| Mitkä olivat Suomessa kuukausien nimet ennen nykyisiä? |
956 |
|
|
|
Aurinkovuoteen perustuva juliaaninen ajanlasku ja siihen kuuluva kuusta riippumaton kahdentoista kuukauden järjestelmä vakiintuivat Suomessa kristinuskon mukana. Lounaissuomalaiset kuukausien nimet yleistyivät painettujen kalenterien myötä koko maahan. Nämä olivat paria poikkeusta lukuun ottamatta samat kuin nykyään. Agricolan Rucouskirian (1544) alkuun painetussa jokavuotisessa kalenterissa käytetään vuoden kahdestatoista juliaanisesta kuukaudesta nimiä tammikw, helmenkw, maliskw, hwchtikw, toukokw, kesäkw, heijnekw, mätekw eli kyluökw, syyskw, locakw, marraskw ja talvijkw. Jo 1600-luvulla mätä- eli kylvökuu vaihtui elokuuksi ja talvikuun rinnalle tuli kirkollisen juhlan sävyttämä joulukuu. Tammi- ja helmikuulle löytyy myös vaihtoehtoiset... |
| Missä päin Suomea käytetään verbiä vihmoa? |
1543 |
|
|
|
Etymologisen sanakirjan mukaan vihma-sana on käytössä jo Agricolalla sekä etenkin Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta, Länsi-Uusimaa), (Suomen) Pohjois-Karjalassa, Inkerinmaalla ja paikoin Etelä-Suomessa. Vihma-sanan johdannainen vihmoa on käytössä laajalti etenkin itämurteissa ja ympäristössä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan vihmoa = sataa vihmaa; pirskottaa, sumuttaa nestettä pieninä pisaroina, vihmana.
Lähteet: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja. 3, R-Ö (2000)
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=vihmoa&SearchWord=vihmoa&page=results |
| Sanontaa "jäi kuin nalli kalliolle", käytetään silloin tällöin monissakin yhteyksissä. Mitä se oikeasti tarkoittaa ja mistä se on peräisin? |
3847 |
|
|
|
Kalliolle jäänyt nalli on askarruttanut Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Vastaus vuodelta 2010 kuuluu näin:
Sanonnalla ei liene mitään tekemistä räjähdysainenallin kanssa. Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” liittää sanonnan sanan ”nalli” merkitykseen ’koira, karhu’. Merkityksen mainitaan olevan harvinainen. Wikipedian artikkelissa osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Fraasi arvellaan, että kyse olisi koirasta, joka olisi jäänyt ruikuttamaan rannalle, kun sen isäntä olisi lähtenyt merille.
Tom Burnamin ”Väärien käsitysten kirjassa” (Otava, 1977) esitetään, että sanonta olisikin kuulunut alun perin ”jäi kuin alli kalliolle”. Kirjan mukaan allit jäävät viimeisinä lintuina syksyllä... |
| Mitä tarkoittaa piittaamattomuus, piittaamaton. Kuinka sanan sisältöä kuvataan? |
1028 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan piittaamaton on välinpitämätön, penseä tai häikäilemätön. Esimerkiksi teko voi osoittaa täydellistä piittaamattomuutta:
https://mot.kielikone.fi/mot/helkaukir/netmot.exe |
| Mikä on oikea adjektiivi sanalle neulanen? Esimerkiksi miten tulisi ilmaista, että havupuun neulanen on sininen tai keltainen? Olen nähnyt jossain jutussa… |
722 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirja ei tunne sanaa neulasinen, eli se ei liene oikea muoto, vaikka sitä käytetäänkin. Sinineulasinen-muodossa on ehkä otettu mallia punakukkainen-tyyppisistä adjektiiveista.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Paras asiantuntemus on Kotimaisten kielten keskuksessa. Alla linkki heidän Kielineuvonnan puhelin -sivulleen:
https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonnan_puhelin |
| Televisiosta tulee ohjelma, Kun sodan äänet ei vaimene? Eikö oikeaoppisempi muoto olisi "eivät"? |
425 |
|
|
|
Olet aivan oikeassa. Kieliopillisesti oikein olisi taivuttaa kieltosana monikon kolmannessa persoonassa subjektin mukaisesti. Ehkä ohjelman nimeen on haettu puhekielisempää tunnelmaa, kun kieltoverbi on jätetty taivuttamatta. |
| "Niilo alkaa jo muistuttaa samaa Niiloa mitä introssa on." "Niilo alkaa jo muistuttamaan samaa Niiloa mitä introssa on." Kumpi on kieliopillisesti oikein? |
351 |
|
|
|
kielitoimistonohjepankki.fi: ”Koska alkaa tekemään on rakennetyyppinä tavallinen eikä aiheuta ilmaukseen monitulkintaisuutta, suomen kielen lautakunta hyväksyi sen yleiskieleen alkaa tehdä -rakenteen rinnalle (2014).
Monien kielenkäyttäjien mielestä rakenne alkaa tekemään ei kuitenkaan ole neutraali, minkä vuoksi sitä voi pitää yleiskielen rajatapauksena.”
