| Mitä alkujaan koreankielistä kaunokirjallisuutta on julkaistu suomeksi? |
658 |
|
|
|
Bandi: Syytös : 7 kertomus Pohjois-Koreasta, 2017
Han, Kang: Vegetaristi, 2017
Shin, Kyung-sook: Pidä huolta äidistä, 2015
Hwang, Sun-Mi: Kana, joka tahtoi lentää, 2015
Lokakuussa ilmestyy Shin, Kyung-sook: Jään luoksesi
Korean kielestä käännettyjä muita teoksia voi etsiä Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta
https://finna.fi hakusana kor, hakutyyppi alkuteoksen kieli
http://bit.ly/2qKHwIn
|
| Mitä tarkoittaa, että 'kaikki on suhteellista'? sitäkö, että kaikki on subjektiivista, kokijan näkökulmasta koettuna? eli että kaikki asiat koetaan eri tavalla… |
7044 |
|
|
|
Mot-sanakirjan Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana suhteellinen tarkoittaa johonkin suhteessa olevaa, verrattavaa tai laskettavaa, relatiivista. Se on absoluuttisen, ehdottoman vastakohta.
"Kaikki on suhteellista" tarkoittaisi siis sitä, että jokin on jotakin riippuen siitä mihin sitä verrataan tai kuinka jotakin mitataan (esim. "terveys on suhteellista") kuin subjektiivista, kokijan näkökulmaa.
|
| Mitä sana tihtaali tarkoittaa ja mistä sana on peräisin? Käsittääkseni liittyy jollakin tapaa merenkäyntiin. |
9120 |
|
|
|
Tihtaali tai tiktaali on muunnos sanasta diktaali, joka tarkoittaa pohjaan juntatuista, rautarenkaalla yhteensidotuista paaluista tehtyä alusten kiinnitystukea. Sana on tullut suomalaiseen merenkulun sanastoon ruotsin kielen sanasta 'dykdalb'. Ruotsin kieleen sana puolestaan on tullut ilmeisesti joko hollannin tai saksan kielestä.
http://www.saob.se/artikel/?seek=diktal&pz=2
https://sv.wikipedia.org/wiki/Dykdalb
Valpola, Veli: Suuri sivistyssanakirja (WSOY, 2000)
|
| Pyhäjoen varressa Merijärvellä on Ponnikkaperä niminen paikka. Mikä on ponnikka ja mistä paikka on saanut nimensä? |
1004 |
|
|
|
Kotikielen Seuran aikakauslehden Virittäjän vuoden 1939 lehdessä (s. 478) kerrotaan ponnikan tai vaihtoehtoisesti sponnikan tarkoittavan kampelaa.
Sana on Virittäjän mukaan peräpohjalaismurteisiin kuuluvan Ruijan murteen Jyykeän murretta. Jyykea tai useimmiten Yykea on pohjoisnorjalainen kunta.
Paikannimen alkuperästä ei löytynyt tietoa.
|
| Onko Espoossa tai Kauniaisissa kesällä 2017 suomen kielen kursseja leirejä tai kerhoja maahanmuuttajalapsille jotka haluvat oppia kieltä? |
478 |
|
|
|
Espoon kaupungin maahanmuuttajapalveluiden mukaan tällaista toimintaa ei kaupunki valitettavasti järjestä.
Kaupungin sivuilta löytyy tietoa Espoon tarjoamista lapsiperheiden tapahtumista ja tekemisestä niin pikkulapsille kuin kouluikäisillekin lapsille:
http://www.espoo.fi/fi-FI/Lapsiperheet/Pikkulapset
http://www.espoo.fi/fi-FI/Lapsiperheet/Kouluikaiset
Myös kirjastoista löytyy monenlaisia tapahtumia lapsille:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?t=Lasten%20j…
Monet järjestöt järjestävät kesäleiritoimintaa lapsille. Kesäleiri.fi-sivustolle on koottu kaikki Suomen lasten ja nuorten leiritoimintaa järjestävien yhdistysten tiedot:
http://www.kesaleiri.fi/
|
| Tiedän että on olemassa kirjoja joissa teksti on vieretysten sekä suomeksi että englanniksi. Nyt en vain saa yhtään päähäni. Osaisitteko auttaa? Saisi olla… |
1230 |
|
|
|
Aikuistenkokoelmassamme ei ole kovin montaa monikielistä kirjaa.
