| Kuinka hyvin suomenruotsalaiset osaavat suomenkieltä? Taidoissa lienee eroja ikäryhmien ja kotiseudun mukaan. Mitä muita eroja? |
188 |
|
9.11.2022 |
|
Tässä joitain tilastotietoja ja artikkeleita asiasta.
Ylioppilastutkintolautakunnan tilastoista löytyy tietoa, millaisia arvosanoja ne opiskelijat, jotka ovat kirjoittaneet suomen toisena kielenä, ovat saaneet. Oppilaitoskohtaisia tunnuslukuja on mahdollista hakea sivuston ohjeiden mukaan.
Folktinget on yhteistyöelin, jonka tehtävänä on edistää ruotsinkielisen väestön kielellisiä oikeuksia Suomessa. Heidän sivullaan on julkaisuja ja tilastotietoa, joita voi lukea kotikoneelta.
Artikkelissa Kotimaiset kielet työelämässä : suomenruotsalaisten käsityksiä kielenkäytöstä, kielitaidosta ja kotimaisten kielten opetuksesta on käsitelty myös työntekijöiden omaa käsitystä kielitaidostaan.
Hufvudstadsbladetin artikkelissa puhutaan siitä, minkä... |
| Sitä, mitä kaipaamme, emme menetä koskaan. Sitä, jota rakastamme, kaipaamme aina. Tämä teksti on usein kuolinilmoituksissa. |
1443 |
|
31.5.2022 |
|
Kyseessä on Claes Anderssonin runo Det vi saknar mister vi aldrig kokoelmasta Dikter från havets botten (1993). Laura Virkki on suomentanut runon ja suomennos on luettavissa antologiasta Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki, 1997), s. 99.
https://www.kirjastot.fi/kysy/loviisassa-puiston-penkkiin-kiinnitetty-c… |
| Haluan varmistaa onko prinsessa Mirza Risa Khan - eli kirjailija Elsa Lindberg-Dovlette suomalainen vai ruotsalainen? Wikipedian mukaan hän oli suomalainen… |
353 |
|
23.3.2021 |
|
Elsa Lindberg-Dovlette on mukana autonomian aikana tuotantonsa aloittaneet suomalaiset ja suomenruotsalaiset kirjailijat esittelevässä matrikkelissa Suomen kirjailijat 1809-1916 (SKS, 1993), eli kyllä häntä sopii suomalaiseksi sanoa. |
| Kiinnostaisi tietää paljonko Helsingissä oli ruotsinkielisiä syntymävuotenani vuonna 1966? |
128 |
|
13.11.2020 |
|
Helsingin kaupungin tilastollisista vuosikirjoista löytyy etsimäsi tieto. Vuosikirjoja löytyy digitoituna pdf-muodossa verkossa osoitteessa:https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kaupung…
Vuonna 1965 ruotsinkielisiä on asunut Helsingissä 60 065 henkilöä. Tämä selvisi vuosien 1966, 1967 ja 1968 vuosikirjoista. Todennäköisesti vuonna 1966 lukumäärä on ollut hiukan pienempi.
Vuosikirjat sisältävät valtavan määrän mielenkiintoista tilastodataa Helsingistä. Kannattaa käydä katsomassa. |
| Olisiko tietoa suomenruotsalaisesta kansanmusiikista? Myös esimerkkiartisteja :')? |
688 |
|
25.10.2017 |
|
Kirjastojen verkkokirjastoista voi hakea teoksia suomenruotsalaisesta kansanmusiikista tai kyseistä musiikkia hakusanoilla "suomenruotsalaiset", "kansanmusiikki" ja valita aineistolajiksi esim. "teksti" tai "cd". Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy näillä hakusanoilla esimerkiksi Finlands svenska folkinstitutin julkaisuja eri aiheista. Teoksessa Paimensoittimista kisällilauluun (1976) käsitellään myös hieman suomenruotsalaista kansanmusiikkia Ann-Mari Häggmanin artikkelissa Ruotsalaisseutujen pelimannit ja soittimet.
Suomenruotsalaista kansanmusiikkia cd-muodossa löytyy esimerkiksi Svenska Litteratursällskapet i Finlandin sarjasta Finlandssvensk Folkumusic (tai Finlandssvensk folkmusik). Artisteista ja pelimanniyhtyeistä mainittakoon... |
| Suomenkieliset lapset lausuvat virpoessaan tutun värssyn, virvon varvon jne. Mutta millaisen värssyn ruotsinkieliset lapset lausuvat? |
4079 |
|
24.3.2016 |
|
Kielitoimiston mukaan ruotsinkieliset lapset virpovat suomeksi tai karjalan kielellä. Ruotsinkielistä virpo-lorua ei heidän mukaansa ole, https://www.sprakbruk.fi/-/pasktraditioner.
Kuitenkin ruotsiksi kuulee käytettävän tällaista lorua:
”Virvon varvon, må ni vara
Friska, glada utan fara!
Ris till dig, lön till mig!”
|
| Joutuvatko suomenruotsalaiset opiskelemaan "pakkosuomea"? Tätä olen jo pitkään miettinyt kun puhutaan paljon koululaisten "pakkoruotsista". |
4407 |
|
14.1.2011 |
|
Perusopetuslaissa pykälässä 11 kerrotaan näin:
"Perusopetuksen oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, ympäristöoppia, terveystietoa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, kuvataidetta, käsityötä ja kotitaloutta."
Toisen kotimaisen kielen opiskelu kuuluu siis kaikille.