Toisin sanoen molemmat lauseet ovat tässä suhteessa oikein. Muilta osin olisi korjattavaa. ’Mitä’ -sanaa ei voi käyttää tuossa vertailuyhteydessä, vaan joko ’kuin’ tai ’joka’. Jälkimmäisessä tapauksessa pilkku Niilon jälkeen.
kielitoimistonohjepankki.fi on hyvä apuväline oikeakielisyyteen.
|
| Antero Manninen: Kangasniemen historia I sivulla 71 puhutaan anekin 355 kohdalla Läyllien maasta. Samalla sivulla alaviitteessä 392 se on yhdistetty nykyisin… |
493 |
|
|
|
Suomalainen paikannimistö -kirjan mukaan Läyli-, Läyly-, Laylä- ja Läylö-nimiä on Suomessa kahdella alueella: Hämeessä lähialueineen ja Karjalankannaksella. Ne liittyvät paikkoihin, joissa on suolampia tai soiden ympäröimiä kangasharjanteita. Läyli paikannimissä merkinnee kirjan mukaan pehmeässä, upottavassa paikassa sijaitsevaa tai pehmeärantaista. Vanhoissa 1800-luvun sanakirjoissa läylä tarkoittaa levällään olevaa, löyhää. Sanoja läyli tai läylä voidaan pitää myös äänteellisesti kuvailevina sanoina samaan tapaan kuin esim. sanoja lällä tai löllö. (s. 253)
Kysyin sanasta Läyliäisten kyläyhdistyksestä, mutta siellä ei Läyllejä tunnettu, vaikka erämaaomistuksia onkin saattanut olla lähialueiden ulkopuolella. Joten... |
| Onko Leppävirralla puhuttava Savon murre sellaista, että esim. hirvenliha on hirvehliha ja Heikin rukiissa on Heikih rukkiissa? |
387 |
|
|
|
Leppävirran kirjastosta vahvistettiin, että nämä ylimääräiset h-kirjaimet eivät kuulu savolaismurteisiin, eivätkä siis myöskään pohjoissavolaiseen Leppävirran murteeseen. Hirvenliha leppävirtalaisittain lausuttaisiin lähinnä "hirvelliha" ja ja Heikin rukiissa "Heikir rukkiissa". |
| Onko suomenkielistä synonyymia silta-sanalle? En hyväksy esim. riipppusilta-sanaa. Ja vieraskieliset, kuten akvedukti ei myöskään hyväksytä. |
1317 |
|
|
|
Kirjaston synonyymisanastoissa ei silta-sanaa mainittu,eli sille ei niistä löytynyt synonyymeja. Sanalla silta on monia merkityksiä, ainakin kuvainnollinen (esim. aasinsilta), silmälasien ja hammasproteesin silta, voimistelun silta-asento, kulkuneuvon rakenteiden silta (esim. laivan komentosilta), aseman lastaussilta ja murteellisesti lattian merkityksessä käytettävä silta. Lähde Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ Näiden merkitysten kautta ehkä voisi synonyymejä löytyä, mutta meidän lähteidemme kautta niitä ei löytynyt. |
| Mikä on sanan kato vastakohta? |
724 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana kato tarkoittaa joko sadon tuhoutumista epäedullisten (sää)olojen takia tai nopeaa vähenemistä, katoamista tai tuhoutumista:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Varsinaisia vastakohtia sanan merkityksille ei suomen kielessä liene. Sadon tuhoutumisen vastakohta voisi olla runsassatoisuus, ja vähenemisen, katoamisen ja tuhoutumisen vastakohtina vaikka runsaus tai ilmestyminen.
|
| Kumpiko kirjoitustapa on oikea? 1. Amerikkalaisen kirjailija Edgar Allan Poen tuotanto. 2. Amerikkalaisen kirjailijan Edgar Allan Poen tuotanto. Mikäli… |
324 |
|
|
|
Erisnimen seurana olevien titteleiden ja eli nimikemääritteiden taivuttamista on käsitelty esimerkiksi Sari Maamiehen artikkelissa Someaktivisti ja tasavallan presidentti –Tittelit ja niiden taivuttaminen, joka on julkaistu Kielikello-lehdessä 2/2019. Kielikello on kotimaisten kielten keskuksen julkaisema kielenhuollon tiedotuslehti. https://www.kielikello.fi/-/tittelit-ja-niiden-taivuttaminen
Artikkelissa todetaan, että jos tittelillä on adjektiivimäärite, tittelin ja määritteen kokonaisuus tavallisemmin taipuu nimen mukana. Esimerkiksi Norjalaisen kirjailijan ja toimittajan Åsne Seierstadin kirja Bokhandlaren i Kabul on Ruotsin taskukirjojen myyntilistan kärjessä.
Eli suositeltavampi tapa on 2. Amerikkalaisen kirjailijan Edgar Allan... |
| Mikä on suomen kielen näyttelijä-sanan etymologia? |
623 |
|
|
|
Näyttelijä-sana tulee verbistä näytellä. Verbi on johdettu sanasta näyttää, joka on johdettu sanasta nähdä. Sana näytellä on esiintynyt jo Agricolan aikana, mutta sen frekventatiivisessa merkityksessä ’näyttää usein, toistuvasti’.
