taidelasi

5 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–5.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kysymykseni liittyy designiin. Mistä voisi löytää lisätietoa n. 1970-luvulla myydyistä paksua kirkasta lasia olevista nelikulmaisista lumiglass lasimaljoista?… 43 19.11.2020 Maljakot on suunnitellut Heidi Blomstedt (1911-1982), Aino ja Jean Sibeliuksen nuorin tytär. Paremmin keraamikkona tunnettu taiteilija siirtyi 1960-luvulla tekemään myös lasiesineitä. Muodoltaan esineet olivat pelkistettyjä, mm. kuutioita, suorakaiteita ja kolmioita. Vuonna 1970 Blomstedtin lasiesineiden valmistus siirtyi Kumelalle, ja niitä alettiin markkinoida "Lumilasi"-nimellä. Lumilasia oli myynnissä designin erikoisliikkeissä kuten Artekissa. Myöhemmin niitä markkinoi myös Armi Ratian Decembre-liike.  Suomalaisen lasin vuosikirja 2014 -kirjassa on hyvä artikkeli Heidi Blomstedtista lasimuotoilijana. Kirja on saatavana Helmet-kirjastoista. Lähteet: Suomalaisen lasin vuosikirja 2014 (Riihimäki: Suomen lasimuseo, 2014) https://www....
Kenen suomalaisen taidelasia kuvassa mahtaa olla kyseessä? 64 22.5.2020 Googlen kuvahaun perusteella ehdotan Kumelan lasitehdasta. Kumelan tuotteet suunnitteli usein Sirkku Kumela-Lehtonen. Varmistusta asiaan voisi vielä kysyä Suomen lasimuseolta, glass.museum@riihimaki.fi
Nanny Still on tehnyt lasista sarjaa Tupru ja Kehrä. Miten ne eroavat toisistaan? 3504 28.7.2016 Tupru- ja Kehrä-sarjat tosiaan muistuttavat toisiaan suuresti. Tuprun tuotanto aloitettiin ilmeisesti vuonna 1974, ja Kehrä aloitti sen "seuraajana" 1977. Ilmeisesti sarjojen huomattavin ero on kuvioinnin pinnan rakenteessa. Tupru-sarjan pinta on ns. karkeampi ja urat syvempiä, kun taas Kehrän urat ovat matalampia. Astioissa on muitakin pieniä eroja, esim. Tupru-lautasien reuna on taittuvampi verrattuna ylöspäin kaartuvaan Kehrään. Linkin takana on Designlasi-sivuston käyttäjien kommentteja, jotka saattavat auttaa erottamaan sarjojen astiat toisistaan: http://www.designlasi.com/forum/tupru-kehra Kuvia kysesistä astioista ja tietoa niiden tuotantovuosista löytyy esim. kirjasta Nanny Still : design 45 anni (1996). Myös kirja Riihimäen lasi...
Olen yrittänyt metsästää tietoa 1970-luvulla saamastani lasilinnusta. Olen etsinyt netistä, lähettänyt tunnistukseen alan keskustelupalstalle. Linkki: http:/… 3877 4.3.2009 Lintusi näyttäisi hyvin samanlaiselta kuin Oivan Toikan Nuutajärven lasissa luomat linnut. Selailin seuraavia teoksia, joista en valitettavasti löytänyt juuria tuota lintua Toikka, Oiva, Oiva Toikka : lasi ja design / teksti: Jack Dawson ; [suomennos: Tomi Snellman] Helsinki : WSOY, 2007 (Hämeenlinna : Karisto Oy:n kirjapaino). Oiva Toikka : Lasia = Glas = Glass : 13.5. - 11.9.1988 Suomen lasimuseo / Toikka, Oiva. Riihimäki : Suomen lasimuseo, [1988] Toikka, Oiva, Oiva Toikka : lasia Nuutajärveltä = glas från Notsjö = glass from Nuutajärvi : Amos Andersonin taidemuseo = Amos Andersons konstmuseum = Amos Anderson Art Museum, 22.10.1995 - 7.1.1996 / Oiva Toikka ; [toimittajat = redaktörer = editors: Päivi Jantunen, Kaj Martin, Liisa Räsänen...
Onko Timo Sarpanevan Arkipelago-kynttilänjalkasarjassa koskaan ollut muita malleja kuin nykyisin tuotannossa olevat pohjaltaan neliön- ja kolmionmuotoiset… 2832 23.2.2007 Timo Sarpanevan Arkipelago-kynttilänjalkasarjassa on ollut useita eri malleja 1970- ja 1980-luvuilla. Edelleen valmistettavien kolmi- ja nelikulmaisten lisäksi kynttilänjalkoja on valmistettu mm. pohjaltaan pyöreänä ja varreltaan sekä suorana että kaksoiskartion muotoisena. Kynttilänjalkoja on valmistettu eri korkuisina, kaksoiskartiomallisten korkeudet 14 cm ja 25 cm. Tuotannossa on ollut myös pallon muotoinen kynttilänjalka sekä pohjaltaan apilan muotoinen ja varreltaan suora jalka. 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa on valmistettu myös Arkipelago-kynttilänalustoja, halkaisijat 15 cm ja 20 cm. Lisää tietoa Arkipelago-sarjasta on saatavissa kirjoista: Designlasin hintakirja. [s.l.] : Poolring Oy, 2005. (sivuilla 193-195). Suomalaisen lasin...