Tampere

Tilaa aihepiirin Tampere RSS-syöte
68 osumaa haulle. Näytetään tulokset 21–40.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Paikallishistoria Tampereen Takahuhti-Irjala 321 Maija Louhivaaran kirja Tampereen kadunnimet vahvistaa, että Kolarinkatu on saanut nimensä Kolarin talosta ja tilasta. Kolarin talosta on maininta jo vuoden 1541 maakirjassa, jonka mukaan tilaa hallitsi Heikki Kolari. Talonnimi sisältyy vielä 1700-luvulla Takahuhdin tilojen luetteloon. Vuonna 1785 oli Irjalan talon yhteydessä vielä autiotalo Kålari. Myöhemmin talo on hävinnyt, mutta paikannimi on jäänyt elämään Linnan ja Irjalan talojen välillä olevalle vainiolle. – Lisätietoa Takahuhdin jakokunnan varhaisesta asutuksesta voi löytää esimerkiksi Tampereen historian I osaan (Tampereen kaupunki, 1988) sisältyvästä Seppo Suvannon kirjoituksesta Talonpoikainen Tampere keskiajalta 1600-luvun puoliväliin. Omaa aikaamme lähempänä olevia talojen...
Mitä äidinkielen (suomen) oppikirjoja tamperelaisissa kouluissa käytettiin maailmansotien välisinä vuosikymmeninä? Setälän kielioppi muistetaan nimeltä, mutta… 114 E. N. Setälä ei ollut ainoa suomen kielen oppikirjojen tekijä, mutta käytetyin kyllä – ainakin tamperelaisissa kouluissa. Varsinkin oppikoulut nojautuivat vahvasti Setälään, kansakouluissa hajontaa oli enemmän. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka "Setälän kielioppi" on nimenä saavuttanut miltei käsitteen aseman, Setälä oli tosi asiassa tehnyt useita paljon käytettyjä äidinkielen oppikirjoja – Suomen kielioppi oli vain yksi monesta.Tamperelaisissa kansakouluissa 1920- ja 30-luvuilla tavallisimmat lukukirjat olivat Valistuksen lukukirja ja Kansakoulun lukukirja. Kansakoululaisten Setälä oli Lyhyt äidinkielen oppikirja. Sille rinnakkaisia tai vaihtoehtoisia kirjoja olivat esimerkiksi A. Kannisen Äidinkielen opas, K. Merikosken Omin voimin...
Löytyykö tietoja urheiluseurasta nimeltä Tampereen Kisa-Veikot? Netistä löytämieni tiedonmurujen mukaan tämä SVUL:n seura on 1930-luvulla ollut jäsenmäärältään… 352 Tampereen Kisaveikoista ei ole ainakaan vielä historiikkia kirjoitettu ja seuraa koskeva tieto näyttää harmillisesti koostuvan etupäässä hajallaan olevista murusista. TKV:n perustamisvuoden onnistuin jäljittämään, mutta toiminnan päättymisen ajankohta jäi valitettavasti hämärän peittoon. Vuonna 1968 julkaistun SVUL:n Hämeen piirin 60-vuotishistoriikin seuraluettelossa Tampereen Kisaveikot on kuitenkin yhä mukana. Jäsenmääräksi mainitaan 720. Tampereen Kisaveikot perustettiin maaliskuussa 1929: "Jo jonkun aikaa käytyjen neuvottelujen johdosta kokoontui kahvila Mokkalaan eilen illalla joukko asianharrastajia keskustelemaan ja lopullisesti päättämään suunnitelmasta saada Tampereelle uusi urheiluseura virkistämään täkäläisiä...
