finska

Tilaa aihepiirin finska RSS-syöte
934 osumaa haulle. Näytetään tulokset 181–200.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miksi suomenkielessä sanotaan lumpeet jos on kaksi lummetta mutta jos on kaksi ammetta sanotaan ammeet? Ja vielä toinen kysymys, montako kuntaa on suomessa? 372 Sanojen taivutukset johtuvat niiden etymologiasta. Wiktionarysta löytyy kantasuomen etymologinen tietokanta: https://en.wiktionary.org/wiki/amme#Finnish Sen mukaan lumme on rekonstruoitu muotoon lumbeh, ja amme muotoon ammeh kantasuomen kielessä. Kuntaliiton mukaan https://www.kuntaliitto.fi/ Suomessa on tällä hetkellä 309 kuntaa, joista 108:sta käytetään nimitystä kaupunki, ja 201:stä nimitystä kunta.    
Miksi ihmettelyä sanotaan myös päivittelemiseksi? 584 Nykypäivittely on sangen moniulotteista toimintaa. Kielitoimiston sanakirjasta löytyy sille koko joukko merkityksiä: ihmetellä, hämmästellä, ällistellä ääneen (tav. monisanaisesti); harmitella, siunailla, surkutella, voivotella; ihastella. Varhaisin näistä päivittelyn merkitysulottuvuuksista lienee surkutella; tässä merkityksessä siihen voi törmätä esimerkiksi Kalevalan 22. runossa: "Anna huolia hevosen, murehtia mustan ruunan, rautasuisen surkutella, suuripäisen päivitellä!" Surkutteluna päivittelyn näkee myös Christfrid Ganander, jonka Nytt finskt lexiconissa (1787) sana sai ensimmäisen kirjallisen esiintymänsä. Gananderin teos oli ensimmäinen suomen kielen sanakirja, jossa kuvattiin sanojen käyttöä laajasti esimerkkiaineiston...
Mitkä ovat suomen kielen vanhimmat alkuperäiset sanat, jotka eivät esiinny missään muussa ugrilaisessa kielessä ja jotka on saatu Suomeen… 386 Hei, Kannattaa lähteä liikkeelle Suomen kielen etymologiaa ja leksikologiaa käsittelevistä teoksista. Seuraavilla pääset hyvään alkuun: Häkkinen, Kaisa: Mistä sanat tulevat (SKS, 1990) Kotilainen, Lari: Kielen elämä : Suomen kieli eilisestä huomiseen (Siltala, 2016)
Mikä on sanan 'kinkkinen' etymologia? Olen pohtinut, onko sana rasistinen. Äänteellisesti sana on lähellä kiinalaisista rasistisesti käytettyä 'kinkki'-sanaa. 1671 Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan kinkkinen tarkoittaa vaikeaa, hankalaa, tukalaa, kiperää, ongelmallista, pulmallista, visaista ja myös kiinalaista. Sana kinkkinen on ehkä johdos sanasta kinkki ’mutkikas, vaikea’. Se voi olla myös johdos kiinalaista halventavassa mielessä merkitsevästä sanasta kinkki.   https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kinkkinen?searchMode=all https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=main
Kirjoitetaanko addressi vai adressi? 664 Adressi kirjoitetaan suomen kielessä yhdellä d:llä. Kielitoimiston sanakirjasta voi helposti tarkistaa useiden vierasperäistenkin sanojen oikeinkirjoituksen sekä niiden tarkoituksen. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
"Kukkaron nyörit" Sanotaan että kukkaron nyörit auki tai että kukkaron nyörit on pidettävä tiukalla. Halutaan siis että joku raottaa lompsaansa tai että… 1073 Vanhan kirjasuomen sanakirjan mukaan kukkaro esiintyy jo Mikael Agricolan teksteissä 1500-luvun puolivälissä. Se on voinut tarkoittaa kolehtihaavia tai laukkua, mutta ennen kaikkea pussia, erityisesti mutta ei yksinomaan rahapussia. Oletettavasti sanonnalla on tarkoitettu juuri nyöreillä suljettavaa nahkapussia. Tällaisia käytettiin yleisesti Euroopassa vielä 1600-luvulla.
