talvisota

72 osumaa haulle. Näytetään tulokset 21–40.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Suomen taisteluista toisessa maailmansodassa on tarjolla paljon maallikollekin sopivaa kirjallisuutta, jotka avaavat sodan eri osapuolten ratkaisuja sodan eri… 388 24.6.2019 Suositeltavia yleisteoksia liittyen viime sotien ylimmän johdon tiedustelutoimintaan ovat esimerkiksi: Heiskanen, Raimo: Saadun tiedon mukaan...: Päämajan johtaman tiedustelu 1939-1945 (1989) Palokangas, Marko: Hankitun tiedon varassa: yhtymätason tiedustelutoiminnan kehitys Suomessa itsenäisyytemme aikana (2018), myös verkkoversiona: www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3005-2  Salaisen sodan sivut: tiedustelua, vakoilua ja salatoimintaa jatkosodassa (2003)
Mikä oli Terijoen "nukkehallitus"? 2180 6.3.2019 Terijoen hallitus oli talvisodan aikana, marras-joulukuun vaihteessa 1939 Neuvostoliiton perustama hallintoelin, josta oli tarkoitus tulla Neuvostoliiton valtaaman Suomen uusi hallitus. Terijoen hallitus muodostui vuoden 1918 sisällissodan jälkeen neuvosto-Venäjälle paenneista punaisista ja sitä johti Otto Wille Kuusinen.   Viralliselta nimeltään Terijoen hallitus oli Suomen kansanhallitus ja se toimi Neuvostoliiton talvisodassa miehittämilleen alueille perustaman Suomen Kansantasavallan hallituksena. Virallisesti Terijoen hallitus toimi itsenäisesti. Se pyysi Neuvostoliitolta apua Suomen kansantasavallan perustamiseksi ja solmi Neuvostoliiton kanssa avunantosopimuksen. Neuvostoliitto ilmoitti pitävänsä Suomen kansanhallitusta Suomen...
Kantakortista: Mikä on oikea lyhenne sekä sen selväkielinen nimi ja missä joukko sijaitsi ko aikana? 18.1.40 PpKK2 9.6.40 5/JR38 22.9.40 2KrhK/II(room) 8Pr 6… 3867 9.7.2018 Kaikkiin kysymiinne joukko-osastoihin (vast.) on löydettävissä selite sekä vähintäänkin todennäköinen sijaintipaikka seuraavasti:   18.1.40 PpKK2 --> Virallinen lyhenne "Pp. Koul. K 2", avattuna Polkupyöräjoukkojen koulutuskeskus 2, sijaintipaikka Turenki (toimintaa myös Hämeenlinnassa ja Forssassa). 9.6.40 5/JR38 --> Virallinen lyhenne "5. / JR38", avattuna 5. komppania / Jalkaväkirykmentti 38, todennäköinen sijaintipaikka Kesälahdella ennen viimeisiä kotiutuksia. 22.9.40 2KrhK/II(room) 8Pr --> Virallinen lyhenne "2. KrhK. / II / 8. Pr.", avattuna 2. kranaatinheitinkomppania / II Pataljoona / 8. Prikaati", sijaintipaikka Ylämylly. 6.6.41 KrhK/8Pr --> Virallinen lyhenne "KrhK / 8. Pr.", avattuna kranaatinheitinkomppania...
Kuinka monta sankarivainajaa/ kaatunutta on Lappajärvellä? 726 4.12.2017 Suomen Kansallisarkiston ylläpitämästä tietokannasta, jossa on tiedot Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneistä, voi etsiä tietoa puolustusvoimien palveluksessa menehtyneistä esimerkiksi kotikunnalla, henkilön nimellä tai syntymäajalla. Tietokannan mukaan Suomen sodissa 1939 -1945 menehtyi 159 lappajärveläistä. http://kronos.narc.fi/menehtyneet/
Pitikö Amerikkaan muuttaneen suomalaisen miehen tulla talvisotaan ja jatkosotaan, jos hän oli asevelvollisuusikäinen? Kuinka nopeasti sai Amerikan… 591 14.11.2017 Ulkomailla asuneet suomalaiset osallistuivat Suomen sotiin vapaaehtoisina. Tästä kerrotaan esimerkiksi teoksessa Kari Kallonen: Tähtilippu talvisodassa : Amerikan suomalaisen legioonan tuntematon tarina. Veteraanien perintö sivustolla on tietoja vapaaehtoisten lukumääristä http://www.veteraanienperinto.fi/vepe/index.php/fi/ryhmia/ulkomaalaiset… Siirtolaisuusinstituutin sivuilla on linkkejä lehtiartikkeleihin, jotka kertovat vapaaehtoisista sodissa. "Sota-aika, Kanada ja Yhdysvallat" http://www.migrationinstitute.fi/fi/page/sota Kansalaisuuden saamisesta: http://chicagounbound.uchicago.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1253&con…. Tässä mainitaan, että kansalaisuuden saaminen edellyttää viiden vuoden pysyvää oleskelua maassa. Jos menee...