Miksi Viinikan kirkon ovenpielissä on hakaristejä? 612 Tampereen seurakuntien verkkosivun esittely kuittaa Viinikan kirkon hakaristit "ikivanhoina koristeaiheina". Pentti Lempiäisen kristillistä symboliikkaa esittelevä kirja Kuvien kieli huomauttaakin hakarististä näin: "Suomalais-ugrilaisessa kansanperinteessä se on ollut eri yhteyksissä käytetty koristekuvio." Niin kuin Lempiäinen toteaa, hakaristiä ei usein kristillisessä symboliikassa tapaa. Viinikan kirkossakin niillä on lähinnä ornamentaalinen tehtävä. Viinikan kirkko - Tampereen seurakuntayhtymä (tampereenseurakunnat.fi)
Mistä saan tietää, onko tietty rakennus Tampereella suojeltu? 1143 Tampereen suojellut rakennukset saa näkyviin kaupungin karttapalvelussa osoitteessa https://kartat.tampere.fi/oskari/. Valitse vasemman reunan valikosta "karttatasot", sitten esiin tulevasta valikosta "kaavoitus" ja vielä "asemakaava". Valitse sitten sen alla näkyvistä vaihtoehdoista "Asemakaavojen rakennus- ja rakennekohtainen suojelu (julkinen)" aktiiviseksi. Suojellut rakennukset on merkitty karttapohjaan oranssilla värillä. Sivun alalaidasta voi vaihtaa pohjaksi ilmakuvan, josta merkintä erottuu paremmin.  
Onko Näsinneulaan pääsy maksullista? 808 Alle 3-vuotiaat lapset pääsevät Näsinneulaan veloituksetta – muille pääsy on maksullista. Näsinneula-lippu | Särkänniemi (sarkanniemi.fi)
Tampereen Raholassa on Huokaustenkuja, Nyt haluaisin tietää missä tämä otse kivi on sijainnut? Se on jonkun kirkkoreitin varrella Ylöjärvi-Pirkkala, tai Nokia… 343 Huokauskivi oli Risuharjun eteläpuolella kulkeneen Pohjois-Pirkkalan (Nokian) suunnasta Ylöjärvelle vieneen tien varressa. Sen vieressä kirkkoväki lepäsi ja söi eväitään matkallaan Harjun vanhalle kirkolle. Läpimitaltaan 3–4-metrisen kiven ympärillä oli kappalaisen pelto, Huokauskivenmoisio. Juhani Saarenheimon Vanhan Pirkkalan historian tiestöä ja liikenneoloja selvittävän osion perusteella kyseinen tie on saattanut olla osa "Kyröläisten markkinatieksi" kutsuttua reittiä, joka lienee tullut yleiseen käyttöön isonvihan jälkeen. Maantienä tämä se mainitaan ensi kerran 1744, ja se oli yleisesti käytössä Kyrön ja Tammerkosken väliä kuljettaessa. Jo vanhastaan olivat Kyröstä, Ikaalisisista ja Pohjanmaan puolelta Harjun ja Pispalan...
Onko olemassa teosta, joka käsittelisi nimenomaan Tampereen vuoden 1918 vankileiriä? 189 Tuomas Hoppu on kirjoittanut tähän aiheeseen paneutuvan kirjan Toivon ja epätoivon aika : Tampereen vankileiri 1918 ihmiskohtaloineen.
Taas kerran kirjastonhoitajat Tälläinen kysymys tuli mieleen oliko Tampereen kalkun kaupunginosassa 1980-luvulla suuronnettomuus harjoitus jossa oli mukana… 218 Suuronnettomuusharjoitus, jossa olivat osallisina linja-auto ja juna, järjestettiin 11.10.1984 kello 18.30 Kolmihaarankadulla. Harjoitusta edeltäneessä paikallislehden sanomalehtikirjoituksessa Tampereen kaupungin palopäällikkö sijoittaa sen Tesomalle, mutta Kalkun puolellehan tuo menee. "Harjoituspaikka on Tesomalla, Kolmihaarankadulla. Siellä linja-auto, jossa on 40 matkustajaa törmää säiliöjunaan tasoristeyksessä. Linja-auto kaatuu ja matkustajat loukkaantuvat. Juna jatkaa matkaansa, mutta sen kloorivaunu saa vuodon. Myrkkypilvi leviää itään Ikurin ja Tesoman asuntoalueille", selvitti harjoitusta palopäällikkö Sakari Lehtinen. Harjoitus televisioitiin suorana lähetyksenä. Ennen sen alkua TV2 lähetti aiheesta lyhyen esittelyn (17.45–18...
