finska

Tilaa aihepiirin finska RSS-syöte
934 osumaa haulle. Näytetään tulokset 161–180.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mikähän on kulkurien keppi + nyytti -yhdistelmän nimi suomeksi? Millaista nimitystä tällaisesta on käytetty esim. käännöskirjallisuudessa? 870 Hei! Vaikuttaisi siltä, ettei englannin kielen bindle-sanalle ole kummoisempaa suomennosta kuin kulkurin nyytti tai nyssykkä.
Lappee Lappeessa vai Lappeella 321 Kotuksen (Kotimaisten kielten keskuksen) ohjeen mukaan paikannimi Lappee taipuu Lappeella. https://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/index.php?a=listaus&hakunimi… https://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/
Kuinka kauan suomen kielessä on ollut sana tissi? 363 Tissin varhaisin kirjallinen esiintymä on vuodelta 1783 (Christfrid Ganander, Aenigmata Fennica : Suomalaiset arwotuxet wastausten kansa) ja sana on mukana myös ensimmäisessä suomenkielisessä sanakirjassa, Gananderin Nytt finskt lexiconissa (1786). Sitä lienee mahdotonta todentaa, kuinka kauan sana on kielessämme ollut ennen kirjoihin ja kansiin päätymistään, mutta joka tapauksessa se on ollut käytössä ainakin 1700-luvulta lähtien. Lähde: Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä
Onko olemassa kaksikielisiä kirjoja italia - ruotsi? Löysin netistä e-kirjoja lapsille, entä paperisia? 127 Etsin muun muassa hakusanoilla tvåspråkiga, italienska ja svenska sekä Helmetistä että Finna.fi:stä. Valitettavasti tuloksia tuli kovin vähän. Helmet-kirjastoista ei löytynyt yhtään ja Finnan haulla vain yksi aikuisten runoteos Ovädret, joka on saatavilla Kaskisten kirjastosta. Netistä löytyi ainakin Amazon-verkkokaupasta teos Svenska-Italienska Bilduppslagsbok med djur för tvåspråkiga barn Dizionario illustrato bilingue di animali per bambini. Lähteet: Amazon.com. https://www.amazon.com/ref=nav_logo Finna.fi. https://www.finna.fi/ Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Onko kirjoittaja sama kuin kirjailija? 785 Kirjailija on kirjoittaja, mutta kaikki kirjoittajat eivät ole kirjailijoita, joten 'kirjoittaja' ei ole aivan sama asia kuin 'kirjailija'. Yksittäisestä teoksesta puhuttaessa voidaan kyllä sanoa, että kirjoittaja ja kirjailija ovat sama asia: kirjailija on teoksen kirjoittaja ja teoksen kirjoittaja on kirjailija. Sanakirjamääritelmän mukaisesti kirjailija on "henkilö joka kirjoittaa (t. on kirjoittanut) kirjoja, vars. kaunokirjallisia teoksia". 'Kirjoittaja' voidaankin esittää hierarkkisesti 'kirjailijaa' ylempänä käsitteenä ja 'kirjailija' sen alakäsitteenä: kirjailija on kirjoja kirjoittava kirjoittaja, erotuksena muista kirjoittajista. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/kirjailija
Mikä on tämän substantiivin perustmuoto? Siis kun minulla on jotain syömmessäin, niin mikä on se, missä jotain on.. onko se perusmuoto: "syömmi" vai mikä? 556 Syömmessäin-sanan perusmuoto on syän, joka on runollinen ja murteellinen muoto sanasta sydän. Syän-sana taipuu samoin kuin esimerkiksi sana uistin. https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_1_A-I.pdf
Puomi-sanan genetiivi 240 Puomi-sanan genetiivimuoto on puomin.  https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/puomi?searchMode=all Sana kuuluu taivutustyyppiin 5. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/info/reading-howto#reading-how… https://kaino.kotus.fi/sanat/nykysuomi/taivutustyypit.php
Mistä tulee sanonta "katin kontit" ja miksi sen käyttötarkoituksena on halveksunta tai vähättely? 1422 Kysymykseen ei löydy suoraa yksiselitteistä vastausta. Jalkaa merkitsevän kontti-sanan etymologia on tuntematon ja sen tiedetään vain olevan sukua viron sanalle "kont", joka tarkoittaa luuta. Kyseinen merkitys kontille on tuttu etenkin lounaismurteissa, joista löytyy sanontoja myös muiden eläinten konteista, mm. siankontti, koirankontti ja kanankontti. Kielikellossa kerrotaan hieman enemmän kontti-sanan käytöstä, ja Elina Inkisen gradussa Suomen kielen alaraajojen nimitysten kieliopillistumisprosessi kerrotaan myös muista alaraajoihin liittyvistä sanonnoista.