Lisäksi niitä on aika hankala hakea Helmet haulla.
Kokelin monella tavalla ja paras tulos näyttäisi tulevan kirjoittamalla hakusanaksi "teksti suomeksi"
Sen jälkeen voi käyttää hakutulokseen kielirajausta englanti.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1550416__S%28teksti%20suom…
|
| Miten kirjoitetaan: ordoviki(kausi) vai ordovikki(kausi), entä miten siluri(kausi) vai siluuri(kausi)? Entä kraateri vai kraatteri? Kiitos! |
1981 |
|
|
|
Oikeat kirjoitusasut ovat: ordoviikkikausi, siluurikausi ja kraatteri.
Sanojen oikeinkirjoitus on helppo tarkistaa Kielitoimiston sanakirjasta, joka on vapaasti käytettävissä verkossa osoitteessa: http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
|
| Voiko sana lampaalla missään taivutusmuodossa taipua sanaksi lammaksella? |
1303 |
|
|
|
Lammas-sana kuuluu kaksivartaloisiin nomineihin, joiden vokaalivartalon lopussa on kaksi vokaalia ja joilla on konsonanttivartalo vain yksikön partitiivissa (s-loppuisten sanojen neljäs taivutustyyppi). Sanan vartalossa tapahtuu äännevaihtelu. Lammas-sana taipuu samoin kuin esimerkiksi sanat varas : varkaan, varvas : varpaan, kauppias : kauppiaan.
Kysymyksen siitä, miksi lammas-sanaa ei voi taivuttaa ks-päätteisellä muodolla, herättänevät esimerkiksi sanat sammas : sammaksen tai kannas : kannaksen. Suomen kielelle on tyypillistä, että sanojen vartalo muuttuu erilaisten taivutuspäätteiden edellä. Vartalo saattaa muuttua eri tavoin sellaisissakin sanoissa, jotka loppuvat samalla tavalla. Taivutukseen ja äännevaihteluun vaikuttavat... |
| Onkohan Jevgeni Jevtushenkon runoa Dve ljubimyh, 1958, Kaksi mielitiettyä? käännetty suomeksi? Jos on, missä kokoelmassa se löytyisi painettuna? |
499 |
|
|
|
Näyttäisi siltä, ettei sitä ole ilmestynyt suomennettuna. Linkki mailman runouteen -tietokanta osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ sisältää paljon Jevtušenkon runoja, mutta tuota kysymääsi sieltä ei näyttäisi löytyvän. Mukana näyttäisivät olevan kaikki Jevtušenkon suomennetut kokoelmat.
On toki pieni mahdollisuus, että runo olisi ilmestynyt jossakin sellaisessa julkaisussa, jota ei olisi tietokantaan listattu, mutta todennäköisesti siis suomennosta ei ole.
|
| Onko oikeusjutuissa 'vastaaja' rikoksen tekijä / epäilty / syytetty? |
628 |
|
|
|
Oikeusjutuissa tai rikosjutuissa vastaaja on syytetty, asianosainen, jota vastaan kantaja esittää vaatimuksen.
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
|
| Mitä tarkoittaa sana "patana"? Käytetään sukunimessä,esimerkiksi Outi Harjupatana. |
1800 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkku Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan sukunimi Patana on ilmeisesti otettu paikannimistä. On olemassa esim. Patananjärvi, jonka rannalla on Patanan kyläkunta. Talonnimi Patana tunnetaan myös.
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne sanaa patana. Mahdollisesti sana voi merkitykseltään olla yhdistettävissä sanaan patama, joka tarkoittaa joillakin murrealueilla vetistä notkoa tai kuoppaa tai suvantoa, joen syvännettä tai vesikuoppaa.
|
| Onkohan Elsie Johanssonin kirjaa Glasfåglarna suomennettu? Kyseessä on Nancy-trilogian ensimmäinen osa. |
455 |
|
|
|
Näyttäisi siltä, ettei sitä tai muitakaan Johanssonin kirjoja ole suomennettu. Niitä ei nimittäin löydy Suomen kansallisbibliografia Fennicasta osoitteesta https://finna.fi, ja siellä pitäisi olla käytännössä kaikki suomeksi julkaistu kirjallisuus.