Sanan "pähkäillä" etymologia. Kiinnostaa myös, onko tällä yhteyttä johonkin Saamen alueen kielistä? 525 Pähkäillä on johdannainen sanasta pähkä, joka on murteellinen muoto sanasta pahka, kuppi, nuppi. Pähkä on todennäköisesti deskriptiivinen eli kuvaileva sana, jonka etymologiaa ei täysin tunneta. Se saattaa myös kuulua samaan yhteyteen kun pähkinä-sana. Sanakirja ei mainitse sanan yhteyttä saamelasikieliin. https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja L - P. (1995)  
Tiedetäänkö, mistä nimi Pyhtää tulee? Kumpi muoto on vanhempi, Pyhtää vai Pyttis? 1099 Suomalaisen paikannimikirjan (Kotimaisten kielten keskus, 2019) mukaan ruotsinkielinen paikannimi Pyttis esiintyy ensimmäistä kertaa asiakirjalähteissä vuonna 1380. Suomenkielinen nimi Pyhtää lienee kuitenkin alkuperäinen ja ruotsinkielinen nimi Pyttis sen mukaelma. Tätä perustellaan sillä, että suomen ht-yhdistelmä ei kuulu ruotsin äännejärjestelmään, ja se on usein korvattu ruotsin kieleen lainatuissa nimissä kt:llä tai tt:llä. Ruotsin kielen tt-yhdistelmää taas ei olisi suomeen lainattaessa tarvinnut muuttaa. Pyhtää-nimen alkuperä on toistaiseksi tuntematon. Se saattaa liittyä eteläkarjalaiseen sukunimeen ja talonnimeen Pyyhtiä.   Lähteet Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 63....
Mistä kirjasta löydän Mauno Kuusiston laulaman Joulumuisto joululaulun. Sanat ja nuotit. Kiitos. 369 Kuusiston levyttämä Joulumuisto on melodialtaan englantilainen kansanlaulu Greensleeves, joka tunnetaan jo 1500-luvulta. Samaan melodiaan sovitettiin myöhemmin jouluaiheinen teksti ja tuloksena oli joululaulu What Child Is This? Suomalaisen version eli Joulumuiston sanoitus on nimimerkki Timjamin eli Sauvo Puhtilan tekemä. Tätä versiota ei ilmeisestikään ole julkaistu nuottina. Joulumuiston sanat voi kuunnella ja kirjoittaa muistiin Kuusiston levyltä tai Youtubesta. Säestykseen voi käyttää Greensleeves-nuottia. Erilaisia sovituksia siitä löytyy Outi-kirjastoista useita. Niiden joukosta esimerkiksi kokoelmassa Soiva laulutunti on hyvä pianosäestys.
Mikä on sanan "romahtaa" alkuperä? Tuli mieleen voisiko juontua oikeasti Rooman romahtamisesta. 263 Etymologiset sanakirjamme palauttavat romahtamisen verbiin "romista" ('rytistä, rämistä'): "romahtaa" on 'kaatua t. sortua rysähtäen'. Samaan yhteyteen kuuluu myös sana "romu". (Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R–Ö)
suomen kielen kielioppisäännöt 460 Ainakin seuraavista kirjoista löytyy mainitsemasi kielioppisäännöt ja paljon muutakin. Osasta on useampi painos, merkitsin listaan uusimman. - Iisa, Oittinen & Piehl: Kielenhuollon käsikirja (Yrityskirjat 2012) - Harmanen, Kaipainen & Murto: Uusi apulainen : kieliopas (Laatusana 2009) - Leino: Suomen kielioppi (Otava 2015) - Eronen: Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas (Kotimaisten kielten keskus 2017) - Hakulinen: Iso Suomen kielioppi (SKS 2004). Tämä taitaa olla kattavin suomen kielen kielioppikirja mutta laajuutensa vuoksi ei ehkä käytännöllisin. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on julkaissut siitä verkkoversion, joka löytyy täältä: https://kaino.kotus.fi/visk/etusivu.php
Mistä on peräisin sudesta käytetty sana hukka? 1127 Menetystä, häviötä tai perikatoa merkitsevällä hukka-sanalla on vasteita useimmissa lähisukukielissä (karjalan hukka, viron hukk). Etäsukukielten vasteet ovat epävarmempia. Sanavartalo saattaa olla germaanista perää. Sekä suomen itämurteissa että karjalan kielessä sana hukka on saanut susi-merkityksen ehkä siksi, että sitä on käytetty kiertoilmauksena vaarallisesta tuhoisasta eläimestä. Suomen kirjakielessä hukka-sana on esiintynyt ensimmäisen kerran vuoden 1642 Raamatussa. https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/ Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
"Ryynillä ja vellillä elettiin", sanoi isoäitini. Vellin tiedän mutta millaista ruokaa ryynit olivat? 633 Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirja määrittelee ryyni-sanan seuraavasti: kuorittuja (ja rikottuja) viljakasvien jyviä, esim. mannaryynit. Arkikielessä esim. kaurahiutaleista voidaan puhua myös kauraryyneinä. 
