hakusanalla "pandemiat" muun muassa nämä kirjat:
Influenssa : pandemiaviruksen päiväkirja / Pentti Huovinen
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2015635__Spandemiat__Ff%3A…
Etelä-Suomen läänin terveyskeskusten varautuminen poikkeusoloihin - erityisesti influenssaepandemiaan
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1909801__Spandemiat__Ff%3A…
Lintuinfluenssa / Pekka Reinikainen
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1765193__S%28virustaudit%2…
Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla on myös luettavissa tartuntatautien torjuntaan ja niiden leviämisen ehkäisemiin liittyvää materiaalia.
http://www.stm.fi/hyvinvointi/terveydenedistaminen/tartuntataudit
Maailman terveysjärjestön WHO:n... |
| Mistä hyttynen saa sen viruksen jota se levittää ihmisiin,esim Dengue hyttynen? Noita hyttysia taitaa olla useampia lajeja Aedes-lajin hyttyset. |
1193 |
|
25.7.2012 |
|
Hyttysten levittämät virukset ovat peräisin taudinkantajilta - joko ihmisiltä tai eläimiltä. Jos hyttynen pistää sairasta henkilöä ja sitten tervettä, siirtyy sairaasta peräisin oleva taudinaiheuttaja terveen verenkiertoon.
Päädyttyään hyttysen vatsaan loiset aloittavat monivaiheisen kehityksen, joka huipentuu lisääntymiseen. Tämän tuloksena syntyy muutaman päivän kuluttua uusi sukupolvi, joka siirtyy hyttysen sylkirauhasiin, valmiina iskeytymään uuteen isäntään hyttysen seuraavan aterian yhteydessä.
Eri ihmiset ja kokonaiset yhteisöt osoittavat hyvin erilaista alttiutta tartuntataudeille. Erot ovat joskus perinnöllisiä, mutta paljon useammin ne ovat tulosta aiemmista altistumisista hyökkääville tautiorganismeille. Monille endeemisten... |
| Tarttuuko flunssa todennäköisemmin kylmässä? |
956 |
|
14.9.2009 |
|
Ihmisen yleisin sairaus flunssa (nuhakuume, hengitystietulehdus) johtuu virustartunnasta. Eri flunssaviruksia on olemassa yli 200. Kylmettymisen tai vilustumisen vaikutusta flunssan saamiseen on tutkittu kauan, eikä aivan yksiselitteiseen tulokseen ole päästy, koska kylmettymiskokeet eivät ole aiheuttaneet sairastumista ilman virusten samanaikaista antamista. Perinteisesti on katsottu, ettei kylmälle altistumista voi kovin vahvasti liittää flunssan saamiseen. On kyllä mahdollista, että kylmä heikentää elimistön vastustuskykyä ja jo olemassa oleva virus voi aktivoitua. Viime vuonna uutisoitiin suomalaistutkijoiden vahvistaneen ihmisten arkikokemuksen flunssan ja kylmän välisestä yhteydestä. Yksi syy tähän lienee se, että kylmän ilman... |
| Onko AIDSista kirjoitettu romaaneja? Siis joku henkilö romaanissa sairastaa sitä. |
1281 |
|
30.5.2007 |
|
Kaunokirjallisuutta, jossa jollakin tavalla käsitellään AIDSia, näyttää olevan varsin paljon. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä sitä voi hakea esimerkiksi valitsemalla Sanahaku-hakutavan ja kirjoittamalla asiasanoiksi AIDS kaunokirjallisuus. Hakua voi halutessaan rajata kielen ja julkaisuvuoden mukaan. HelMet-tietokannasta löytyy em. hakusanoilla ja rajaamalla kieleksi suomen 9 viitettä, romaaneja sekä yksi äänikirja ja yksi sarjakuva. Ilman kielirajausta viitteitä on 41, siis kaunokirjallisuutta eri kielillä. Tarkemmat tiedot teoksista sekä niiden saatavuuden voi tarkistaa HelMet-tietokannasta osoitteessa www.helmet.fi
|
| Mikä kirja kertoo AIDSin historiasta? |
1031 |
|
7.9.2005 |
|
Aidsin historiaa käsitellään ainakin seuraavissa kirjoissa:
Vuorinen: Tautinen historia (Vastapaino, 2002)
McNeill: Kansat ja kulkutaudit (Vastapaino, 2004)
Lisäksi seuraavassa Duodecim -lehden artikkelissa kerrotaan AIDS:n historiasta:
Leinikki, Pauli: HIV-epidemian menneisyys ja tulevaisuus
Duodecim 2005; 121 (6): 581-882.
|
| Tartuntatiet ja tartuntatavat |
2712 |
|
4.12.2001 |
|
Eri taudeilla on erilaiset tartuntatiet ja tartuntatavat. Kirjastoissa on paljon kirjoja tästä aiheesta. Kirjaston päätteillä tai Internetissä osoitteesta http://www.libplussa.fi/ voit selailla kokoelmia valitsemalla aihehaun ja kirjoittamalla asiasanaksi tartuntaudit tai epidemiologia tai infektiot. Myös mikrobiologia voi olla hakusanana. Esimerkiksi Kodin terveyskirjaston Tartuntataudit tai Hänninen, Infektiotaudit ovat saatavilla monesta kirjastosta.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