Mitkä olivat vanhimmat ikäluokat (syntymävuodet), jotka kutsuttiin palvelukseen viime sotien aikana? 15154 2.5.2017 Seuraavat tiedot löytyvät Heidi Ilona Mustajoen Pro gradu –tutkielmasta ”Kohtalo omissa käsissä Suomen sodissa 1939–1945 itsensä surmanneiden sotilaiden omaisten asema vuosina 1939–1960” (linkki: http://www.arkisto.fi/uploads/Palvelut/Julkaisut/Pro_gradu_Mustajoki.pdf): Talvisota: ”Myönteinen asenne sotaan oli näkynyt jo joukkojen tunnollisena saapumisena palvelukseen.64 Armeijan liikekannallepano oli aloitettu ylimääräisinä kertausharjoituksina 6.10.1939 ja palvelukseen oli kutsuttu kaikki reserviin kuuluneet alle 60-vuotiaat upseerit ja alle 40-vuotiaat aliupseerit ja miehet.65 Kokonaisuudessaan tämä koski 337 000 miestä.” – s.16 Lähde: Klefström, Kalevi: YH – ylimääräiset harjoitukset. Teoksessa Talvisodan pikkujättiläinen. Toim. Jari...
Olen tekemässä sukuni historiikkia. Olen saanut sukulaisiltani tietää, että Helsingistä vietiin talvi- ja jatkosodan aikana naiset ja lapset Seutulaan evakkoon… 762 22.3.2017 Emme löytäneet artikkeleista tai kirjallisuudesta suoraa viitettä nimenomaan Seutulassa (nykyisen Helsinki-Vantaan lentokentän tienoilla) sijaitsevaan evakuointipaikkaan. Kuitenkin sekä talvi- että jatkosodan aikana helsinkiläisiä evakuoitiin juuri lähialueille, joihin Seutulakin kuuluu. Todennäköisesti yksi parhaista teoksista aiheeseen liittyen on Jukka Knuuttilan vuonna 1990 julkaisema teos "Helsingin väestönsuojelu : väestönsuojelun taustaa, toimintaa ja tapahtumia 1927-1989". Teoksen tarkemmat tiedot täällä: http://taisto.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?bibId=101148 Teoksessa mainitaan mm. talvisodan alkupäivien osalta Helsingin evakuoinnin tapahtuneen osittain jopa hallitsemattomasti: "Evakuointi tapahtui periaatteella 'pelastakoon...
Haluaisin saada Talvi- ja Jatkosodassa taistelleen isäni asemapaikoista. Mistä voisin saada tämän tiedon? Ja onko olemassa kirjaa, jossa olisi taistelussa… 2256 17.2.2016 Selvittely kannattaa aloittaa isän kantakortista, jollainen on laadittu jokaisesta puolustusvoimissa palvelleesta. Kantakortista käy ilmi ylennykset, palkitsemiset, rangaistukset, joukko-osastot, koulutus sekä sotavuosien osalta myös taistelupaikat. Kantakortteja säilytetään Kansallisarkistossa, jonka sivuilla on tilausohjeet: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti Aivan kuvatun kaltaista kirjaa taisteluissa olleista ei taida löytyä. Sotien jälkeen on laadittu erilaisia paikkakuntakohtaisia veteraanimatrikkeleita, joukko-osastohistoriikkeja ja vastaavia joista voi löytyä tietoja tietyn taistelun osanottajista. Monesta suuremmasta taistelustakin on oma historiateoksensa. Lisäksi 1970-1980 -luvuilla julkaistiin laaja...