Jos kirja olisi mielestäsi suomentamisen arvoinen, voit ehdottaa sitä kustantamoille. Osoitteesta http://www.kustantajat.fi/pages/k25/jasenet/ löytyy paljon suurimpia suomalaisia kustantamoja.
|
| Löytyykö yksiin kansiin painettuna selityksiä suomalaisista sanonnoista? Mitä ne tarkoittavat? Miten ne mahdollisesti ovat syntyneet? Kuten: Oma lehmä ojassa,… |
1364 |
|
|
|
Suomalaisia fraasisanakirjoja löytyy useitakin. Osa niistä keskittyy enemmän sanontojen merkitykseen kuin alkuperään, mutta toki niiden syntyäkin käsitteleviä kirjoja löytyy.
Tässä joitakin esimerkkejä:
- Outi Lauhakangas, Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset
- Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
- Jukka Parkkinen, Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä
- Erkki Kari, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja
- Päivä pulkassa, pyy pivossa : [suomalaisten sanontojen juurilla]
- Suomalainen fraasisanakirja
- Lentävien lauseiden käsikirja
|
| Mitä tarkoittaa nuorison käyttämät fraasit 'living' ja 'sos'? onko muita vastaavia fraaseja joita nykynuoriso käyttää? Olisiko aiheesta jotain artikkeleita tai… |
8794 |
|
|
|
Urbaanin sanakirjan mukaan "sos" on paitsi hätäkutsu (Save Our Souls) myös lyhenne sanoista Sut On Servattu. Servatun merkitys taas Urbaanin sanakirjan mukaan on "laittaa toinen hiljaiseksi sanomalla tälle jotakin osuvaa". "Living"-sanalle ei löytynyt merkitystä, ellei se sitten ole vain englannin kielen elävää merkitsevä sana.
Urbaanin sanakirjan kautta löytyy lisää sanoja ja sanontoja, mm. tämän hetken Top 10 -lista:
https://www.urbaanisanakirja.com/
Ylen sivuilta löytyy myös nuorten trendisanatesti, joka kuitenkin lienee auttamattomasti vanhentunut, onhan se jo yli vuoden vanha:
http://yle.fi/uutiset/3-7948476
Helsingin puhekielestä tai -kielistä on kirjoitettu tutkimus:
Helsingissä puhuttavat suomet : kielen indeksisyys ja sosiaaliset... |
| Mistä sana "raina" tulee? Tiedän, että tämä on vanha tapa tallentaa kuvia nauhalle, josta niitä heijastettiin piirtoheittimen kaltaisella rainakoneella… |
5238 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan (2013) mukaan "raina" on tarkoittanut aikaisemmin opetusvälineenä käytettyä ja filminauhalle kopioitua kuultokuvasarjaa. Nykyisin elokuvaa saatetaan puhekielessä nimittää leikillisesti rainaksi.
Rainoja esitettiin rainakoneella, joka oli yleinen opetusväline Suomen kouluissa 1960-luvulla. Rainat ovat 35 mm:n diafilmille kopioituja kuultokuvasarjoja. Niitä valmistettiin paljon juuri opetuskäyttöön, ja ne olivat yleensä mustavalkoisia. Lyhyt kuvaus rainakoneesta löytyy esimerkiksi Helsingin yhteislyseon www-sivuilta: http://hyl.edu.hel.fi/hyl100/taikalyhty/index.html
Kielitoimiston sanakirja esittää myös kolmannen merkityksen sanalle "raina". Paperi- ja selluteollisuudessa se tarkoittaa paperikoneessa tai sellun... |
| Mistä on peräisin sitaatti "ei kahta sanaa"? Mikä on sen merkitys? |
6621 |
|
|
|
Selvitystä tälle sanonnalle, josta on myös ainakin versio "ei puolta sanaa", ei löytynyt. Sen merkitys kaiketi on, että jokin asia on niin selvä, tai että on itse niin samaa mieltä keskustelukumppanin kanssa, että aiheesta ei tarvitse puhua edes kahta tai puoltakaan sanaa.