Mistä tulee sanonta, että ottaa tilaisuudesta tai neuvosta vaarin? 6025 Sanontatavassa 'ottaa vaari' tai 'ottaa vaarin' esiintyvä vaari on lainaa ruotsin sanasta var, vara, jota käytetään vastaavanlaisissa sanonnoissa, esim. ta vara på något ('ottaa huomioon'), hålla var på något ('pitää silmällä'). Suomen kirjakielessä sekä 'ottaa vaari' että 'pitää vaaria' ovat olleet käytössä Agricolasta alkaen, ja ne ovat tällöin olleet jo mitä ilmeisimmin kieleen vakiintuneita, sillä niitä käytetään myös muissa samanaikaisissa käsikirjoituksissa. – Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Ylen Elävässä Arkistossa on ohjelma nimeltä 'Kun töllötin tuli tupaan'. Se on kuvattu vuonna 1965 Himangalla ja kohdassa 13:03 talon emäntä ojentaa koiralle… 186 Kakko-sanalla on suomen murteissa useita merkityksiä. Useimmiten kakko merkitsee reiätöntä leipää, hiivaleipää, leipäkakkaraa. Joillakin seuduilla kakko-sanaa on kuitenkin käytetty merkityksessä kakku eli makea (vuoassa paistettu kookas) leivonnainen tai pikkuleipä. Suomen murteiden sanakirja mainitsee esimerkin Vampulasta: "Kyl se ikä̀väm muutteen tekì ko kakòsta leìpääv vetì" (kun juhlien ja pyhien jälkeen tuli arkiruoat.) Toinen esimerkki on kerätty Raisista:  "Juo vain että kakko vajjoo pohhaan" (alas). Tässä kakolla tarkoitetaan ohukaista. Suomen murteiden sanakirja verkossa
No, kylvyssä tuli käytyä. vai No, kylvyssä tuli käydyksi. 619 Kielitoimiston ohjeiden mukaan passiivimaiset rakenteet "tulee tehtyä" ja "tulee tehdyksi" sekä "saa tehtyä" ja "saa tehdyksi" ovat pitkälti samanmerkityksisiä ja yleiskielessä samanarvoisia. Kylvyssä tuli siis käytyä tai käydyksi. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/350 https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1342
Mistä tulee sanonta, että jos jokin on yhdentekevää, se on yksi lysti? 702 Nykysuomen sanakirja antaa "on yks(i) lysti" -fraasille rinnakkaisen muodon "yhtä lysti". Sakari Virkkusen toimittamasta Suomalaisesta fraasikirjasta löytyvä esimerkkilause auttaa ymmärtämään, kuinka alun perin vertailuilmaukseksi tarkoitettu "yhtä lysti" saattaa hyvinkin olla "yhden lystin" taustalla: "'Makslahtelaisille ei näytetty Jääkärin morsianta, mutta makslahtelaiset sanoivat, että yhtä lysti. Melkein vielä lystimpikin' (koska yleisö sai sen sijaan nähdä juopuneen näyttelijäseurueen tappelun). – HS 10.9.1930" Se, että näytelmää ei esitetty, oli "yksi lysti", koska tarjolla oli kuitenkin yksi lysti (ohjelmanumero).