Teen äidinkielen tutkielmaa Antti Tuurin Talvisodasta, ja minun pitäisi tietää millaista muuta kirjallisuutta on yleisesti julkaistu vuonna 1984 ja miten… 734 3.2.2016 Talvisota kuuluu Antti Tuurin Pohjanmaa-sarjaan, joka kertoo Hakalan suvun vaiheista Suomessa siirtolaisena Amerikassa 1920-luvulta 1990-luvulle. Antti Tuuria on käsitelty tälläkin palstalla aikaisemmin: vastaukset löydät kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitaja-palvelun hakukenttään Tuuri Antti. Verkkokirjastostamme Vaskista voit hakea tarvitsemaasi aineistoa laittamalla asiasanaksi Tuuri Antti. Esimerkiksi Kotimaisia nykykertojia 3 löytyi näin. Laittamalla asiasanoiksi kaunokirjallisuus Suomi 1980-luku löytyi Hevosen sulkia (1980-luvun suomalaisen kirjallisuuden tilanteita), joka voisi olla sinulle hyödyllinen muun silloin julkaistun kirjallisuuden suhteen. Kirjasammosta eli kirjallisuuden verkkopalvelusta löydät varmasti paljon pohjaa...
Suomelta vietiin maita, koteja. Miksi sotakorvaukset? 1307 12.12.2015 Sotakorvauksia maksaa sodan hävinnyt maa voittaneelle maalle. Suomen sotakorvauksista Neuvostoliitolle säädettiin vuoden 1944 välirauhansopimuksessa. Suomen sotakorvauksien arvoksi sovittiin 300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mutta niitä ei maksettu rahana vaan tavaroina (puutavaratuotteina, paperina, laivoina, erilaisina koneina jne.). Viimeiset sotakorvaukset Suomi maksoi vuonna 1952. Korvaukset rasittivat Suomen kansantaloutta jälleenrakennuksen aikana huomattavasti, mutta siitä huolimatta Suomi oli maailman ainoa maa, joka maksoi sille määrätyt sotakorvaukset täysimääräisinä. Tästä seurasi arvostava lisänimi "Maa, joka maksoi velkansa". Lähteet ja lisätietoa: Jukka Vesterinen: Suomen sotakorvaukset 1944-1952 (Alfamer, 2012) Suomen...
Toimiko kirjasto talvisodassa? Jos toimi, niin mikähän oli talvisodan lainatuin/luetuin kirja? 551 11.12.2015 Ilkka Mäkisen toimittaman Suomen yleisten kirjastojen historia (2009) -teoksen mukaan kuntien kirjastojen toiminta ei talvisodan aikana kokonaan loppunut, mutta niiden toiminta oli tavallista vaikeampaa, ja joitakin kirjastoja suljettiinkin. Valtion kirjastotoimisto korosti, että kirjastojen on syytä mahdollisuuksien mukaan toimia myös vaikeina aikoina, vaikka vakituinen hoitaja joutuisikin sotapalvelukseen. (s. 317-318) Tietoa tuon ajan lainatuimmista/luetuimmista kirjoista ei ole. Nykyäänkään näitä tietoja ei ole olemassa valtakunnallisesti. Muutamat kirjastot tai kirjastokimpat ovat tehneet luetteloita omista suosikeistaan.
1939-1944 aikana suljettiin tuhatkunta suomalaista 1939 säädetyn lain nojalla turvasäilöön. Onko näille turvasäilöön otetuille maksettu Suomen valtion toimesta… 1082 9.9.2014 Korvauksia maksettiin. Vuonna 1945 eduskunta hyväksyi lisämenoarvioon 75 miljoonan markan suuruisen määrärahan maksettavaksi korvauksiin poliittisista syistä tuomituille, syytteessä olleille tai turvasäilössä pidetyille. Korvauksia maksettiin arviolta 270 henkilölle. Nykyrahassa jokainen sai keskimäärin 28 400 euroa. 19.6.1945 pidetyssä eduskunnan täysistunnossa hyväksyttiin Laki poliittisista syistä tuomituille, syytteessä oleville tai turvasäilössä pidetyille heidän menetetyistä ansiotuloistaan myönnetyn korvauksen verovapaudesta - 653/1945. Lain taustalla olevassa hallituksen esityksessä 19/1945 todetaan mm.: ”Kysymyksessä olevaa määrärahaa on Hallituksen esityksen perustelun mukaan käytettävä korvaukseen oikeutettujen menetettyjen...