Vuonna 1845 Pietari Hannikainen otti sanan näytellä teatteritermiksi. Muutamaa vuotta myöehmmin myös August Ahlqvist ja Antero Varelius käyttivät sanaa näytelmä.
Teatteriterminä näytellä-sanan kehitys on siis ajalta, jolloin suomen kieleen luotiin sanastoa, jotta kielemme pystyisi vastaamaan kulttuurillisiin tarpeisiin. Tuolloin haluttiin suosia omakielisistä sanoista muodostettuja johdoksia lainasanojen sijaan.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika... |
| Mitä tarkoittaa sana ainata? Laulussa sanotaan: Oli mulla ennen mustanpruunit sukat, vaik ei niitä oltu kurottukaan. Kyllä ne sitten kurothan kun ensin lanka… |
792 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjan mukaan verbiä ainata on käytetty merkityksessä 'hankkia työssä tarvittavat ainekset, varustaa, panna työ alulle, suunnitella'. Sanakirjan mukaan sanaa on esiintynyt erityisesti Etelä-Pohjanmaalla.
Ainata Suomen murteiden sanakirjassa http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=ainata:1&sms_id=SMS_46030c85406b23710d55fab22693ea6d
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main |
| Minun siskoni lapsenlapsi, mikä hän on minun pojalleni? |
613 |
|
|
|
Tällaisella sukulaisuudelle ei ole omaa nimitystä suomen kielessä. Siskosi tytär voisi puhua lapselleen äidin serkusta.
Sukulaisten nimitykset löytyvät esimerkiksi alla Tuomas Salsteen sukututkimussivustolta:
http://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf |
| Onko Tuusulaan tilattu Kersti Juvan juuri ilmestynyt kirja? Varaisin sen, mutten löytänyt aineistosta. |
189 |
|
|
|
Kersti Juvan tänä teos Löytöretki suomeen (SKS, 2019) kuuluu Tuusulan kunnankirjaston sekä muiden Kirkes-kirjastojen kokoelmiin. Teoksesta on useita varauksia. Voit tehdä kirjasta varauksen verkkokirjastossa, mikäli sinulla on voimassa oleva kirjastokortti ja siihen liitetty tunnusluku.
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.1364538 |
| Melicoccus bijugatus -kasvin suomenkielinen nimi? |
318 |
|
|
|
Melicoccus bijugatus -kasville Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:02005R039… antaa kolme suomenkielistä vastinetta: espanjanlimetit, mamoncillot ja genipit. Tutkimistani kasvioppaista ei sitä löytänyt. |
| Termi King-Post Roof Truss suomeksi? |
725 |
|
|
|
Kirjastossa käytössä oleva MOT Englannin tekniikka ja kauppa -sanakirja antaa termille king-post truss merkitykseksi ’yksinkertainen riippuansas’. Luulen, että tuota voisi käyttää mainitsemastasi kattorakenteesta. Vastaavaa rakennetta kuvataan esimerkiksi osoitteesta https://livady.fi/wp-content/uploads/2019_Livady_Mikkeli_Lyytikk%C3%A4l%C3%A4n_talo_Restaurointikirja_lowres.pdf löytyvässä Lyytikkälän talo -restaurointikirjassa.
Suomenkielinenkään termi tosin ei sellaisenaan aukea maallikolle, joten jos termiä aikoo käyttää jossakin yleisemmässä tekstissä, sen merkitys kannattaisi kirjoittaa auki.
Jos tarvitset kaavion muille termeille suomenkielisiä vastineita, muita hyviä lähteitä rakennustekniikan sanastosta ovat Rakennusalan sanakirja... |
| Mistä henkivartijan nimitys gorilla tulee? |
633 |
|
|
|
Kaisa Häkkinen toteaa Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY, 2004), että sana gorilla on lainattu suomeen englannista ruotsin ja saksan kautta. Apinaa koskeva nimitys on englannin kielessä syntynyt vuonna 1847, ja Häkkisen mukaan sitä on jo pian sen jälkeen ryhdytty käyttämään gorillaa muistuttavista ihmisistä. Suomessa gorilla apinaan viittaavana sanana on esiintynyt ainakin jo vuonna 1861 Suomen lähetyssanomia -lehden numerossa 9.
Häkkinen toteaa, että suomen kielessä sanaa gorilla on käytetty turvamiehestä ainakin 1950-luvulta lähtien. Arvattavasti tässä on sama syy kuin vielä vanhemmassa kuvainnollisesti gorillaa muistuttavuudessa merkityksessä: usein kai turvamiehet ovat olleet kohtuullisen isoja ja voimakkaita kuin gorillat.... |
| Puhutaanko ihan kaikkialla Suomessa veistelemisestä, jos tarkoitetaan vitsailua, vai onko se erityisesti jollain tietyllä alueella? |
267 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanaa "veistellä" käytetään kielikuvana merkityksessä leukailla, naljailla, pilailla, vitsailla, lohkoa. Mainintaa murteellisuudesta ei ole, joten se ilmeisesti on käytössä eri puolilla Suomea.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ |
Kysy kirjastonhoitajalta