Tuovi mistä nimi tulee, kauanko on ollut käytössä? Nykyään kai tytön nimi, on kyllä myös miehen nimenä 746 Ensimmäisen kerran Tuovi-nimi tavataan Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen novellissa Pohjan piltti (1859). Ilmeisesti Yrjö-Koskinen kehitti nimen pohjalaisesta paikannimestä Tuovila, jonka taustalla on puolestaan skandinaavinen nimi Tove.  Tove on todennäköisimmin johdettu joko ukkosenjumalan nimestä Tor tai kyyhkystä tarkoittavasta sanasta Due. Almanakkaan Tuovit saivat nimensä ensimmäisen kerran vuonna 1863. Aluksi nimeä käytettiin sekä tytöille että pojille, mutta vähitellen se vakiintui naisen nimeksi.   https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/tuovi Etunimet (toim. Kustaa Vilkuna, Pirjo Mikkonen, 1990)    
Selailin Kansalliskirjastosta vanhoja julkaisuja ja törmäsin Nuorison Eläinten-ystävä lehdessä 1910-luvun lopussa artikkeliin jossa puhuttiin linnunpöntöistä… 254 Nykysuomen sanakirjan mukaan liukku on onttoon puuhun tehty linnunpesän tila. Suomen murteiden sanakirja kertoo, että sana liukku on tarkoittanut (pesä)koloa, onkaloa tai  vesilinnun munituspönttöä lähinnä Keski- ja Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Kainuussa sekä Rautjärvellä. Suomen murteiden sanakirja on kartta alueista, joilla sanaa on tavattu Liukku-sana Suomen murteiden sanakirjassa https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_3_L-N.pdf    
Miten "self-love" sanan kääntäisi ei itserakkaaksi vaan positiivisella tavalla... Pidän itsestäni tällaisena kuin olen tms... 410 "Rakkaus itseen" lienee käytetyin positiivisuutta tavoitteleva itserakkauden korvike: "Rakkaus itseen on kaiken lähtökohta. Uskon siihen, että sisäinen maailma heijastuu ulospäin. Mitä enemmän arvostat, kunnioitat ja rakastat itseäsi, sitä enemmän se vaikuttaa kaikkeen." (Meeri Koutaniemi & Ann-Mari Leinonen, Rakkaus) "Rakkaus itseen on yhtä alkuperäistä kuin rakkaus toiseen." (Eeva Määttänen, Rakkauspakkaus : rakkauden olemuksesta)  
Mikä on sanan otmen etymologia? Esiintyy mm. itäsuomalaisen järven nimessä. 361 Otmen-sanaa esiintyy tosiaankin Joensuun alueella muutaman järven (Keski-Otmen, Ala-Otmen ja Otmenenjärvi) sekä vaaran (Otmenvaara) nimissä. Nämä kaikki sijaitsevat lähellä toisiaan. Muualta Suomesta en vastaavaa nimeä löytänyt. Otmen-sanaa ei löytynyt mistään tarkistamistani lähteistä. Tutkimieni lähteiden joukossa ovat Suomen etymologisen sanakirjan verkkoversio (Kotus), Suomen sanojen alkuperä - Etymologinen sanakirja, L-P (SKS, 1995) sekä Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus, 2007, saatavilla myös verkossa: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…). Tutkin myös murresanakirjoja, saamen kielien sanakirjoja sekä karjalan kielen sanakirjaa. Venäjän kielen sanakirjan avulla pääsin kenties lähimmäksi....
Onko "tyhjättiin" todella oikea sana? Tänään uutisissa erääseen toimistoon tullut epäilyttävä paketti ja "toimisto tyhjättiin". En ole ikinä kuullut sanottavan… 738 Kielitoimiston sanakirja kertoo "tyhjättiin" muodon olevan sanan "tyhjätä" passiivin imperfekti. Nykysanan merkitys on sama kuin vanhemman "tyhjentää". Tyhjentää on yleisemmin käytetty kirjakielen muoto. Kotus
Moikka! Olen yrittänyt löytää tutkimusta mistä luin ehkä yli 15v sitten. Siinä oli tutkittu suomen kielen sanoja puhumiselle. Tutkimuksessa oli löydetty… 174 Täsmälleen etsimäsi kaltaista tutkimusta ei löytynyt. Kotuksen kirjastosta ehdotettiin, josko kyse olisi Ulla Vanhatalon väitöskirja-artikkelista (2002), jossa selvitettiin kyselytestillä kielenkäyttäjien käsityksiä siitä, minkälaisia merkityseroja erilaiset kommunikaatioverbit kantavat.  Linkki artikkeliin tässä.  
Missä tilanteissa ihmisistä saa ja missä ei saa puhua sanalla "se"? 452 Tiivistetysti voidaan sanoa, että yleiskielessä "hän" viittaa ihmiseen ja "se" eläimeen, asiaan tai esineeseen, mutta puhekielessä ja monissa murteissa näitä persoonapronomineja voidaan käyttää myös toisin. Lisää tietoa löytyy esim. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta. Kielitoimiston ohjepankki: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/487 Minna Pyhälahden kirjoitus "Voiko ihminen olla 'se'?": https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_… Hanna Lappalaisen kirjoitus "Hän vai se?": https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/blogiarkisto/hanna_lappalainen/han…
Mistä kellaria tarkoittava sana klitsu tulee? 1377 Suomen etymologisen sanakirjan mukaan stadin slangin kellaria tai puukellaria tarkoittava klitsu on mahdollisesti johdettu sanasta liiteri. Lähde: Kotimaisten kielten keskus: Suomen etymologinen sanakirja  https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_4238240d6b7bfed85fe1f933fae43f38 (Tarkistettu 13.2.2023)