...viidennestä neljättä neljänteen kymmenenteen ikävuoteensa...eli minkä ikäinen oli Tolstoi? G.H.von Wright: Ajatus ja julistus-kirjasta 280 Sitaatissa on käytetty vanhahtavaa muotoa viisineljättä lukusanasta 35. Järjestyslukusana tästä on viidesneljättä ja tässä se on taivutettuna elatiivissa. Tolstoi oli siis iältään 35–40-vuotias. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/268#viisikolmatta  
Onko Ahvenanmaan peruskouluissa pakkosuomi? 2003 Ei ole. Ahvenanmaa on itsehallintolain mukaan yksikielinen ja opetuskieli on ruotsi. Suomea voi opiskella valinnaisena aineena viidenneltä luokalta lähtien.  https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201806082200989646      
Miten kirjoitan sanan liukua imperfektin. Esim. Minä liu... 734 Liukua-verbi taipuu imperfektissä näin: liu'uin, liu'uit, liukui, liu'uimme, liu'uitte, liukuivat. Kielitoimiston sanakirjasta voit tarkistaa myös verbien taivutuksen: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/liukua?searchMode=all
Talviurheilua seuraavana on huomioni kiinnitynyt olosuhde/olosuhteet -sanojen käyttöön. Aiemmin ovat urheiluselostajat puhuneet ´olosuhteista´, mutta nykyään… 299 Kielitoimiston sanakirjassa sanasta esiintyy vain monikollinen muoto, joten näyttäisi siltä, että olosuhteet käsitetään edelleen plurale tantum -ilmaukseksi, jota käytetään vain monikollisena. Kannanottoja oikeakielisyyteen kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta.
Mitä tarkoittaa suomen kielen sana "loihde"? 736 Kielitoimiston sanakirja (2022) ei mainitse loihde-sanaa lainkaan. Nykysuomen sanakirja kertoo, että kansanomainen loihde-sana tarkoittaa tavallisesti värillistä sängyn, pöydän tms. peitettä. Suomen murteiden sanakirjan mukaan loihde ja sen rinnakkaismuodot loihtu ja loihto tarkoittavat loitsua. Voit tarkastella sanan esiintyvyyttä murteissa ja lukea esimerkkejä sanan käytöstä Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta. Kielitoimiston sanakirja verkossa Nykysuomen sanakirja osa 3 verkkossa Suomen murteiden sanakirja verkossa  
Onko sekä angloamerikkalainen että anglo-amerikkalainen oikein kirjoitettu? 643 Jos yhdyssana on rinnasteinen sisällöltään mutta ei muodoltaan, sen osien välissä ei käytetä yhdysmerkkiä. Oikea muoto on siis angloamerikkalainen. Näin myös esimerkiksi afroaasialainen, indoeurooppalainen ja sosioekonominen. https://www.kielikello.fi/-/yhdysmerkk-1
Mikä on sanan "ränsiä" etymologia? Sanaa käytetään Tornion seudulla. Voi olla, että sana on uudemman sukupolven murretta. Esim. voi kysyä "Ränsiskö? Ei ränsi… 269 Suomen etymologinen sanakirja antaa sanalle 'ränsiä' merkityksen tärvellä, pilata, sotkea (esim. jalkineet sateessa), mutta tällaista viitsimiseen liittyvää merkitystä ei siellä kuvata: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_i… Kirjaston kokoelmissa olevissa sanakirjoissa ei myöskään ollut mainintoja sanan muista merkityksistä.