Koko perusopetuslaki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628
|
| Paljonko Turussa on kuuroja verrattuna esim. suomenruotsalaisten määrään? |
1737 |
|
11.1.2011 |
|
Kuurojen liitto kertoo internet-sivuillaan, että ”tarkkaa lukumäärää kuuroista Suomessa ei ole saatavilla”.
http://www.kl-deaf.fi/Page/d482c6d9-2841-47df-be2f-d9a3b889b808.aspx?gr…
Tämä johtuu siitä, että kuurojen määrää ei tilastoida mitenkään. Erilaisista yhdistysten jäsenrekistereistä ja vastaavista voi saada suuntaviivoja, mutta yksi henkilö voi hyvin kuulua useaan yhdistykseen tai olla kuulumatta yhteenkään. Myöskään viittomakieltä käyttävien perusteella on vaikeaa päätellä kuurojen määrää, sillä kaikki kuurot eivät välttämättä käytä viittomakieltä ja toisaalta osa viittomakieltä käyttävistä on kuulevia. Rajoja on myös vaikea vetää täysin kuurojen tai muuten kuulovammaisten kesken.
Samalla sivulla Kuurojen liitto myös mainitsee... |
| Tahtoisin kysyä, koska pojan tyttäreni Luna Aurora viettää nimipäiviään ??? Kiitos jo etukäteen <3 |
2718 |
|
4.1.2010 |
|
Ihan äskettäin uutisoitiin, että Luna, tuo ihana roomalainen kuun jumalatar, saa oman nimipäivän vuoden 2010 kalenteriin!
Lunat juhlivat suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 16.10.
Helsingin Sanomat kertoi uusista kalenteriin tulevista nimistä näin:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Vuoden+2010+kalenterin+uudet+nimet/1…
Nimipäivien uudistuksesta voit lukea myös Almanakkatoimiston viime vuonna julkaistusta Nimipäiväalmanakasta.
Nimipäiväalmanakkoihin pääset käsiksi Almanakkatoimiston nimipäiväsivuilla:
http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/ > ja edelleen linkki ”Yliopiston nimipäiväalmanakka” > ja napsauta vielä ”Nimipäiväalmanakka – Namsdagsalmanacka 2009”
Lunasta puhutaan nimipäiväalmanakan ruotsinkielisessä osuudessa sivulla... |
| Mahtaisiko mistään löytyä tietoa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä toimineesta arkkitehti Runar Eklundista? Ainoa, mitä hänestä varmuudella tiedämme, on että hän… |
2222 |
|
21.2.2007 |
|
Arvioita ja tietoja Runar Eklundin suunnittelemista rakennuksista ei näytä löytyvän. Sen sijaan tässä jotain hänen elämänvaiheistaan (LÄHDE: Vem och vad, biografisk handbok 1926 ja 1936): syntynyt Pietarsaaressa 11.6.1882 kuuromykkäinkoulun opettajan poikana, solminut avioliiton Hilda W. Nybergin kanssa v. 1908, ylioppilas 1901, arkkitehti v. 1905, Helsingin kaupungin palveluksessa eri tehtävissä 1908-1924, osallistui poliittiseen toimintaan Ruotsalaisessa kansanpuolueessa, kuollut 20.9.1933. Sangen tunnettu henkilö oli hänen veljensä Artur (1880-1927), joka oli tunnettu itsenäisyysmies, urheilija ja urheilijapoliitikko, lehtimies ja poliitikko kansanedustajuutta myöten (hänestä löytyy tiivis elämäkerta Suomen kansallisbiografian 2.osan... |
| Voisitteko suositella jotakuta Suomessa asuvaa mutta pääasiassa ruotsinkielistä kirjailijaa, josta löytyisi suhteellisen helposti tietoa koulutehtävää varten?… |
1563 |
|
17.2.2004 |
|
Tunnettuja suomenruotsalaisia kirjailijoita, joiden kirjoja on julkaistu sekä ruotsiksi että suomeksi, ovat esimerkiksi Lars Sund, Märta Tikkanen, Henrik Tikkanen, Bo Carpelan, Monika Fagerholm, Oscar Parland ja Fredrik Lång. Heistä löytyy tietoa Suomen kirjallisuuden historioista tai netistä esim. Hämeenlinnan Makupalojen sivuilta: http://www.makupalat.fi > kirjallisuus > Suomen kirjallisuus yleensä > kirjailijat.
|
| Kuinka moni kansanedustajista on ilmoittanut äidinkielekseen ruotsin? Mikä on ruotsinkielisten osuus äänioikeutetuista? Kuinka monta prosenttia viime… |
901 |
|
15.1.2003 |
|
Institutet för finlandsvensk samhällsforskning kerää tietoja suomenruotsalaisista, suosittelen kääntymistä sen puoleen. Yhteystiedot löytyvät heidän sivuiltaan, http://www.samforsk.abo.fi/ .
|
| Jag undrar om det finns någon bok som behandlar finlandssvenskarnas historia? |
916 |
|
22.7.1999 |
|
Om ämnet finns ju mycket skrivet. Jag valde ut några, men det finns betydligt mera, t.ex också i huvudbibliotekets lager, i synnerhet då äldre. Instanser som t.ex. Folktinget torde också ha en hel del! Huset "Gryningen" torde också vara fullsprängd med dylikt material ....
Nedanstående material finns i Internet / mediedatabasen "Plussa" och då givetvis i Helsingfors stadsbibliotek:
Herberts, Kjell / Finlandssvenskarna i det europeiska folkhavet 323
Stolt som eken--en lägesbedömning av det svens 323
Bagerstam, Erik / Finlands svenskar - ett livskraftigt folk i No 323
Svenskt i Finland 2--Demografiska och social 920
Svenskt i Finland 1--Studier i språk och nat 920
Ågren, Gösta / Vår historia 920
Den svenska... |
Kysy kirjastonhoitajalta