|
| Mistä tulee leffa-sana? |
7496 |
|
|
|
Leffa-sana on suomen kielessä lainaa ruotsin slangijohdoksesta "leffa", joka perustuu ilmaukseen "levande bilder" eli elävät kuvat. Sana on suunnilleen yhtä vanha kuin yleisölle esitetyt elokuvatkin. Helsingin puhekielessä se on esiintynyt ensimmäisen kerran 1910-luvulla.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,2004)
|
| Voiko kiitoskirjeessä kiittää liikaa? Nyt kirjeen joka lauseessa on kiitos eri muodoissa (lämmin kiitos, kiitos...). Mikä on paras tapa lopettaa tälläinen… |
2744 |
|
|
|
Kiittää voi tosiaan liikaakin. Jos jokaisessa lauseessa kiittelee, se voi tuntua vastaanottajasta vaivaannuttavalta. Tarkasti on kuitenkaan vaikea sanella kirjeen sanamuotoja, koska ne riippuvat kokonaisuudesta.
Suvi Ruotsin ”Tapakirja” (Otava 2005) ehdottaa muodollisemman kirjeen lopetuksiksi ilmaisuja ”Ystävällisin terveisin” ja ”Kunnioittavasti”. Tosin Sirkka Lassilan ”Uusi käytöksen kultainen kirja” (WSOY, 2000) pitää ilmaisua ”Kunnioittavasti” hyvin muodollisena ja sopivana vain kaikkein virallisimpiin yhteyksiin. Sen sijaan tarjotaan ilmaisua ”Parhain terveisin” ja vähemmän muodollisiin kirjeisiin esimerkiksi ilmaisuja ”Lämpimin terveisin” ja ”Sydämellisesti”.
|
| Sossua kutsutaan, tai on ainakin joskus kutsuttu, myös 'fattaksi'. Mistä nimi tulee? Onko se stadin slangia? Ilmeisesti 'fatta' on ollut käytössä joskus 80… |
10083 |
|
|
|
”Fatta” on tosiaan Stadin slangia. Kaarina Karttusen ”Nykyslangin sanakirja” (WSOY, 1980) yhdistää sen ruotsin kielen sanaan ”fattig” (’köyhä’, ’vaivainen’). Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2005) paljastaa, että ”fatta” on itse asiassa esiintynyt Stadin slangissa jo 1910-luvulta alkaen, jolloin se on viitannut köyhäintaloon tai köyhäinhoitolaitokseen ennen modernia sosiaalitoimistoa, johon sillä lienee viitattu 1980-luvulla.
”Fatta” on siis epäilemättä kotiutunut Helsinkiin ruotsin kielen kautta. Vanhaan slangiin omaksuttiin paljon sanoja ruotsin kielestä, joka oli Helsingissä aikoinaan paljon vahvempi kieli kuin nykyään. Osoitteesta http://kaino.kotus.fi/fo/?p=main löytyvä ”Ordbok över Finlands... |
| Olisiko kirjaa merten nimistä? Esim.meidän Itämeri niin tuskin sen nimi on sama muilla sen ympärivaltioilla ja miten vaikkapa alkuperäisasukkaat ovat omassa… |
606 |
|
|
|
Kerkko Hakulisen ja Sirkka Paikkalan teoksesta "Pariisista Papukaijannokkaan : suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet" löytyy runsaasti maantieteellisten paikkojen ja siis myös merien nimiä suomeksi ja muilla kielillä. Alla olevassa linkissä on kuvaus teoksesta. Teos näyttää löytyvät oman kirjastoalueenne kokoelmista.
Wikipediassa on luettelo merialueista. Klikkaamalla kunkin alueen nimeä pääsee edelleen sivulle, josta on alueesta lisää tietoa, usein mm. nimi alueen kielellä. Nimiä löytyy kätevästi myös siirtymällä vasemmassa laidassa oleville muun kielisille sivuille.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_merialueista
http://www.kotus.fi/files/2317/Tiedote_Papukaijannokka.pdf
|
Kysy kirjastonhoitajalta