Tampereen seudulla koko elämänsä asunut isäni lauloi usein saunassa laulua, jonka teksti alkaa näin: "Sandbergille saunaan kutsun olin saanut. Enpä ennen… 313 Tammerkoski-lehden numerossa 8/2001 julkaistun Tampereen yleiset saunat kaupunginosittain -listauksen perusteella Sandbergin sauna on toiminut osoitteessa Mustanlahdenkatu 14. Toisin kuin useimmille muille luettelon saunoille tälle ei ole löytynyt perustamis- eikä lopettamisvuotta – osoitteen lisäksi mainitaan vain nimet "Nattula, Grönlund, Sandberg". "Nattula" viittaa Mustanlahdenkatu 14:ssä sijainneeseen Finlaysonin rakennuttamaan kahdeksan työväenasunnon ryhmään. Tyko Varton Tammerkoski-lehteen 4/1939 kirjoittaman artikkelin perusteella saunaa on kutsuttu myös Nattulan saunaksi: "En ole edes Nattulan portista sisälle käynyt senjälkeen kun Nattulan sauna on ollut hävitettynä." Grönlund puolestaan lienee yksi Finlaysonin 1800-...
Missä Tampereen Sorsapuiston kanoja pidetään talvisin? 264 Tampereen kaupungin kotisivuilla kerrotaan, että Sorsapuiston lintutarhan linnut tulevat kesäksi puistoon hämeenkyröläisestä kanalasta: https://www.tampere.fi/luonto-ja-ymparisto/puistot/sorsapuiston-linnut. Tänä vuonna linnut joudutaan siirtämään pois puistosta kesken kesän lintuinfluenssariskin vuoksi. Yleisradion uutinen: https://yle.fi/a/74-20042524.  
KUINKA PITKÄ ON TAMPEREEN JA SEINAJOEN VÄLI 323 Tampereen ja Seinäjoen väli on Google mapsin reittihaun mukaan maanteitse 178 kilometriä. VR:n sivuilla kerrotaan, että matka on junalla 160 kilometriä.
Kuka tai ketkä olivat Tampereen sairashuoneen ensimmäiset lääkärit,. Sairashuone avattiin 1848? 332 Väinö Voionmaan (eli Väinö Wallinin) mukaan Tampereella avattiin sairaala 01.11.1848. Samalla, kun kaupunki sai sairaalansa, se sai myös ensimmäisen kaupunginlääkärinsä. Viran ensimmäinen haltija oli tohtori Niilo Juhana Wilhelmi Idman. Hänen seuraajakseen tuli Kaarle Otto Blåfield. Sairaala sai nimen ”Yleinen sairashuone Tampereella” vuonna 1864. Esa Hakala on blogissaan selvitellyt Tampereen terveysolosuhteita 1800-luvulta 1900-luvun alkuvuosikymmenille asti.   Lähteitä: Voionmaa, Väinö: Tampereen kaupungin historia. 2. osa, Tampereen historia Aleksanteri I:n ja Nikolai I:n aikana (Tampereen kaupunki, 1905, s. 383)   Hakala, Esa: Musiikkia muun muassa : torstai 30. huhtikuuta 2015: https://esahakala.blogspot.com/...
Lähipäivinä, tammikuun viimeisenä viikonloppuna on "pihabongaus". Mitä lintuja todennäköisimmin havaitaan Tampereella? 127 Tampereella on vuosien varrella havaittu 140 lintulajia, joista kuutisenkymmentä esiintyy nykyisin joka talvi. Kymmenen yleisintä kaupungin talvilinnustoon kuuluvaa lajia ovat sinisorsa, harmaalokki, naakka, kesykyyhky, varis, varpunen, harakka, sinitiainen, viherpeippo ja talitiainen. Lähde: Seppo Aro, Tampereen talvilinnustosta. – Tampereen kaupunkiluonto : opas kaupunkiekologiaan
Helsinkiläinen kirjailija Kjell Westö vieraili pikkupoikana usein isoäitinsä luona Tampereella, jossa mummo asui työpaikallaan, johtamansa vanhainkodin talossa… 330 Vuosina 1966–73, jolloin Brita Hedberg oli Tampereella De Gamlas Hemin johtajana, nopeinta mahdollista vuoroa käyttäen matka Helsingistä Tampereelle kesti 2 tuntia 10 minuuttia (1966)/1 tunti 59 minuuttia (1973). Keskimääräisempi matka-aika pikajunalla oli 2.30–2.50 (1966)/2.20–2.40 (1973). Lähde: Suomen kulkuneuvot : turisti
Onko tietoa mitä liiketoimintaa kauppias Eino Parkkonen harjoitti Tampereella 50-luvulla? 303 Parkkonen Oy toimi sekä kaupan että teollisuuden alalla. Eino Parkkosen johtama yritys oli "matka- ja nahkatavarain tukku- ja vähittäisliike", minkä lisäksi sillä oli vuodevaatetehdas. Parkkosella oli myymälät Hämeenkadulla (Hämeenkatu 12) ja Hämeenpuistossa (Hämeenpuisto 31); tehdas sijaitsi Kangasalla.