Missä päin Ristiinas toi Talvisota elokuva on kuvattu? Olis kiva tietää kun oon itte asunu Ristiinassa yli 20 vuotta. :) 2011 26.8.2014 Suomen kansallisfilmografian mukaan Talvisota-elokuvan kuvauspaikat Ristiinassa ovat nämä: Ulkokuvat Tiirolanlahti (leiri Unnunkoskella, Ylli veistelee puusta) Pelto Pien-Toijolan talomuseon lähellä (Martti kääntää karjalaispeltoa)ja talomuseon piha Tiirolassa(evakkoon lähtö) Metsäaukea (panssariesteiden pystytys) ja pelto (everstin käskynjako)Tiirolassa Sisäkuvat Teltta Tiirolanlahden rannalla (teltta Unnunkoskella) Talli (Paavo ja Aino tallissa) ja asuinrakennus (Martti saa piirakoita) Pien-Toijolan talomuseossa Tiirolassa Kallioniemen huvila, Kallioniementie 106 (sotilaskoti) Lähde: Suomen kansallisfilmografia 10 (2002), s. 447-448
Haluaisin tarkan osoitteen mistä voin tiedustella omista henkilökohtaisista sotalapsisiirrosta, lähemmin milloin lähtö, mitä kautta Ruotsiin sekä milloin paluu… 2982 10.1.2014 Tässä asiassa kannattaa ensisijaisesti kääntyä Kansallisarkiston puoleen. Kansallisarkistossa säilytetään Lastensiirtokomitean arkistoa. Lastensiirtokomitea oli sosiaaliministeriön alainen komitea, joka vastasi sotalasten siirroista vuosina 1941—1949. Lastensiirtokomitean arkistoa voi hyödyntää etsittäessä tietoa jatkosodan aikana Ruotsiin lähetetyistä lapsista. Myös talvisodan aikana siirretyistä lapsista on arkistossa kantakortisto. Lastensiirtokomitean arkiston keskeisintä aineistoa ovat lapsista kerätyt kantakortistot. Kortteihin on merkitty lapsen nimi, syntymäaika ja kotipaikka. Siitä selviävät myös lähtö- ja paluuajat, vanhempien nimet ja ammatit sekä sijoituspaikka Ruotsissa. Arkisto sisältää myös matka- ja passilistoja, meno- ja...
Monissa suomalaisissa toisen maailmansodan aikaisissa mitalien myöntökirjoissa on marsalkka Mannerheimin allekirjoitus eli sana "Mannerheim". Ovatko kaikki… 4843 2.8.2013 Esimerkiksi Vapaudenristien ja -mitalien myöntökirjat tilattiin sota-aikana Ab F. Tilgmann Oy:lta Helsingissä. Mannerheimin allekirjoitus oli painettu omistuskirjoihin valmiiksi. Palkitun nimi ja päiväys lisättiin käsin. Talvi- ja jatkosodassa myönnettiin yhteensä 572 981 Vapaudenristiä- ja mitalia, joten myöntökirjojen allekirjoittaminen käsin olisi ollut hyvin työlästä. Sotamuseolta kerrottiin että heidän kokoelmissaan olevien Mannerheim-ristien, Vapaudenristien ja esimerkiksi Talvisodan muistomitalien myöntökirjojen allekirjoitukset ovat kaikki painettuja. Mannerheim hyväksyi allekirjoituksellaan päiväkäskyt joissa palkitut listattiin. Palkitsemisesta ja mitaleista kerrotaan enemmän teoksessa Vapaudenristin ritarikunta : isänmaan...