Tampereella toimi vuosina 1934 - 1948 Tampereen Yksityissairaala osoitteessa Kauppakatu 16.Löytyisikö k.o.sairaalasta kertovaa artikkelia mistään. Esim… 463 Tammerkoski-lehdestä en löytänyt artikkelia Tampereen yksityissairaalasta asiasanahaulla. Lehden vuosikerrat ovat luettavissa Tampereen pääkirjastossa. Lehti on perustettu vuonna 1938. Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista (https://digi.kansalliskirjasto.fi) löysin sairaalan mainoksia ja ilmoituksia ja myös joitakin lyhyitä uutisia, joissa kerrotaan sairaalan avaamisesta ja suunnitelmista rakentaa uusi tilavampi rakennus sairaalalle. Haun voi tehdä esimerkiksi kirjoittamalla hakuun ”tampereen yksityissairaala” ja rajaamalla hakua esimerkiksi ajalla alkamaan vuodesta 1934. Uutisista ilmenee, että sairaala on avattu 7.6.1934 ja sen omistaa Anni Makkonen. Muutaman vuoden kuluttua avaamisesta suunnitellaan jo uutta tilavampaa...
Oliko (Tampereen) Finlaysonin seurakunnalla omat rippikirjat 1880 luvulta ja siitä eteen päin? Mistä ne saisi tarkasteltavaksi? 177 Voitto Silfverhuthin Tampereen seurakuntahistoria tietää kertoa, että "omaa väestökirjanpitoa puuvillatehtaalaisille ei suotu, mutta rippikirjassa he saivat oman osastonsa ja otsikkonsa (Fabriken) niin kuin paperitehtaan väkikin (Pappersbruket)". Turun tuomiokapituli oli julistanut Finlaysonin tekemän anomuksen johdosta tehtaan erilliseksi kirkkoseurakunnaksi vuonna 1846. Omana tehdasseurakuntanaan puuvillatehtaan yhteisö lakkasi olemasta jo vuonna 1880, kun sen papinvirkaa ei pitkäaikaisen viranhaltijan kuoltua enää kokoaikaisesti täytetty, ja Finlaysonin tehtaan seurakunta yhdistettiin Tampereen kaupunkiseurakuntaan. Finlaysonin seurakunnalla ei siis ollut omia rippikirjoja – finlaysonilaisten väestökirjanpidosta huolehti...
Konelan myymälä Tampereella 149 Konelalla oli 70- ja 80-lukujen taitteessa liikkeet keskustassa (Rautatienkatu 24, käynti Otavalankadun puolelta) ja Lakalaivassa (Automiehenkatu 1).
Mikä on vanhan Pispalan osoite Ala Pispala 2 nykyinen kadunnimi? 416 Lähetin kysymyksesi Tampereen kadunnimitoimikuntaan, jossa haluttaisiin tietää, kuinka vanha tuo osoite mahtaa olla? Toimikunnan sihteerin mukaan yleensä kattavassa ja poistuneetkin kadunnimet sisältävässä Maija Louhivaaran teoksessa Tampereen kadunnimet (1999) kyseistä osoitetta ei ollut ainakaan katuna mainittu. Avulias sihteeri etsi myös netistä, mutta sieltäkään ei löytynyt karttaa, jossa kyseinen kadunnimi olisi ollut.