Missä juokko osastossa aake lennart viitanen palveli? s. 310314 2599 27.3.2013 Kansallisarkistossa säilytetään puolustushallinnon aineistoja myös viime sotien ajalta. Sodassa palvelleiden tiedot on tallennettu sotilaskantakortteihin, joista käy ilmi myös joukko-osastot. Linkki arkiston sivulle: http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistot-ja-ko… Sivulla on arkistolaitoksen yhteystiedot sekä Usein kysytyt kysymykset -kohdassa myös tietoa siitä miten sotilaskantakortin tietohin pääsee käsiksi: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/usein-kysytyt-kysymykset/tietopalvelu…
Onko mikkelin pommituksista kirjaa 862 19.2.2013 Mikkelin pommituksesta on olemassa monta kirjaa, tässä poimintoja: Asikainen: Tammenlehvän tarinoita, Hytönen: Perhe sodassa, Salovaara: Päämajakaupunki pommituksessa, Siiropää: Tehtävä Utissa sekä Aro: Mikkelin loppiaisaatto 1940 ja muita sodan ankaria päiviä
Minulla on sotahistorian alalta kaksi (helppoa) kysymystä, joihin en kuitenkaan ole löytänyt vastausta. Ne liittyvät isääni koskevaan sukututkimukseen. 1)… 1794 6.8.2012 Helsingin Autokomppanian toiminta loppui talvisotaan, jolloin henkilöstö hajaantui eri joukko-osastoihin. Moottorialan varusmieskoulutus Taivallahden kasarmilla alkoi uudestaan 1947, jolloin Helsingin Komennuskomppanian Auto-osasto siirtyi sinne. Organisaatiomuutosten jälkeen koulutustoiminta siirrettiin 2002 Santahaminaan. Toiminta jatkuu nykyään Kaartin Pataljoonan Kuljetuskomppaniassa. Talvisodan historia 1-4 (Sotatieteen laitos 1977-1991) kertoo että Helsingissä perustettu 7. AutoK olisi keskitetty 16.10.1939 Nuijamaalle Kannaksen Armeijan alaisuuteen. Maaliskuun alussa 1940 7. AutoK kuului II Armeijakunnan Esikunnan alaisuuteen, ilmeisesti edelleen Nuijamaan suunnalla. Talvisodan ajalta 7. Autokomppanian sotapäiväkirjaa ei löydy...
Onkohan olemassa kirjaa Tuusniemen tai Outokummun sotaveteraaneista/sankarivainajista? 2267 28.5.2012 Pelkästään Outokummun(entinen Kuusjärvi)eikä myöskään Tuusniemen sankarivainajista ole kirjaa olemassa. Kirjassa "Vapautemme hinta : talvisodan 1939-40 sankarivainajien muistojulkaisu" vuodelta 1941 on lääneittäin luettelot talvisodassa kaatuneista kuvineen. Tuusniemi ja Kuusjärvi löytyvät Kuopion läänin kohdalta. "Suomen rintamamiehet" -kirjasarjassa on luettelot sotiin osallistuneista ja heidän vaiheistaan divisioonittain. Arkistolaistoksella on tietokanta, josta voi hakea 1939-1945 Suomen sodissa menehtyneitä ja heidän henkilötietojaan myös kunnittain. Tuusniemi, Outokumpu ja Kuusjärvi löytyvät sieltä. Tietokannasta voi hakea myös henkilönnimen perusteella. Tietokannan osoite on: http://kronos.narc.fi/menehtyneet/ . Viitetietokanta...
Pakkaskysymyksiä Viime talvena 2010-2011 Ruotsissa Falunin seudulla oli kuulemma kovat pakkaset. Kuinka monta päivää oli kovimmat pakkaset ja kuinka monta… 1129 17.1.2012 Falunissa näyttää olleen kylmä talvi 2010-2011. http://www.wunderground.com/ :n mukaan viime talvena joulukuun, tammikuun ja helmikuun puolivälin tienoilla käytiin reilussa 20 asteessa pakkasasteessa, ja helmikuussa noin 25 asteen pakkasia saatiin viisi päivää, alin lukema näyttää olleen 28 miinusastetta. Pakkaskelejä kesti aina maaliskuun loppuun, tosin lauhempina lukemina. Talvisodan pakkaslukemista kertoo Uusi Suomi -lehden artikkeli 15.12.2009: "Talvisodan kylmimpiin päiviin niin Helsingissä kuin Kuusamossakin kuuluivat 17. ja 18. tammikuuta. Helsingissä oli 17. päivänä koko sotatalven kylmin päivä: alimmillaan -32,9 ja ylimmilläänkin hyytävät -26,5 celsiusastetta. Seuraavana päivänä pohjoiseen sijoitetut sotilaat hytisivät...